PSALTTARIT
1319
4. On sittekin ihminen tyhjän
verta*: hänen aikansa katoo
niinkuin varjo+.
5. II. Herra, kallista sinun taivaas,
ja astu alas: rupee vuoriin, että
he suitsisivat.
6. Anna leimaukset iskeä, ja ha-
joita heitä: ammu nuolias ja
kauhistuta heitä.
7. Lähetä kätes ylhäältä, ja kir-
vota minua, ja pelasta minua
suurista vesistä* ja muukalais-
ten+ lasten käsistä,
8. Joiden suu puhuu valhetta, ja
heidän oikia kätensä on petolli-
nen oikia käsi.
9. Jumala, minä veisaan* sinulle
uuden virren: minä soitan sinulle
kymmenkielisellä psaltarilla,
10. Sinä joka kuninkaille voiton
annat, ja palvelias Davidin va-
pahdat murhamiekasta.
11. Päästä myös minua ja pelas-
ta minua muukalaisten lasten
kädestä, joiden suu puhuu val-
hetta, ja heidän oikia kätensä
on petollinen oikia käsi,
12. III. Että meidän pojat kasvai-
sivat nuoruudessansa niinkuin
vesat, ja meidän tyttäret, niin-
kuin templin kaunistetut seinät.
13. Meidän aittamme olkoon
täynnä, jotka runsaat elatukset
antaisivat toinen toisensa peräs-
tä, että meidän lampaamme poi-
kisivat tuhannen, ja sata tuhatta,
kylissämme;
14. Että härkämme olisivat vah-
vat työhön; ettei yhtään vahin-
koa, eikä valitusta eli kannetta
olisi kaduillamme.
15. Autuas on se kansa, jolle
niin käy; vaan autuas on se
kansa, jonka Jumalana Herra on.
145. Psalmi.
David ylistää I. Jumalan kunnian
korkeutta, II. Lempiätä hallitusta,
III. Armon avaruutta.
Davidin kiitos.
I. Minä ylistän sinua, Jumalani,
sinä kuningas, ja kiitän sinun
nimeäs aina ja ijankaikkisesti.
2. Joka päivä minä kunnioitan
sinua, ja kiitän sinun nimeäs ai-
na ja ijankaikkisesti.
3. Suuri on Herra, ja sangen
kunniallinen, ja hänen suuruu-
tensa on sanomatoin.
4. Suku pitää suvulle* jutteleman
sinun töitäs, ja sinun voimastas
puhuman.
