PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2120
tää.
31. Taikka kuka kuningas tahtoo
mennä sotimaan toista kuningas-
ta vastaan; eikö hän ennen istu
ja ajattele, jos hän voi kymme-
nellä tuhannella kohdata sen,
joka häntä vastaan tulee kahdel-
lakymmenellä tuhannella?
32. Muutoin, kuin hän vielä kau-
kana on, niin hän lähettää hä-
nelle sanan ja rukoilee rauhaa.
33. Niin siis jokainen teistä, joka
ei luovu kaikista mitä hänellä
on, ei se taida olla minun ope-
tuslapseni.
34. Suola on hyvä; mutta jos
suola tulee mauttomaksi, milläs
sitte suolataan?
35. Ei se maahan eikä sontaan
ole sovelias: he heittävät sen
pois. Jolla on korvat kuulla, se
kuulkaan.
15. Luku.
Jesus osoittaa itsensä katuvais-
ten syntisten ystäväksi, vertauk-
silla I. Kadonneesta lampaasta,
II. Kadotetusta penningistä, III.
Tuhlaajapojasta.
I. Mutta hänen tykönsä tulivat
kaikki Publikanit ja syntiset*,
kuulemaan häntä.
2. Ja Pharisealaiset ja kirjanop-
pineet napisivat ja sanoivat: tä-
mä syntisiä vastaan ottaa ja syö
heidän kanssansa.
3. Niin hän sanoi heille tämän
vertauksen, sanoen:
4. Kuka on teistä se ihminen,
jolla on sata lammasta, ja jos
hän yhden niistä kadottaa, eikö
hän jätä yhdeksänkymmentä ja
yhdeksän korpeen, ja mene sen
jälkeen, joka kadonnut on, sii-
henasti että hän sen löytää?
5. Ja kuin hän sen löytää, niin
hän panee sen olallensa, iloiten.
6. Ja kuin hän tulee kotiansa,
niin hän kutsuu kokoon ystävän-
sä ja kylänsä miehet, ja sanoo
heille: iloitkaat minun kanssani:
sillä minä löysin lampaani, joka
kadonnut oli.
7. Minä sanon teille: niin pitää
ilo oleman taivaassa yhdestä
syntisestä, joka itsensä parantaa,
enemmin kuin yhdeksästäkym-
menestä ja yhdeksästä hurskaas-
ta, jotka ei parannusta tarvitse.
8. II. Taikka kuka vaimo on, jolla
on kymmenen penninkiä, jos hän
yhden niistä kadottaa, eikö hän