ENSIMMÄINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
2810
ahdistaa heitä, että hän olis
heidät surettanut.
20. Ja kansa tuli kokoon viiden-
tenäkymmenentenä vuotena tois-
ta sataa, ja toi sen eteen kaik-
kinaisia sota-aseita.
21. Ja muutamat pakanoista
läksivät ulos linnasta menemään
kuninkaan tykö apua anomaan.
Heidän seuraansa antoivat itsen-
sä monta, jotka Israelista luopu-
neet olivat, ja menivät heidän
kanssansa kuninkaan tykö, ja
sanoivat:
22. Miksi et tahdo rangaista, ja
meidän veljeimme tähden kos-
taa?
23. Sillä me tahdoimme olla si-
nun isälles alamaiset ja hänen
käskyllensä kuuliaiset;
24. Sentähden meidän kansa
luopui meistä, ja kussa he saivat
meistä jonkun kiinni, niin he
tappoivat sen, ja jakoivat meidän
perimisemme keskenänsä.
25. Ja ei ainoastaan ole vaivan-
neet meitä, mutta senkaltaisia
ovat he tehneet koko maakun-
nassa.
26. Ja nyt ahdistavat linnan Je-
rusalemissa, ottaaksensa sitä, ja
ovat vahvaksi rakentaneet pyhän
ja Betsuran.
27. Ellet sinä nyt riennä sinuas
estämään heitä, niin he tulevat
vahvemmiksi, ja tekevät enempi
vahinkoa, ja et sinä taida sitte
enään heitä hillitä.
28. Kuin kuningas senkaltaisia
kuuli, julmistui hän sangen suu-
resti, ja antoi kutsua kokoon
ruhtinaansa, ja jalkaväen ja he-
vosväen päämiehet,
29. Ja otti muukalaista palkka-
väkeä luotokunnista,
30. Ja kokosi satatuhatta miestä
jalkaväkeä, ja kaksikymmentä tu-
hatta ratsasmiestä, ja kaksinel-
jättäkymmentä elephanttia, jotka
sotaan olivat harjoitetut.
31. Tämä sotaväki vaelsi Idume-
an lävitse; ja kuin he tulivat
maalle, piirittivät he Betsuran, ja
asettivat sen alle monenkaltaiset
sodanneuvot, mennäksensä väki-
rynnäköllä sisälle. Mutta Juuda-
laiset tulivat ulos, ja polttivat ne
rakennukset, ja sotivat miehuulli-
sesti.
32. Ja Juudas luopui Zionin lin-
nasta, ja tuli sotaväen kanssa
Betsakaraan kuninkaan leiriä
vastaan.
33. Silloin oli kuningas huo-
