SAARNAAJA
1378
ja iloisia puutarhoja, ja istutin
niihin kaikkinaisia hedelmällisiä
puita.
6. Minä tein itselleni vesilammi-
koita, kastaakseni viheriäisten
puiden metsää.
7. Minulla oli palvelioita ja piiko-
ja ja perhettä: minulla oli suu-
remmat tavarat karjasta ja lam-
paista kuin kaikilla, jotka olivat
minun edelläni Jerusalemissa.
8. Minä kokosin myös itselleni
hopiaa ja kultaa, ja tavaraa* ku-
ninkailta ja maakunnista: minä
toimitin itselleni veisaajia+ mie-
hiä ja vaimoja, ja ihmisten lasten
ilon, kaikkinaiset kanteleet,
9. Ja tulin suureksi ja menestyin
enempi kuin kaikki, jotka minun
edelläni olivat Jerusalemissa:
minun viisauteni pysyi myös mi-
nun tykönäni.
10. Ja kaikkia, mitä minun sil-
mäni toivoivat, olen minä heille
antanut, ja en estänyt sydämel-
täni yhtään iloa, niin että minun
sydämeni iloitsi kaikesta työstä-
ni: ja se oli minun osani kaikista
minun töistäni.
11. II. Mutta kuin minä katsoin
kaikkia töitäni, jotka käteni teh-
neet olivat, ja vaivaa, jolla minä
itseni vaivannut olin: ja katso, se
oli kaikki turhuus ja hengen vai-
va, ja auringon alla ei ole mi-
tään muuta.
12. Kuin minä käänsin itseni
katsomaan viisautta ja hulluutta
ja tyhmyttä; sillä kuka on se ih-
minen, joka on tuleva kuninkaan
jälkeen, jonka he tehneet ovat?
13. Silloin minä näin viisauden
voittavan hulluuden, niinkuin val-
keus voittaa pimeyden,
14. Niin että viisaalla on silmät
päässä, vaan tyhmä vaeltaa pi-
meydessä*: ja ymmärsin, että
heille kaikille yhtäläisesti tapah-
tuu.
15. Silloin minä ajattelin sydä-
messäni, että hulluin käy niinkuin
minunkin*; miksi minä olen vii-
sautta etsinyt? Silloin minä ajat-
telin sydämessäni, että se on
myös turhuus+.
16. Sillä ei viisas ole ijankaikki-
sessa muistossa, enempi kuin
tyhmäkään*, ja tulevaiset päivät
unhottavat kaikki: ja niinkuin vii-
sas kuolee, niin hullu myös kuo-
lee+.
17. Sentähden minä suutuin
elämään*; sillä kaikki olivat mi-
nun mielestäni pahat, jotka ovat
