ENSIMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
809
ampui Israelin kuningasta rauta-
paidan jatkoon. Ja hän sanoi
vaunumiehellensä: käännä kätes
ja vie minua pois leiristä; sillä
minä olen haavoitettu.
35. Ja sinä päivänä oli suuri so-
ta, ja kuningas seisoi vaunuis-
sansa Syrialaisia vastaan, ja
kuoli ehtoona, ja veri vuoti hä-
nen haavastansa vaunuin keskel-
le.
36. Ja auringon laskiessa kuulu-
tettiin leirissä sanoen: menkään
jokainen kaupunkiinsa ja maal-
lensa!
37. Ja kuningas kuoli ja vietiin
Samariaan, ja he hautasivat ku-
ninkaan Samariassa.
38. Mutta kuin vaunut virutettiin
Samarian kalalammikossa, nuoli-
vat koirat hänen vertansa, ja
portot pesivät, Herran sanan jäl-
keen, jonka hän puhui.
39. Mitä Ahabista enempi on sa-
nomista, ja kaikista hänen töis-
tänsä, ja huoneesta, jonka hän
elephantin luista rakensi, ja kai-
kista kaupungeista, jotka hän ra-
kensi: eikö ne ole kirjoitetut Is-
raelin kuningasten aikakirjassa?
40. Ja niin Ahab nukkui isäinsä
kanssa, ja hänen poikansa
Ahasia tuli kuninkaaksi hänen
siaansa.
41. IV. Mutta Josaphat Asan
poika tuli Juudan kuninkaaksi
neljäntenä Ahabin Israelin kunin-
kaan vuonna.
42. Ja Josaphat oli viiden ajas-
tajan neljättäkymmentä vanha
ruvetessansa hallitsemaan, ja
hallitsi viisikolmattakymmentä
ajastaikaa Jerusalemissa. Ja hä-
nen äitinsä nimi oli Asuba Silhin
tytär.
43. Ja hän vaelsi kaikissa isänsä
Asan teissä, eikä poikennut niis-
tä, ja teki mitä Herralle kelpasi.
44. Mutta ei hän pannut pois
korkeuksia, joissa kansa vielä
uhrasi ja suitsutti.
45. Ja Josaphat teki rauhan Is-
raelin kuninkaan kanssa.
46. Mutta muut Josaphatin sanat
ja hänen voimansa ja työnsä, ja
sotansa: eikö ne ole kirjoitetut
Juudan kuningasten aikakirjassa?
47. Ja mitä huorintekijöistä*
jäänyt oli hänen isänsä Asan ai-
kana, ne ajoi hän pois maalta.
48. Ja silloin ei ollut kuningasta
Edomissa, vaan yksi oli hänen
siassansa.
49. Josaphat oli antanut tehdä
