JESAJA
1417
meidän sanansaattajamme? Mut-
ta minä sanoin: tässä minä olen,
lähetä minua.
9. Ja hän sanoi: mene ja sano
tälle kansalle, kuulten kuulkaat,
ja älkäät ymmärtäkö, nähden
nähkäät, ja älkäät tähtäkö.
10. Paaduta tämän kansan sy-
dän, ja anna heidän korvansa
paksuksi tulla, ja sokaise heidän
silmänsä, ettei he näkisi silmil-
länsä, eikä kuulisi korvillansa, eli
myös ymmärtäisi sydämellänsä,
eli kääntäisi itsiänsä ja paranne-
tuksi tulisi.
11. Mutta minä sanoin: Herra,
kuinka kauvan? Hän sanoi: sii-
henasti kuin kaupungit tulevat
kylmille ja ilman asujia, ja huo-
neet ilman väetä, ja maa on pe-
räti autiona.
12. Sillä Herra ajaa väen kauvas,
niin että maa tulee peräti hyljä-
tyksi.
13. Ja ehkä kymmenes osa sii-
hen vielä jää, niin sekin taas
hävitetään; kuitenkin niinkuin
tammelle ja tuomelle jää kanto,
vaikka heidän lehtensä variste-
taan, niin pitää myös pyhällä
siemenellä kanto oleman.
7. Luku.
I. Propheta lohduttaa Ahasta,
Retsinin ja Pekan väkivaltaa vas-
taan, joille uhataan hävitys. II.
Epäileväinen ja niskuri Ahas
nuhdellaan; ja julistetaan pelas-
tuksen merkiksi Messiaksen syn-
tyminen neitseestä. III. Ennuste-
taan Juudan valtakunnalle hävi-
tystä kansan syntein tähden.
I. Sitte tapahtui Ahaksen Jotamin
pojan, Ussian pojan, Juudan ku-
ninkaan aikana, että Retsin Syri-
an kuningas, ja Peka Remalian
poika, Israelin kuningas, vaelsivat
Jerusalemiin, sotimaan sitä vas-
taan; mutta ei he taitaneet sitä
voittaa.
2. Silloin sanottiin Davidin huo-
neelle: Syrialaiset luottavat Eph-
raimiin. Silloin vapisi hänen sy-
dämensä ja hänen kansansa sy-
dän, niinkuin puut vapisevat
metsässä tuulesta.
3. Mutta Herra puhui Jesaialle:
mene nyt Ahasta vastaan, sinä
ja poikas SearJasub, ylimmäisen
vesilammikon kanavan päähän,
tiellä vanuttajakedolle.
4. Ja sano hänelle: kavahda ja
