PSALTTARIT
1259
käävät, että meidän maallamme
kunnia asuis;
11. Että laupius ja totuus kes-
kenänsä kohtaisivat: vanhurskaus
ja rauha toinen toisellensa suuta
antaisivat;
12. Että totuus maasta vesois, ja
vanhurskaus taivaasta katsois;
13. Että myös meille Herra hyvin
tekis, ja meidän maamme he-
delmänsä antais;
14. Että vanhurskaus sittenkin
hänen edessänsä pysyis ja me-
nestyis.
86. Psalmi.
Uskollisen sielun rukous: I. Ar-
mosta ja avusta; II. Pyhän Hen-
gen johdatuksesta; III. Vihollisten
hämmennyksestä.
Davidin rukous.
I. Kallista, Herra, korvas ja kuule
minua; sillä minä olen raadolli-
nen ja köyhä.
2. Kätke minun sieluni; sillä minä
olen pyhä*. Auta minua, minun
Jumalani, palveliaas, joka sinuun
luotan+.
3. Herra, ole minulle armollinen;
sillä minä huudan ylipäivää si-
nua.
4. Ilahuta palvelias sielu; sillä si-
nun tykös, Herra, minä ylennän
sieluni.
5. Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja
armollinen*, sangen laupias kai-
kille, jotka sinua avuksensa huu-
tavat.
6. Ota korviis, Herra, minun ru-
koukseni, ja ota vaari minun ru-
koukseni äänestä.
7. Tuskassani minä sinua rukoi-
len, ettäs minun kuulisit.
8. Herra! ei ole yksikään jumalis-
ta sinun kaltaises, ja ei ole ken-
kään, joka niin tehdä taitaa kuin
sinä.
9. Kaikki pakanat, jotka tehnyt
olet, pitää tuleman* ja kumarta-
man sinua, Herra, ja sinun ni-
meäs kunnioittaman,
10. Ettäs niin suuri olet, ja teet
ihmeitä; ja sinä olet yksinäs Ju-
mala.
11. II. Osoita minulle, Herra, si-
nun ties, vaeltaakseni sinun to-
tuudessas*: kiinnitä minun sy-
dämeni siihen yhteen, että minä
sinun nimeäs pelkäisin.
12. Minä kiitän sinua, Herra mi-
nun Jumalani, kaikesta sydämes-
täni, ja kunnioitan sinun nimeäs
