SALOMON VIISAUS
2643
15 luku.
Osoitetaan eroitus uskovaisten
ja epäjumalisten vaiheella.
Mutta sinä meidän Jumalamme
olet armollinen, vakaa ja kärsi-
vällinen, ja hallitset kaikki lau-
piudella.
2. Ja jos me syntiä teemme,
olemme me kuitenkin sinun, ja
tunnemme sinun voimas; mutta
että me sen tiedämme, niin
emme tahdo syntiä tehdä; sillä
me pidetään sinun omanas.
3. Mutta tuta sinua, on täydelli-
nen vanhurskaus, ja tietää sinun
voimas, on ijankaikkisen elämän
juuri.
4. Sillä ei ihmisen pahat aivoi-
tukset meitä niin viettele, eikä
maalarin turha työ, kirjava ja
monenkarvainen kuva,
5. Jonka muoto pahentaa ym-
märtämättömät, ja jotka pahaa
mielellänsä tekevät, rakastavat
hengettömiä ja kuolleita kuvia.
6. Senkaltaisia hedelmiä ovat he
mahdolliset saamaan, sekä ne,
jotka niitä tekevät, että ne, jotka
niitä ikävöitsevät ja palvelevat.
7. Jos savenvalaja, joka pehme-
ää savea vaivalla valmistaa, te-
kee kaikkinaiset astiat meidän
tarpeeksemme; mutta hän tekee
siitä samasta savesta sekä ne
astiat, jotka puhtauteen että
saastaisuuteen sopivat; mutta
mihinkä kukin pitää pantaman,
se on savenvalajalla.
8. Mutta se on viheliäinen työ,
kuin hän siitä savesta voimatto-
man jumalan tekee, ja on kui-
tenkin itse, ei paljoa ennen,
maasta tehty, Ja vähän hetken
perästä
menee sinne jälleen, josta hän
otettu on, koska sielu, joka hä-
nellä oli, häneltä otetaan pois.
9. Mutta ei hänen murheensa
siinä ole, että hänen työtä te-
kemän pitää, eikä että hänellä
on niin lyhyt ikä, vaan että hän
kilvoittelis kulta- ja hopiaseppäin
kanssa, että hän tekis vaskenva-
lajan tavalla, ja pitää sen kun-
niana, että hän petollista työtä
tekee.
10. Sillä hänen sydämensä aja-
tukset ovat kuin tnhka, ja hänen
toivonsa on huonompi maata, ja
hänen elämänsä ylönkatsottu
kuin savi;
11. Ettei hän tuntenut sitä, jo.
