TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
166
lähestykö astumaan ylös Herran
tykö, ettei hän heitä hukuttaisi.
25. Ja Moses astui alas kansan
tykö ja sanoi nämät heille.
20. Luku.
I. Jumalan kymmenen käskyä
kuulutetaan ja luetellaan. II. Kan-
sa hämmästyksissä pyytää Mo-
sesta välimieheksensä Jumalan
ja heidän välillensä. III. Moses
saa kiellon epäjumalista ja käs-
kyn uhrialttarin tekemisestä.
I. Ja Jumala puhui kaikki nämät
sanat, sanoen:
2. (1) Minä (olen) Herra sinun
Jumalas*; joka sinun Egyptin
maalta orjuuden huoneesta ulos
vienyt olen+.
3. Ei sinun pidä muita jumalia
pitämän minun edessäni.
4. Ei sinun pidä tekemän sinulles
kuvaa eikä jonkun muotoa, nii-
den jotka ylhäällä taivaassa
ovat, eli niiden, jotka alhaalla
ovat maan päällä, eikä niiden,
jotka vesissä maan alla ovat.
5. Ei sinun pidä kumartaman nii-
tä, eikä myös palveleman niitä:
Sillä minä, Herra sinun Jumalas,
olen kiivas Jumala, joka etsiske-
len isäin pahat teot lasten pääl-
le, kolmanteen ja neljänteen pol-
veen, jotka minua vihaavat;
6. Ja teen laupiuden monelle
tuhannelle, jotka minua rakasta-
vat, ja pitävät minun käskyni.
7. (2) Ei sinun pidä turhaan lau-
suman sinun Herras Jumalas
nimeä; sillä ei Herra pidä sitä
rankaisemata, joka hänen ni-
mensä turhaan lausuu.
8. (3) Muista sabbatin päivää,
ettäs sen pyhittäisit.
9. Kuusi päivää pitää sinun työtä
tekemän ja kaikki askarees toi-
mittaman.
10. Mutta seitsemäntenä päivänä
on Herran sinun Jumalas sabba-
ti: silloin ei sinun pidä yhtään
työtä tekemän, eikä sinun, eikä
sinun poikas, eikä sinun tyttäres,
eikä sinun palvelias, eikä sinun
piikas, eikä sinun juhtas, eikä si-
nun muukalaises, joka sinun por-
tissas on.
11. Sillä kuutena päivänä on
Herra taivaan ja maan ja meren
tehnyt, ja kaikki mitä niissä ovat,
ja lepäsi seitsemäntenä päivänä.
Sentähden siunasi Herra sabba-
tin päivän, ja pyhitti sen.
