PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2121
sytytä kynttilää, ja lakaise huo-
netta, ja etsi visusti niinkauvan
kuin hän sen löytää?
9. Ja kuin hän sen löytänyt on,
kutsuu hän kokoon ystävänsä ja
kylänsä vaimot, ja sanoo: iloit-
kaat minun kanssani; sillä minä
löysin penninkini, jonka minä
kadotin.
10. Niin myös, sanon minä teille,
pitää ilo oleman Jumalan enke-
leillä yhdestä syntisestä, joka it-
sensä parantaa.
11. III. Ja hän sanoi: yhdellä
miehellä oli kaksi poikaa,
12. Ja nuorempi heistä sanoi
isällensä: isä, anna minulle osa
tavarasta, joka minulle tulee. Ja
hän jakoi heille tavaran.
13. Ja ei kauvan sen jälkeen,
kuin nuorempi poika oli kaikki
koonnut, meni hän kaukaiselle
maakunnalle, ja hukkasi siellä
tavaransa irstaisuudessa.
14. Mutta kuin hän kaikki oli
tuhlannut, niin tuli suuri nälkä
kaikkeen siihen maakuntaan; ja
hän rupesi hätääntymään,
15. Ja meni pois ja suostui yh-
teen sen maakunnan kauppa-
mieheen, joka hänen lähetti
maakyliinsä kaitsemaan sikojan-
sa.
16. Ja hän pyysi vatsaansa ra-
valla täyttää, jota siat söivät, ja
ei kenkään hänelle sitäkään an-
tanut.
17. Mutta kuin hän mielensä
malttoi, sanoi hän: kuinka mo-
nella minun isäni palkollisella on
kyllä leipää, ja minä kuolen näl-
kään!
18. Minä nousen ja käyn minun
isäni tykö ja sanon hänelle: isä,
minä olen syntiä tehnyt taivasta
vastaan ja sinun edessäs,
19. Ja en ole silleen mahdolli-
nen sinun pojakses kutsuttaa:
tee minua niinkuin yhden palkol-
lisistas.
20. Ja hän nousi ja tuli isänsä
tykö. Mutta kuin hän vielä taam-
pana oli, näki hänen isänsä hä-
nen, ja armahti hänen päällen-
sä*, ja juosten lankesi hänen
kaulaansa, ja suuta antoi hänen.
21. Mutta poika sanoi hänelle:
isä, minä olen syntiä tehnyt tai-
vasta vastaan ja sinun edessäs,
ja en ole mahdollinen tästedes
sinun pojakses kutsuttaa.
22. Niin sanoi isä palvelioillensa:
tuokaat tänne ne parhaat vaat-
teet, ja pukekaat hänen yllensä,