PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2141
27. Sillä kumpi suurempi on: se
joka atrioitsee, taikka se joka
palvelee? eikö se joka atrioitsee?
mutta minä olen teidän keskel-
länne niinkuin se, joka palvelee.
28. Mutta te olette ne, jotka mi-
nun kiusauksissani minun kans-
sani pysyitte.
29. Ja minä säädän teille, niin-
kuin minun Isäni sääsi minulle,
valtakunnan:
30. Että teidän pitää syömän ja
juoman minun pöydälläni minun
valtakunnassani, ja istuman is-
tuimilla*, ja tuomitseman kaksi-
toistakymmentä Israelin sukukun-
taa.
31. IV. Niin sanoi myös Herra:
Simon, Simon, katso, saatana on
teitä pyytänyt* seuloaksensa
niinkuin nisuja.
32. Vaan minä rukoilin sinun
edestäs, ettei sinun uskos puut-
tuman pidä. Ja kuin sinä kerran
palajat, niin vahvista veljiäs.
33. Niin hän sanoi hänelle: Her-
ra, minä olen valmis sinun kans-
sas sekä vankiuteen että kuole-
maan menemään.
34. Mutta hän sanoi: Pietari, mi-
nä sanon sinulle, ei laula tänä-
pänä kukko ennen kuin sinä
kolmasti kiellät tuntevas minua.
35. Ja hän sanoi heille: kuin mi-
nä lähetin teidät ilman säkkiä ja
kukkaroa ja kenkiä, puuttuiko
teiltä mitään? He sanoivat: ei
mitään.
36. Niin hän sanoi heille: vaan
nyt, jolla säkki on, ottakoon sen,
niin myös kukkaron; ja jolla ei
ole, se myykään hameensa ja
ostakaan miekan.
37. Sillä minä sanon teille: vielä
sekin mikä kirjoitettu on, pitää
minussa täytettämän: hän on
pahantekiäin sekaan luettu*; sillä
ne, mitkä minusta kirjoitetut
ovat, pitää loppuman.
38. Niin he sanoivat: Herra, kat-
so, tässä on kaksi miekkaa. Hän
sanoi heille: kyllä siinä on.
39. V. Ja hän läksi ulos ja meni,
niinkuin hänen tapansa oli, Öl-
jymäelle*; niin seurasivat myös
häntä hänen opetuslapsensa.
40. Ja kuin hän siihen paikkaan
tuli, sanoi hän heille: rukoilkaat,
ettette tulisi kiusaukseen.
41. Ja hän erkani heistä lähes
kivellä heittää ja laski polvillen-
sa, rukoili,
42. Sanoen: Isä, jos sinä tahdot,
niin ota pois minulta tämä kalk-
