PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2137
uhriksi, vaan tämä pani köyhyy-
destänsä kaiken tavaransa, mikä
hänellä oli.
5. II. Ja kuin muutamat sanoivat
hänelle templistä, kuinka kauniil-
la kivillä ja kappaleilla se kaunis-
tettu oli*, niin hän sanoi:
6. Näitäkö te katselette? Ne päi-
vät pitää tuleman, joina ei pidä
kiveä kiven päälle jätettämän,
jota ei maahan jaoteta.
7. Niin he kysyivät häneltä ja
sanoivat: Mestari, koskas nämät
tapahtuvat? ja mikä merkki on,
koska nämät tulevat?
8. Hän sanoi: katsokaat, ettei
teitä petetä; sillä moni tulee mi-
nun nimeeni* ja sanoo: minä se
olen! aika on kyllä läsnä, älkäät
kuitenkaan heitä seuratko.
9. Mutta kuin te kuulette sotia ja
kapinoita, niin älkäät peljästykö;
sillä nämät pitää ensin tapahtu-
man, vaan ei kohta loppu ole.
10. Niin hän sanoi heille: kansa
nousee kansaa vastaan, ja val-
takunta valtakuntaa vastaan.
11. Ja suuret maan vapistukset
pitää joka paikassa tuleman,
nälkä ja rutto, kauhistukset ja
suuret ihmeet taivaasta tapahtu-
vat.
12. Mutta ennen näitä kaikkia
heittävät he kätensä teidän pääl-
lenne*, vainoovat ja antavat ylön
teitä synagogiin ja vankiuteen, ja
vetävät teitä kuningasten ja esi-
miesten eteen, minun nimeni
tähden.
13. Mutta se tapahtuu teille to-
distukseksi.
14. Niin pankaat nyt se teidän
sydämeenne, ettette ennen ajat-
telisi, kuinka teidän pitää edes-
tänne vastaaman:
15. Sillä minä annan teille suun
ja viisauden*, jota ei he voi pu-
hua vastaan eikä seisoa vas-
taan, kaikki jotka teitä vastaan
ovat.
16. Niin te myös annetaan ylön
vanhimmilta, veljiltä, langoilta ja
ystäviltä*, ja muutamat teistä he
tappavat+,
17. Ja te tulette vihattaviksi kai-
kilta, minun nimeni tähden.
18. Vaan ei hiuskarvakaan pidä
teidän päästänne hukkuman.
19. Pitäkäät teidän sielunne kär-
sivällisyydessä.
20. Mutta kuin te näette Jerusa-
lemin sotaväeltä piiritettävän,
niin tietäkäät, että hänen perika-
tonsa* on lähestynyt.
