TOINEN MOOSEKSEN KIRJA
142
niinkuin Herra Moseksen kautta
sanonut oli.
10. Luku.
I. Egyptin 8. vitsaus, heinäsirkat;
jonka alla Pharao lupaa päästää
ainoastansa miehet. II. 9. vitsaus,
synkiä pimeys; jonka alla Pharao
lupaa päästää kansan ilman
eläimitä, ja kieltää Moseksen
enää tulemasta näkyviinsä.
I. Ja Herra sanoi Mosekselle:
mene Pharaon tykö; sillä minä
paadutin hänen ja hänen palve-
liainsa sydämet, tehdäkseni nä-
mät minun ihmeeni heidän seas-
sansa.
2. Ja että sinä ilmoittaisit sinun
lastes, ja lastes lasten korviin,
mitä minä tehnyt olen Egyptissä,
ja minun ihmeeni, jotka minä
tein heidän seassansa, että te
tietäisitte, että minä olen Herra.
3. Niin menivät Moses ja Aaron
Pharaon tykö, ja sanoivat hänel-
le: näin sanoo Herra Hebrealais-
ten Jumala: kuinka kauan et si-
nä tahdo nöyryyttää itsiäs minun
edessäni? Päästä minun kansani
palvelemaan minua;
4. Sillä jos sinä estelet päästää
minun kansani; katso, niin minä
huomenna tuotan heinäsirkat
kaikkiin sinun maas ääriin,
5. Niin että heidän pitää peittä-
män maan, niin ettei maa pidä
näkymän; ja heidän pitää syö-
män tähteet, mitkä teille on jää-
neet rakeilta, ja pitää syömän
kaikki vihottavaiset puut teidän
kedollanne,
6. Ja täyttämän sinun huonees,
ja kaikkein sinun palveliais huo-
neet, ja koko Egyptin huoneet;
jonka kaltaisia sinun isäs ja
isäisisät ei nähneet ole, siitä
päivästä kuin he maan päällä
olleet ovat tähän päivään asti.
Ja hän käänsi itsensä ja meni
ulos Pharaon tyköä.
7. Niin sanoivat Pharaon palveli-
at hänelle: kuinka kauvan pitää
hänen oleman meille paulaksi?
Päästä kansa palvelemaan Her-
raa Jumalaansa: etkös vielä tie-
dä Egyptiä hävitetyksi?
8. Niin Moses ja Aaron palautet-
tiin jällensä Pharaon tykö, joka
sanoi heille: menkäät ja palvel-
kaat Herraa teidän Jumalaanne;
vaan kutka ne ovat jotka mene-
vät?
