PSALTTARIT
1308
kuin se reväistään ylös,
7. Joista niittäjä ei kättänsä täy-
tä, eikä lyhteensitoja syliänsä;
8. Eikä yksikään ohitsekäypä sa-
no: olkoon Herran siunaus tei-
dän päällänne: me siunaamme
teitä Herran nimeen.
130. Psalmi.
Katumus-Psalmi. I. Kuinka mur-
hellinen sielu rukoilee syntein
anteeksi saamista. II. Vahvassa
toivossa sitä odottaa.
Veisu korkeimmassa Kuorissa.
I. Syvyydessä* minä huudan si-
nua, Herra.
2. Herra, kuule minun ääneni:
vaarinottakaan korvas rukousteni
äänestä.
3. Jos sinä, Herra, soimaat syn-
tiä: Herra, kuka siis pysyy?
4. Sillä sinun tykönäs on an-
teeksi antamus, että sinua pel-
jättäisiin.
5. II. Minä odotan Herraa: sieluni
odottaa, ja minä toivon hänen
sanansa päälle.
6. Sieluni vartioitsee Herraa
huomenvartiosta toiseen huo-
menvartioon asti.
7. Israel toivokaan Herran päälle;
sillä Herralla on armo, ja runsas
lunastus hänellä.
8. Ja hän lunastaa* Israelin kai-
kista synneistänsä.
131. Psalmi.
I. David tunnustaa nöyryytensä.
II. Neuvoo muitakin toivomaan
Herran päälle.
Davidin veisu korkeimmassa Kuo-
rissa.
I. Herra! ei minun sydämeni ole
paisunut*, eikä minun silmäni
ole ylpiät; enkä minä vaella suu-
rissa asioissa, jotka minulle työ-
läät ovat.
2. Kuin en minä sieluani asetta-
nut ja vaikittanut, niin minun sie-
luni tuli vieroitetuksi, niinkuin
lapsi äidistänsä vieroitetaan.
3. II. Israel toivokaan Herran
päälle*, hamasta nyt ja ijankaik-
kiseen.
132. Psalmi.
I. Davidin ahkeruus Herran asu-
masiasta. II. Jumalan lupausvala
Messiaksesta ja hänen valtakun-
