PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2131
9. Niin Jesus sanoi hänelle: tä-
näpänä on tälle huoneelle au-
tuus tapahtunut, että hänkin on
Abrahamin poika.
10. Sillä Ihmisen Poika tuli etsi-
mään ja vapahtamaan sitä, mikä
kadonnut oli.
11. II. Mutta kuin he nämät kuul-
leet olivat, sanoi hän vielä yh-
den vertauksen: että hän oli juu-
ri läsnä Jerusalemia, ja että he
luulivat Jumalan valtakunnan
kohta ilmoitettavan.
12. Sanoi hän siis: yksi herras-
mies matkusti kaukaiseen maa-
kuntaan*, itsellensä valtakuntaa
ottamaan, ja aikoi jälleen palata:
13. Niin hän kutsui tykönsä
kymmenen palveliaansa ja antoi
heille kymmenen leiviskää, ja
sanoi heille: tehkäät kauppaa
niinkauvan kuin minä tulen.
14. Mutta hänen kylänsä asujat
vihasivat häntä, ja lähettivät sa-
nansaattajat hänen jälkeensä,
sanoen: emme tahdo, että tämä
meitä vallitsee.
15. Ja tapahtui kuin hän palasi,
sitte kuin hän sai valtakunnan,
käski hän kutsua ne palveliat ty-
könsä, joille hän oli rahansa an-
tanut, tietääksensä, mitä kukin
kaupallansa toimittanut oli.
16. Niin tuli ensimäinen ja sanoi:
herra, sinun leiviskäs on kymme-
nen leiviskää kasvattanut.
17. Ja hän sanoi hänelle: oikein,
hyvä palvelia, ettäs vähässä olit
uskollinen*, sinulla pitää valta
kymmenen kaupungin päälle
oleman.
18. Toinen myös tuli ja sanoi:
herra, sinun leiviskäs on viisi lei-
viskää kasvattanut.
19. Niin hän myös sanoi hänelle:
ole sinäkin viiden kaupungin hal-
tia.
20. Ja kolmas tuli ja sanoi: her-
ra, katso, tässä on sinun leivis-
käs, joka minulla hikiliinassa kät-
ketty oli;
21. Sillä minä pelkäsin sinua, et-
täs kova mies olet: sinä otat,
jota et tallelle pannut, ja niität,
jota et kylvänyt.
22. Hän sanoi hänelle: sinun
suustas* minä sinun tuomitsen,
sinä paha palvelia, sinä tiesit
minun kovaksi mieheksi, joka
otan, jota en minä tallelle pan-
nut, ja leikkaan, jota en minä
kylvänyt:
23. Ja miksi et sinä antanut mi-
nun rahaani vaihetuspöydälle? ja
