TOBIAN KIRJA
2660
synnistä ja kuolemasta, ja ei
hylkää hädässä.
12. Almu on hyvä lohdutus kor-
keimman Jumalan edessä.
13. Karta, poikani, kaikkinaista
huoruutta, ja paitsi omaa vaimo-
as älä keneenkään muuhun
suostut.
14. Älä anna ylpeyden hallita ei
sydämessäs eli sanoissas; sillä
se on kaiken kadotuksen alku.
15. Joka sinun työtäs tekee, an-
na hänelle kohta hänen palkkan-
sa, ja älä pidä keltäkään ansait-
tua palkkaansa.
16. Jota et tahdo keneltäkään
sinulles tehtää, katso, ettet sitä
myös toiselle tee.
17. Jaa leipäs isoovaiselle, ja
peitä alastomia vaatteillas.
18. Anna almua leivästäs ja vii-
nastas jumalisten hautaamisissa,
ja älä syö elikkä juo syntisten
kanssa.
19. Kysy aina neuvoa viisailta.
20. Ja kiitä aina Jumalaa, ja ru-
koile, että hän sinun hallitsis, ja
ettäs kaikissa töissäs seuraisit
hänen sanaansa.
21. Sinun pitää myös tietämän,
poikani, että minä kymmenen
leiviskää hopiaa, läsnäollessas,
lainasin Gabelille Rageksen kau-
pungissa Mediassa, ja hänen kir-
joituksensa on minulla.
22. Sen tähden ajattele, kuinka
hänen tykönsä tulisit ja anoisit
rahan, ja antaisit jälleen hänen
kirjoituksensa.
23. Älä murehdi, poikani! Me
olemme tosin köyhät, mutta me
saamme paljo hyvää, jos me
Jumalaa pelkäämme, vältämme
syntiä ja teemme hyvää.
Ps. 3 5. Mitä v. 11, ja luv. 9 an-
teliaisuuden hyödytyksestä puhu-
taan, ei ole niin ymmärrettävä,
kuin se ansaitsis syntein anteek-
si saamisen, Luuk. 10, vaan että
se osoittaa uskon läsnä olemi-
sen, jolla syntein anteeksianta-
mus otetaan vastaan, Jak. 18.
5. Luku.
Nuori Tobia vaeltaa enkelin seu-
rassa Mediaan.
Silloin vastasi nuori Tobia isään-
sä ja sanoi: kaikki, mitäs minulle
sanonut olet, minun isäni, tah-
don minä tehdä.
2. Mutta kuinka minun tätä ra-
haa anoman pitää, en minä tie-
