TUOMARIEN KIRJA
534
sa, luku 13, 14, 15, 16.
VI. Miikan Jumalan palveluksesta
ja epäjumalasta, jonka Danin
lapset ottivat pois: ja kuinka he
voittivat Laiksen, joka sitte kut-
suttiin Daniksi, luku 17, 18.
VII. Gibeonilaisten kauheasta
huoruudesta Leviläisen jalkavai-
mon kanssa. Ja kuinka Benjami-
nilaiset sen syyn tähden surkias-
ti lyötiin ja jääneet saivat vaimo-
ja, luku 19, 20, 21.
1. Luku.
I. Josuan kuoltua saa Juuda
Herralta käskyn sotia Ka-
naanealaisia vastaan, ottaa Si-
meonin avuksensa ja saa voi-
muksen. II. Otnielin urhoollisuus
ja palkka, Keniläisten asunto, ja
Juudan laviampi voitto. III. Moni-
kahdat sukukunnat sallivat Ka-
naanealaisten asua kanssansa.
I. Ja tapahtui Josuan kuoleman
jälkeen, että Israelin lapset ky-
syivät Herralta*, sanoen: kuka
meistä ensisti menee sotaan
ylös Kanaanealaisia vastaan?
2. Ja Herra sanoi: Juudan pitää
menemän: katso, minä annoin
maan hänen käsiinsä.
3. Niin sanoi Juuda veljellensä
Simeonille: käy minun kanssani
minun arpaani, sotimaan Ka-
naanealaisia vastaan, niin minä
myös menen sinun arpaas sinun
kanssas; ja Simeon meni hänen
kanssansa.
4. Kuin Juuda meni sinne ylös,
antoi Herra hänelle Kanaanealai-
set ja Pheresiläiset heidän kä-
siinsä; ja he löivät Besekissä
kymmenentuhatta miestä,
5. Ja he löysivät AdoniBesekin
Besekistä, ja sotivat heitä vas-
taan ja löivät Kanaanealaiset ja
Pheresiläiset.
6. Mutta AdoniBesek pakeni, ja
he ajoivat häntä takaa, saivat
hänen kiinni ja leikkasivat hänel-
tä peukalot käsistä ja isot var-
paat jaloista.
7. Niin sanoi AdoniBesek: seit-
semänkymmentä kuningasta, lei-
katuilla peukaloilla heidän käsis-
tänsä ja jaloistansa, hakivat mi-
nun pöytäni alla; niinkuin minä
tein, niin on Jumala minulle
maksanut. Ja he veivät hänen
Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.
8. Mutta Juudan lapset sotivat
Jerusalemia vastaan, ja voittivat
