NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
339
17. Ja jokainen ottakoon savu-
astiansa, ja pankaan suitsutusta
siihen, ja tuokaan Herran eteen,
kukin savuastiansa, kaksisataa ja
viisikymmentä savuastiaa, niin
myös sinä ja Aaron kukin savu-
astianne.
18. Ja kukin otti savuastiansa, ja
pani siihen tulen, ja heittivät sii-
hen suitsutusta, ja seisoivat seu-
rakunnan majan ovessa, Moses
ja Aaron myös.
19. II. Ja Kora kokosi heitä vas-
taan kaiken kansan, seurakun-
nan majan oven eteen: silloin
Herran kunnia näkyi kaikelle
kansalle.
20. Ja Herra puhui Mosekselle ja
Aaronille, sanoen:
21. Eroittakaat teitänne tästä
joukosta, niin minä äkisti heidät
hukutan.
22. Mutta he lankesivat kasvoil-
lensa ja sanoivat: Jumala, kaiken
lihan henkein Jumala! jos yksi
mies on syntiä tehnyt, tahdotkos
antaa vihas julmistua kaiken
kansan päälle?
23. Ja Herra puhui Mosekselle,
sanoen:
24. Puhu kansalle ja sano: paet-
kaat Koran, Datanin ja Abiramin
majain ympäriltä.
25. Ja Moses nousi ja meni Da-
tanin ja Abiramin tykö, ja van-
himmat Israelista seurasivat hän-
tä,
26. Ja puhui kansalle, sanoen:
paetkaat näiden jumalattomain
ihmisten majain ympäriltä, ja äl-
käät ruvetko mihinkään heidän
omaansa, ettette myös hukkuisi
kaikissa heidän synneissänsä.
27. Ja he pakenivat Koran, Da-
tanin ja Abiramin majain ympäril-
tä; mutta Datan ja Abiram kävi-
vät ulos, ja seisoivat majainsa
ovella emäntinensä, poikinensa
ja lapsinensa.
28. Ja Moses sanoi: siitä teidän
pitää tietämän Herran minua lä-
hettäneeksi, kaikkia näitä töitä
tekemään, niin ettei se ole mi-
nun omasta sydämestäni:
29. Jos he kuolevat niinkuin
kaikki ihmiset kuolevat, eli koste-
taan, niinkuin kaikille ihmisille
kostetaan, niin ei Herra ole mi-
nua lähettänyt.
30. Mutta jos Herra tässä jotakin
uutta tekee, niin että maa avaa
suunsa ja nielee heidät kaikkein
kanssa, mitä heillä on, niin että
he elävinä menevät helvettiin,
