SALOMON VIISAUS
2646
16. Sillä jumalattomat, jotka ei
tahtoneet sinua tuta, hosuttiin
sinun voimallisella käsivarrellas,
kuin he hirmuisella sateella, ra-
keella, vedellä, jota ei he paeta
taitaneet, vaivattiin, ja tulella ku-
lutettiin.
17. Ja se oli kaikkein kamalin,
että tuli enimmästi paloi vedes-
sä, joka kuitenkin kaikki sammut-
taa; sillä maailma sotii vanhurs-
kasten edestä.
18. Toisinaan oli tulen liekki niin
masia, ettei se polttanut niitä
petoja, jotka jumalattomille lähe-
tettiin, vaan että heidän itse
nähdä täytyi heitänsä Jumalan
tuomiolta niin rangaistavan.
19. Toisinaan paloi liekki vedes-
sä vastoin tulen voimaa, että
hän väärän suvun maan päältä
hukuttais.
20. Sitä vastaan ruokit sinä kan-
sas enkelein rualla, ja lähetit
leipää taivaasta ilman työtä val-
mistettua, joka taisi antaa kaik-
kinaista himoa, ja oli jokaiselle
hänen makunsa jälkeen.
21. Sillä jos sinuun turvataan,
ilmoittaa se sinun lapsilles, kuin-
ka makia sinä olet, ja jokainen
teki siitä, mitä hän tahtoi, niin-
kuin hänen himonsa oli, että se
niin ja niin maisti.
22. Mutta näille pysyi lumi ja
.jää sulamatta tulessa, että he
olisivat ymmärtäneet, kuinka tuli,
joka rakeissa paloi, ja sateessa
leimahti, turmeli vihollisten he-
delmät.
23. Että vanhurskaat olisivat ra-
vituksi tulleet, täytyi sen voimi-
ansa unohtaa.
24. Sillä koska luontokappale si-
nua palvelee niinkuin Luojaansa,
on se voimallinen rankaisemaan
vääriä, ja asettaa itsensä niille
hyväksi, jotka uskovat sinun
päälles.
25. Sen tähden se antoi itsensä
silloin moneksi muuttaa, ja oli
sinun lahjalles kuu1iainen, joka
kaikki ravitsee, itse kunkin tah-
tonsa jälkeen, niinkuin joku sitä
tarvitsi.
26. Että sinun lapses, joita sinä,
Herra, rakastit, oppisivat, ettei
kasvanut hedelmä elätä ihmistä,
vaan sinun sanas ne ravitsee,
jotka uskovat sinun päälles.
27. Sillä se, joka ei tulelta kulu-
tettu, suli kohta vähästä aurin-
gon paisteesta, koska se pala-
vaksi tuli,
