ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA
34
20. Ja Herra sanoi: Sodomassa
ja Gomorrassa on suuri huuto,
ja heidän syntinsä ovat sangen
raskaat.
21. Minä astun nyt alas ja kat-
son, jos he täydellisesti tehneet
ovat huudon jälkeen, joka minun
eteeni tullut on; taikka jos ei
niin ole, että minä sen tietäisin.
22. Ja miehet käänsivät itsensä
sieltä, ja menivät Sodomaan
päin. Mutta Abraham jäi seiso-
maan vielä Herran eteen.
23. Ja Abraham astui hänen ty-
könsä, ja sanoi: hukutatkos
myös vanhurskaan jumalattoman
kanssa?
24. Jos kaupungissa olisi viisi-
kymmentä vanhurskasta, hukut-
taisitkos myös ne, ja et säästäisi
sitä siaa viidenkymmenen van-
hurskaan tähden, jotka siellä oli-
sivat?
25. Pois se sinusta, ettäs sen
tekisit, ja kuolettaisit vanhurs-
kaan jumalattoman kanssa, ja
että vanhurskaalle kävis niinkuin
jumalattomallekin. Pois se sinus-
ta: Eikö kaiken maailman tuoma-
ri oikein tuomitsisi?
26. Herra sanoi: jos minä löydän
viisikymmentä vanhurskasta So-
doman kaupungissa; niin minä
säästän kaiken sen paikan hei-
dän tähtensä.
27. Abraham vastasi ja sanoi:
katso, minä olen ruvennut pu-
humaan minun Herrani kanssa;
ehkä minä tomu ja tuhka olen.
28. Mitämaks, jos olis vailla viisi
niistä viidestäkymmenestä van-
hurskaasta, kadottaisitkos viiden
tähden koko kaupungin? ja hän
sanoi: en kadota, jos minä löy-
dän siellä viisiviidettäkymmentä.
29. Ja hän puhui vielä hänelle,
ja sanoi: mitämaks, siinä löyttäi-
siin neljäkymmentä? ja hän sa-
noi: en tee minä neljänkymme-
nen tähden.
30. Abraham sanoi: älköön mi-
nun Herrani vihastuko, että minä
vielä puhun: mitämaks, löyttäisiin
siellä kolmekymmentä? ja hän
sanoi: en minä tee, jos minä
löydän siellä kolmekymmentä.
31. Ja hän sanoi taas: katso,
minä olen ruvennut puhumaan
minun Herrani kanssa: mitämaks,
löyttäisiin siellä kaksikymmentä?
ja hän sanoi: en kadota heitä
kahdenkymmenen tähden.
32. Ja hän vielä sanoi: älköön
minun Herrani vihastuko, jos mi-
