TUOMARIEN KIRJA
540
pahti, Otnielin, Kalebin nuorim-
man veljen Kenaksen pojan.
10. Ja Herran henki tuli hänen
päällensä, ja hän oli tuomari Is-
raelissa, joka myös läksi sotaan;
ja Herra antoi KusanRisataimin,
Syrian kuninkaan tulla hänen kä-
siinsä, että hänen kätensä tuli
voimalliseksi KusanRisataimin
päälle.
11. Ja maa lepäsi neljäkymmen-
tä ajastaikaa*; ja Otniel Kenak-
sen poika kuoli.
12. III. Mutta Israelin lapset teki-
vät vielä pahaa Herran edessä;
niin vahvisti Herra Eglonin, Moa-
bilaisten kuninkaan Israelia vas-
taan, että he pahaa tekivät Her-
ran edessä.
13. Ja hän kokosi tykönsä Am-
monin lapset ja Amalekilaiset, ja
meni ja löi Israelin, ja omisti
Palmukaupungin.
14. Ja Israelin lapset palvelivat
Eglonia, Moabilaisten kuningasta
kahdeksantoistakymmentä ajast-
aikaa.
15. Niin huusivat Israelin lapset
Herran tykö, ja Herra herätti
heille vapahtajan, Ehudin Geran
pojan, Jeminin pojan, joka oli
kurittu; ja Israelin lapset lähetti-
vät hänen kanssansa lahjoja Eg-
lonille, Moabilaisten kuninkaalle.
16. Ja Ehud teki itsellensä kaksi-
teräisen miekan, kyynärää pit-
kän, sitoi sen vaatteensa alle,
oikean reitensä päälle,
17. Ja kantoi lahjat Eglonille,
Moabilaisten kuninkaalle; ja Eg-
lon oli sangen lihava mies.
18. Kuin hän oli lahjat antanut,
päästi hän kansan, jotka olivat
lahjoja kantaneet.
19. Ja palasi itse epäjumalista
Gilgalissa ja sanoi: minulla on,
kuningas, jotakin salaista sinulle
sanomista. Niin hän sanoi: vaiti!
Ja kaikki menivät ulos, jotka hä-
nen ympärillänsä seisoivat.
20. Ja Ehud tuli hänen tykönsä,
ja hän istui suvisalissa, joka hä-
nellä oli, yksinänsä. Ja Ehud sa-
noi: minulla on Jumalan sana
sinun tykös; niin nousi hän is-
tuimeltansa.
21. Mutta Ehud ojensi vasemman
kätensä ja otti miekan oikialta
reideltänsä, ja pisti hänen vat-
saansa,
22. Niin että kahva meni sisälle
terän kanssa, ja lihavuus peitti
kahvan; sillä ei hän vetänyt ulos
miekkaa hänen vatsastansa; ja