PSALTTARIT
1302
nun lakis on totuus.
143. Ahdistus ja tuska ovat mi-
nun saavuttaneet; mutta minä
iloitsen sinun käskyistäs.
144. Sinun todistustes vanhurs-
kaus pysyy ijankaikkisesti: anna
minulle ymmärrys, niin minä
elän.
145. XIX. Minä huudan kaikesta
sydämestäni: kuule, Herra, mi-
nua, että minä sinun säätys pi-
täisin.
146. Sinua minä huudan, auta
minua, että minä sinun todistuk-
ses pitäisin.
147. Varhain minä ennätän*, ja
huudan: sinun sanas päälle minä
toivon.
148. Varhain minä herään, tut-
kistelemaan sinun sanojas.
149. Kuule minun ääneni sinun
armos jälkeen: Herra, virvoita
minua sinun oikeutes jälkeen.
150. Pahanilkiset vainoojat kar-
kaavat minun päälleni, ja ovat
kaukana sinun laistas.
151. Herra, sinä olet läsnä, ja
sinun käskys ovat sula totuus.
152. Mutta minä sen aikaa tie-
sin, että sinä olet todistukses
ijankaikkisesti perustanut.
153. XX. Katso minun raadolli-
suuttani, ja pelasta minua; sillä
enpä minä unohda sinun lakias.
154. Toimita minun asiani ja
päästä minua: virvoita minua si-
nun sanas kautta.
155. Autuus on kaukana jumalat-
tomista, sillä ei he tottele sääty-
jäs.
156. Herra, sinun laupiutes on
suuri: virvoita minua sinun oikeu-
tes jälkeen.
157. Minun vainoojaani ja vihol-
listani on monta; mutta en minä
poikkee sinun todistuksistas.
158. Minä näen ylönkatsojat, ja
siihen suutun, ettei he sinun sa-
naas pidä.
159. Katso, minä rakastan sinun
käskyjäs: Herra, virvoita minua
sinun armos jälkeen.
160. Sinun sanas on alusta to-
tuus ollut*: kaikki sinun vanhurs-
kautes oikeudet pysyvät ijankaik-
kisesti.
161. XXI. Päämiehet vainoovat
minua ilman syytä; mutta minun
sydämeni pelkää sinun sanojas.
162. Minä iloitsen sinun puhees-
tas, niinkuin se joka suuren saa-
liin löytänyt on.
163. Valhetta minä vihaan ja
kauhistun; mutta sinun lakias
