NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
331
le: jospa olisimme kuolleet Egyp-
tin maalla! taikka jospa tässä
korvessa vielä kuolisimme!
3. Miksi Herra vie meitä tälle
maalle miekalla surmattaa! Mei-
dän vaimomme ja lapsemme tu-
levat saaliiksi! Eikö parempi ole,
että palajamme Egyptiin?
4. Ja he sanoivat toinen toisel-
lensa: asettakaamme päämies ja
palatkaamme Egyptiin.
5. Niin Moses ja Aaron lankesi-
vat kasvoillensa, koko Israelin
lasten seurakunnan edessä.
6. Ja Josua Nunin poika, ja Ka-
leb Jephunnen poika*, jotka
myös maan olivat vaonneet, re-
päisivät vaatteensa.
7. Ja puhuivat kaikelle Israelin
kokoukselle, sanoen: maa, jonka
lävitse me vaeltaneet olemme
vakoomassa sitä, on juuri hyvä
maa.
8. Jos Herralla on hyvä suosio
meihin, niin hän vie meidät sille
maalle, ja antaa sen meille: se
on maa, jossa rieskaa ja huna-
jaa vuotaa.
9. Ainoastansa älkäät olko Her-
raa vastaan niskurit, ja älkäät te
peljätkö tämän maan kansaa;
sillä me syömme heitä niinkuin
leipää: heidän turvansa on erin-
nyt heistä, ja Herra on meidän
kanssamme: älkäät peljätkö hei-
tä.
10. Niin sanoi koko kansan
joukko, että he piti kivitettämän
kuoliaaksi, ja Herran kunnia nä-
kyi seurakunnan majassa kaikille
Israelin lapsille.
11. II. Ja Herra sanoi Moseksel-
le: kuinka kauvan tämä kansa
pilkkaa minua? ja kuinka kauvan
ei he usko minun päälleni, kaik-
kein tunnustähtein kautta, jotka
minä heidän seassansa tehnyt
olen?
12. Minä lyön heitä ruttotaudilla,
ja hävitän heitä, ja minä teen
sinun suuremmaksi ja väkeväm-
mäksi kansaksi, kuin tämän.
13. Ja Moses sanoi Herralle: jos
Egyptiläiset saavat sen kuulla,
joiden keskeltä sinä olet johdat-
tanut tämän kansan sinun voi-
mallas,
14. Ja ne sanovat tämän maan
asuvaisille, jotka kuulleet ovat,
että sinä Herra olet tämän kan-
san seassa, ja että sinä Herra
nähdään kasvoista niin kasvoihin,
ja sinun pilves seisoo heidän
päällänsä, ja sinä käyt heidän
