PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2114
45. Mutta jos palvelia sanoo sy-
dämessänsä: minun Herrani vii-
pyy tulemasta, ja rupee palkolli-
sia hosumaan, ja syömään ja
juomaan ja juopumaan,
46. Niin tulee palvelian herra si-
nä päivänä, jona ei hän luule-
kaan, ja sillä hetkellä, jota ei
hän tiedä, ja eroittaa hänen, ja
antaa hänelle osan uskottomain
kanssa.
47. Mutta sen palvelian, joka tie-
si Herransa tahdon, ja ei itsiän-
sä valmistanut eikä tehnyt hänen
tahtonsa jälkeen, täytyy paljon
haavoja kärsiä.
48. Joka taas ei tietänyt, ja kui-
tenkin teki haavain ansion, sen
pitää vähemmän haavoja kärsi-
män; sillä kenelle paljo annettu
on, siltä paljon etsitään, ja jonka
haltuun paljo on annettu, siltä
enempi anotaan.
49. IV. Minä tulin sytyttämään
tulta maan päälle, ja mitä minä
tahdon, vaan että se jo palais?
50. Mutta minun pitää kasteella
kastettaman*, ja kuinka minä
ahdistetaan siihenasti että se
täytetään?
51. Luuletteko, että minä tulin
rauhaa lähettämään maan pääl-
le? En, sanon minä teille, vaan
eripuraisuutta.
52. Sillä tästedes pitää viisi
oleman eroitetut yhdessä huo-
neessa, kolme kahta vastaan ja
kaksi kolmea vastaan.
53. Isä eroitetaan poikaansa
vastaan ja poika isää vastaan,
äiti tytärtä vastaan ja tytär äitiä
vastaan, anoppi miniäänsä vas-
taan, miniä anoppiansa vastaan.
54. Niin hän sanoi myös kansal-
le: kuin te näette pilven lännestä
nousevan, niin te kohta sanotte:
sade tulee*; niin myös tuleekin.
55. Ja kuin te näette etelän tuu-
levan, niin te sanotte: helle tu-
lee; niin myös tuleekin.
56. Te ulkokullatut, maan ja tai-
vaan muodon te taidatte koetel-
la, miksi ette siis tätä aikaa ko-
ettele?
57. Minkätähden siis ette myös
itsestänne tuomitse, mikä oikia
on?
58. Sillä kuin sinä menet riitavel-
jes kanssa esivallan eteen, niin
pyydä tiellä hänestä päästä*:
ettei hän sinua tuomarin eteen
vetäisi, ja tuomari antais sinua
ylön pyövelille, ja pyöveli heittäis
sinun torniin.
