NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
338
4. Koska Moses sen kuuli, lanke-
si hän kasvoillensa,
5. Ja puhui Koralle ja koko hä-
nen seurallensa sanoen: huo-
menna Herra ilmoittaa kuka hä-
nen omansa on, ja kuka pyhä
on ja saa hänelle uhrata: jonka
hän valitsee, se uhratkaan hä-
nelle.
6. Tehkäät näin: ottakaat teillen-
ne savuastiat, Kora ja kaikki hä-
nen seuransa,
7. Ja pankaat niihin tulta, ja
heittäkäät niihin suitsutusta Her-
ran eteen huomenna, ja se mies,
jonka Herra valitsee, olkoon py-
hä: se on teille paljo, Levin lap-
set.
8. Ja Moses sanoi Koralle: kuul-
kaat nyt Levin lapset!
9. Vähäkö se teille on, että Isra-
elin Jumala on teidät eroittanut
Israelin kansasta ja antanut tulla
tykönsä palvelusta tekemään
Herran Tabernaklin virassa, ja
seisomaan seurakunnan edessä,
ja heitä palvelemaan?
10. Hän on ottanut sinun ja
kaikki sinun veljes Levin lapset
tykönsä: ja te pyydätte myös
pappeutta?
11. Sinä ja kaikki sinun joukkos
nostatte kapinan Herraa vastaan.
Mikä Aaron on, että te napisette
häntä vastaan?
12. Ja Moses lähetti kutsumaan
Datania ja Abiramia Eliabin poi-
kia; mutta he sanoivat: emme
sinne tule ylös.
13. Vähäkö se on, että sinä olet
meidät maalta tuonut ulos, jossa
rieskaa ja hunajaa vuotaa, tap-
paakses meitä korvessa, vaan
teet sinus vielä päämieheksi
meidän ylitsemme, ja tahdot
myös hallita meitä?
14. Jalosti sinä olet meidät joh-
dattanut siihen maahan, jossa
rieskaa ja hunajaa vuotaa, ja
annoit pellot ja viinamäet perin-
nöksi. Tahdotkos vielä näiltä
miehiltä silmät puhkaista? emme
tule sinne.
15. Silloin vihastui Moses sangen
kovin, ja sanoi Herralle: älä
käännä sinuas heidän ruokauh-
rinsa puoleen*! En minä heiltä
ottanut aasiakaan, ja en ole
heidän yhdenkään pahaa teh-
nyt+.
16. Ja Moses sanoi Koralle: sinä
ja koko sinun joukkos pitää
huomenna oleman Herran edes-
sä, sinä ja he, ja Aaron,