ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
36
9. Mutta he sanoivat: tule tänne.
Ja sanoivat: tuleeko joku muuka-
laiseksi, ja kuitenkin tahtoo ko-
konansa hallita? nyt, me teemme
enemmän pahaa sinulle kuin
heille: ja he tekivät suurella vä-
kivallalla miehelle Lotille ylläkön,
ja juoksivat ovea särkemään.
10. Niin miehet ojensivat kätensä
ulos, ja tempasivat Lotin tykönsä
huoneesen, ja paiskasivat oven
kiinni.
11. Ja miehet, kuin huoneen
oven edessä olivat, löivät he so-
keudella, pienet ja suuret, niin
että he väsyivät ovea etseissän-
sä.
12. III. Ja miehet sanoivat Lotille:
onko sinulla vielä tässä joku?
vävyjä, eli poikia taikka tyttäriä,
eli kaikkia mitä sinulla on tässä
kaupungissa? vie ne ulos tästä
siasta.
13. Sillä me hukutamme tämän
paikan: että heidän huutonsa on
suuri Herran edessä*, niin Herra
lähetti meidät heitä hukutta-
maan.
14. Niin Lot meni ulos ja puhut-
teli vävyjänsä, jotka piti saaman
hänen tyttärensä, ja sanoi:
nouskaat ja lähtekäät tästä sias-
ta: sillä Herra hukuttaa tämän
kaupungin: mutta hän oli niin-
kuin leikkiä tekevä hänen vävyin-
sä silmäin edessä.
15. Koska aamurusko kävi ylös,
kiiruhtivat enkelit Lotin joutu-
maan, ja sanoivat: nouse, ota
emäntäs, ja kaksi tytärtäs, jotka
saapuvilla ovat, ettet sinä myös
hukkuisi tämän kaupungin pa-
huudessa.
16. Koska hän viipyi, tarttuivat
miehet hänen käteensä, ja hä-
nen emäntänsä, ja hänen kah-
den tyttärensä käteen, sillä Her-
ra tahtoi säästää heitä: ja talut-
tivat hänen ulos ja jättivät hä-
nen ulkopuolelle kaupunkia.
17. Ja koska he johdattivat heitä
ulos, sanoivat he: pelasta sinun
sielus, ja älä katsahda taakses,
ja älä myös seisahda koko tälle
lakeudelle; vaan turvaa sinuas
vuorelle, ettes hukkuisi.
18. Ja Lot sanoi heille: Ei Herra.
19. Katso, sinun palvelias on
löytänyt armon sinun edessäs,
sinä olet tehnyt sinun laupeutes
suureksi, jonkas minulle osotit,
pelastaakses minun sieluani: en
taida minä pelastaa minuani
vuorella, ettei minulle jotakuta
