JESAJA
1411
den, kuin hän nousee maata
peljättämään.
22. Niin lakatkaat siis ihmisestä,
jonka sieramissa henki on; sillä
ette tiedä, missä arviossa hän
on.
3. Luku.
I. Propheta uhkaa kovasti Juuda-
laisten ylimmäisiä ja yhteistä
kansaa heidän pahuutensa täh-
den; kuitenkin vakuuttaa van-
hurskaita pelastuksesta. II. Nuh-
telee Juudalaisten vaimoväkeä
heidän prameutensa ja koreu-
tensa tähden.
I. Sillä katso, Herra, Herra Zeba-
ot ottaa pois Jerusalemista ja
Juudasta kaikkinaisen varan, kai-
ken leivän varan*, ja kaiken ve-
den varan;
2. Väkevät sotamiehet, tuomarit,
prophetat, tietäjät ja vanhimmat;
3. Viidenkymmenen päämiehet, ja
kunnialliset miehet, neuvonanta-
jat, ja taitavat virkamiehet, ja
toimella puhuvaiset miehet.
4. Ja tahtoo heille antaa nuoru-
kaiset pääruhtinaiksi, ja lapset
heitä hallitsemaan.
5. Ja kansan pitää ryöstämän
toinen toistansa, ja jokaisen lä-
himmäistänsä; ja nuoremman pi-
tää ylpiän oleman vanhaa vas-
taan, ja ylönkatsotun kunniallista
vastaan.
6. Silloin tarttuu veli veljeensä
isänsä huoneesta: sinulla on
vaatteet, ole meidän hallitsiam-
me, auta sinä tätä lankeemusta.
7. Mutta silloin hän vannoo ja
sanoo: en minä taida parantaa,
ei kotonani ole leipää eikä vaat-
teita: älkäät minun panko kan-
san hallitsiaksi.
8. Sillä Jerusalem kaatuu, ja
Juuda käy ylösalaisin; että hei-
dän kielensä ja tekonsa on Her-
raa vastaan, niin että he hänen
majesteettinsa silmiä vastoin so-
tivat.
9. Heidän kasvoinsa hahmo to-
distaa heitä vastaan: ja he kers-
kaavat rikoksistansa, niinkuin
Sodoma*, ja ei salaa niitä**. Voi
heidän sielujansa! sillä he itse
saattavat päällensä onnettomuu-
den+.
10. Sanokaat vanhurskaalle, että
hänen käy hyvin; sillä hän saa
syödä töidensä hedelmän.
11. Mutta voi jumalattomia; sillä
