TOBIAN KIRJA
2670
kanssa jäljestä tulla.
4. Ja kuin se Tobialle kelpasi,
sanoi Raphael: ota myötäs kalan
sappea, sillä se on tarpeellinen.
Niin Tobias otti tykönsä kalan
sappea, ja he menivät niin edel-
lä.
5. Mutta Hanna istui joka päivä
tien vieressä mäellä, niin että
hän sai katsoa kauvas ympäril-
lensä.
6. Ja kuin hän siinä paikassa
katseli, näki hän poikansa kau-
kaa ja tunsi kohta hänen, ja
juoksi ilmoittamaan miehellensä,
ja sanoi: katso, sinun poikas tu-
lee!
7. Ja Raphael sanoi Tobialle:
kohta kuin sinä huoneesen tulet,
niin rnkoile ja huuda Herran ty-
kö, ja kiitä häntä, ja mene sitte
isäs tykö, ja anna hänelle suuta.
8. Ja voitele kohta hänen sil-
mänsä kalan sapella, joka sinulla
on, niin hänen silmänsä kohta
aukenevat, ja sinun isäs taas
näkee ja suuresti iloitsee.
9. Niin juoksi koira edellä, jonka
he kanssansa ottaneet olivat, ja
liehakoitsi hännällänsä, hyppeli
ja oli iloinen.
10. Ja hänen sokia isänsä nousi
äkisti, ja kiiruhti niin kovin, että
hän loukkasi itsensä; niin hän
kutsui palvelian tykönsä, joka
häntä talutti kädestä kohtaa-
maan poikaansa.
11. Sitä teki myös äiti, ja he
suuta antoivat hänelle, ja itkivät
molemmin ilosta.
12. Ja kuin he rukoilleet olivat
ja kiittäneet Jumalaa, istuivat he
kaikki maahan.
13. Silloin otti Tobia kalan sap-
pea, ja voiteli isänsä silmät.
14. Ja hän kärsi sitä puolen
hetkeä, ja kaihi läksi hänen sil-
mistänsä, niinkuin munan kalvo!
15. Ja Tobia otti sen ja repäisi
pois hänen silmistänsä, ja hän
sai kohta näkönsä jälleen.
16. Ja he kiittivät Jumalaa, hän
ja hänen emäntänsä, ja kaikki
jotka sen tietää saivat.
17. Ja Tobia sanoi: minä kiitän
sinua Herra, Israelin Jumala, et-
täs minua kuritit, ja autit minua
jälleen, niin että minä rakkaan
poikani saan nähdä jälleen.
18. Ja seitsemän päivän perästä
tuli Saara, hänen poikansa vai-
mo, kaiken perheensä, karjansa
ja kameleinsa kanssa, ja toi pal-
jo rahaa kanssansa, niin myös
