ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2817
listä ympäri sen maakunnan oli-
sivat tulleet hänen tykönsä hän-
täi auttamaan, ja lyömään vihol-
lisia; ja he tulivat Juudaan tykö,
ja pitivät taas yhtä hänen kans-
sansa. Näin tuli Nikanorin väki
lyödyksi, ettei yksikään heistä
päässyt.
41. Ja Juudas otti heidän saa-
liinsa ja kalunsa ja vei myötän-
sä. Vaan Nikanorilta antoi hän
pään hakata pois, ja oikian kä-
den, jonka hän valassansa oli
nostanut ylös, kuin hän pilkkasi
ja uhkasi pyhää; ja antoi sekä
pään että käden viedä pois ja
Jerusalemissa ripustaa ylös.
48. Silloin kansa tuli jälleen suu-
resti iloiseksi, ja piti tämän päi-
vän pyhänä suurella ilolla,
49. Ja sääsi, että sinä päivänä
joka vuosi, nimittäin kolmantena
päivänä toistakymmentä Adarin
kuulla, piti pyhää pidettämän.
50. Ja näin tuli rauha jälleen Is-
raelin maalle vähäksi ajaksi.
8. Luku
Juudalaisten liitosta Roomalais-
ten kanssa.
Mutta Juudas kuuli, että Rooma-
laiset olivat sangen voimalliset ja
mielellänsä ottivat muukalaisia
varjeluksensa alle, jotka heiltä
apua etsivät ja pitivät sanansa
uskollisuudessa ja toimellisuu-
dessa.
2. Sillä hän kuuli, kuinka voimal-
lisia töitä he olivat Frankriikin
asuvaisia vastaan tehneet, joita
he vaatineet ja allensa saatta-
neet olivat;
3. Ja kuinka suurta sotaa he
Hispaniassa pitäneet olivat, ja
olivat sen vuoren, josta kultaa ja
hopiaa kaivetaan, heiltä ottaneet
pois, ja että he monta kaukaista
maakuntaa Roomista suurella
toimella ja vahvuudella olivat
voittaneet ja allensa saattaneet,
4. Että he myös monta jaloa
kuningasta, jotka heidän maa-
kuntaansa olivat voimallisesti as-
tuneet, maahan lyöneet olivat ja
ajaneet pois, ja heidän valtakun-
tansa ottaneet allensa,
5. Ja että he myös äsken Phi-
lippuksen, Kittimin kuninkaan ja
sen jälkeen hänen poikansa Per-
seun olivat voittaneet.
6. Kuuli hän myös siitä suuresta
Antiokuksesta, Asian kuninkaasta,
