NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
347
isoppia, ja kastakaan veteen ja
priiskottakaan majan, ja kaikki
astiat, ja kaikki sielut, jotka siel-
lä ovat, niin myös sen päälle,
joka on tarttunut (kuolleen) luu-
hun, eli tapettuun, taikka kuol-
leesen eli hautaan.
19. Niin puhdas priiskottakaan
saastaista kolmantena ja seitse-
mäntenä päivänä, ja puhdista-
kaan hänen seitsemäntenä päi-
vänä: hän peskään vaatteensa ja
viruttakaan itsensä vedellä, niin
hän ehtoona puhtaaksi tulee.
20. Mutta joka saastaiseksi tu-
lee, ja ei puhdista itsiänsä, se
sielu pitää hävitettämän seura-
kunnasta, että hän on saastut-
tanut Herran pyhän, ja ei ole
priiskotettu puhdistusvedellä,
sentähden on hän saastainen.
21. Ja tämä on heille ijankaikki-
nen sääty. Ja joka puhdistusve-
dellä priiskotteli, se peskään
myös vaatteensa. Ja se joka
tarttuu puhdistusveteen, pitää
oleman saastainen ehtoosen as-
ti.
22. Ja kaikki, johonka saastainen
rupee, pitää oleman saastainen
ehtoosen asti.
20. Luku.
I. MirJam kuolee, ja kansa napi-
see veden puutteen tähden. II.
Moses Jumalan käskyn jälkeen
antaa vettä kalliosta. III. Moses
pyytää vaeltaa Edomilaisten
maan lävitse; mutta Edom kiel-
tää sen. IV. Israel vaeltaa Horiin,
ja Aaron kuolee siellä 123
ajastaikaisena.
I. Ja Israelin lapset tulivat kaiken
seurakunnan kanssa Sinin kor-
peen, ensimäisellä kuulla, ja
kansa viipyi Kadeksessa. Ja Mir-
Jam kuoli siellä, ja myös hau-
dattiin sinne.
2. Ja kansalla ei ollut vettä, ja
he kokoontuivat Mosesta ja Aa-
ronia vastaan.
3. Ja kansa riiteli Moseksen
kanssa, ja sanoivat: jospa oli-
simme hukkuneet siellä, kussa
meidän veljemme hukkuivat*
Herran edessä.
4. Miksi olette vieneet tämän
Herran kansan tähän korpeen,
kuolemaan täällä, sekä meitä et-
tä karjaamme.
5. Ja miksi olette johdattaneet
meidät Egyptistä, tuodaksenne
