PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2112
kansasta: Mestari, sanos minun
veljelleni, että hän jakais minun
kanssani perinnön.
14. Mutta hän sanoi hänelle: ih-
minen, kuka pani minun tuoma-
riksi eli jakomieheksi teidän välil-
länne?
15. Ja hän sanoi heille: katso-
kaat ja kavahtakaat ahneutta;
sillä ei jonkun elämä siinä seiso,
että hänellä paljo omaisuutta on.
16. Niin hän sanoi heille verta-
uksen, sanoen: yhden rikkaan
miehen maa kasvoi hyvin.
17. Ja hän ajatteli itsellänsä ja
sanoi: mitä minä teen, ettei mi-
nulla ole, kuhunka minä kokoon
eloni?
18. Ja sanoi: sen minä teen:
minä maahan jaotan aittani, ja
rakennan suuremmat, ja kokoon
sinne kaiken tuloni ja hyvyyteni,
19. Ja sanon sielulleni: sielu, si-
nulla on pantu paljo hyvyyttä
moneksi vuodeksi: lepää, syö,
juo, riemuitse.
20. Mutta Jumala sanoi hänelle:
sinä tyhmä! tänä yönä sinun sie-
lus sinulta pois otetaan: kuka ne
sitte saa, joita sinä valmistanut
olet?
21. Niin on myös se, joka itsel-
lensä tavaraa kokoo, ja ei ole
rikas Jumalassa.
22. Niin hän sanoi opetuslapsil-
lensa: sentähden sanon minä
teille: älkäät murehtiko elämäs-
tänne, mitä teidän pitää syömän,
eikä ruumiistanne, millä te itse-
änne verhoitatte.
23. Henki on enempi kuin ruoka,
ja ruumis parempi kuin vaate.
24. Katselkaat kaarneita: ei he
kylvä eikä niitä, ei heillä ole
myös kellaria eikä aittaa, ja Ju-
mala elättää heidät*: kuinka pal-
joa paremmat te olette kuin lin-
nut+?
25. Mutta kuka teistä murheel-
lansa voi lisätä varrellensa yh-
den kyynärän?
26. Sentähden ellette siis voi si-
tä, mikä vähin on, miksi te muis-
ta murehditte?
27. Katselkaat kukkasia, kuinka
he kasvavat: ei he työtä tee, ei-
kä kehrää; ja minä sanon teille:
ei Salomo kaikessa kunniassansa
niin ollut vaatetettu kuin yksi
heistä.
28. Jos siis ruohon, joka tänä-
pänä kedolla seisoo jo huomen-
na pätsiin heitetään, Jumala niin
vaatettaa, eikö hän paljoa
