TUOMARIEN KIRJA
537
asumaan vuorilla, Hereessä, Aja-
lonissa ja Saalbimissa; niin tuli
Josephin käsi heille raskaaksi, ja
he tulivat verollisiksi.
36. Ja Amorilaisten rajat olivat
siitä, kuin käydään ylös Akrabi-
miin, kalliosta ja ylhäältä.
2. Luku.
I. Herran enkeli nuhtelee Israelin
lapsia, ettei he Kanaanealaisia
ajaneet ulos. II. Josuan ja van-
himpain eläissä oli kansa jumali-
nen, mutta niiden kuoltua, tulivat
jälkeentulevaiset huikentelevaisik-
si ja vihoittivat Herran. III. Avun
unhottamisen tähden täytyy hei-
dän kärsiä pakanoita.
I. Ja Herran enkeli astui ylös
Gilgalista Bokimiin ja sanoi: minä
johdatin teidät tänne Egyptistä
ja toin teidät siihen maahan,
jonka minä vannoin teidän isil-
lenne ja sanoin: en minä tee liit-
toani teidän kanssanne tyhjäksi
ijankaikkisesti,
2. Ja ei teidän pidä ikänä teke-
män liittoa tämän maan asuvais-
ten kanssa: teidän pitää maahan
kukistaman heidän alttarinsa;
mutta ette totelleet minun ään-
täni. Miksi te sen olette tehneet?
3. Sanoin minä myös: en minä
heitä teidän edestänne aja pois,
vaan heidän pitää oleman teille
paulaksi, ja heidän Jumalansa
teille verkoksi.
4. Ja kuin Herran enkeli nämät
sanat puhunut oli kaikille Israelin
lapsille, korotti kansa äänensä ja
itki;
5. Ja kutsuivat sen paikan Bo-
kim, ja uhrasivat siinä Herralle.
6. II. Ja kuin Josua oli päästänyt
kansan tyköänsä, ja Israelin lap-
set menneet itsekukin perintöön-
sä, maata omistamaan,
7. Palveli kansa Jumalaa niin-
kauvan kuin Josua eli, ja koko
vanhimpain aikana, jotka Josuan
perässä kauvan elivät ja olivat
nähneet kaikkia Herran suuria
töitä, jotka hän Israelille tehnyt
oli.
8. Mutta kuin Josua Nunin poika
Herran palvelia kuoli, sadan ja
kymmenen ajastaikaisena,
9. Ja he olivat haudanneet hä-
net perintömaansa rajoihin, Tim-
natHerekseen, Ephraimin vuorelle
pohjan puolelle Gaasin vuorta;
10. Kuin myös kaikki se suku-
