PSALTTARIT
1317
7. II. Meidän luumme ovat hajoi-
tetut haudan reunalle, niinkuin
joku maan repis ja kaivais.
8. Sillä sinua, Herra, Herra, mi-
nun silmäni katsovat*: minä us-
kallan sinuun, älä minun sieluani
hylkää.
9. Varjele minua siitä paulasta,
jonka he asettivat eteeni, ja pa-
hointekiäin ansasta.
10. Jumalattomat lankeevat toi-
nen toisensa kanssa omiin verk-
koihinsa*, siihenasti kuin minä
pääsen ohitse.
142. Psalmi.
I. Valitus ahdistuksen alla. II. Us-
kallus Jumalan apuun.
Davidin oppi ja rukous, kuin hän
luolassa oli.
2. I. Minä huudan Herran tykö
äänelläni, ja rukoilen Herraa ää-
nelläni.
3. Minä vuodatan ajatukseni hä-
nen edessänsä*, ja osoitan hä-
nelle hätäni,
4. Koska henkeni on ahdistuk-
sessa, niin sinä tiedät käymise-
ni*: tielle, jota minä vaellan,
asettavat he paulat eteeni+.
5. Katsele oikialle puolelle ja
näe, siellä ei yksikään tahdo mi-
nua tuta: en minä taida paeta,
ei tottele kenkään minun sielua-
ni.
6. II. Herra, sinua minä huudan
ja sanon: sinä olet minun toivoni
ja minun osani* elävien maalla+.
7. Ota vaari minun rukouksesta-
ni, sillä minua vaivataan sangen:
pelasta minua vainollisistani; sillä
he ovat minua väkevämmät.
8. Vie minun sieluni vankeudesta
ulos kiittämään sinun nimeäs:
vanhurskaat kokoontuvat minun
tyköni, koskas minulle hyvästi
teet.
143. Psalmi.
Katumus-Psalmi. I. Kuinka mur-
heellinen sielu tuntee syntinsä,
ja niitä anteeksi anoo, II. Rukoi-
lee virvoitusta ja pelastusta tus-
kassa.
Davidin Psalmi.
I. Herra! kuule minun rukoukseni,
ota anomiseni korviis, sinun to-
tuutes tähden, kuule minua si-
nun vanhurskautes tähden,
2. Ja älä käy tuomiolle palvelias
