PSALTTARIT
1264
minun suustani käynyt on, en
minä muuta.
36. Minä olen vihdoin vannonut
pyhyyteni kautta: en minä Davi-
dille valehtele.
37. Hänen siemenensä on oleva
ijankaikkisesti, ja hänen is-
tuimensa minun edessäni niin-
kuin aurinko.
38. Ja niinkuin kuu, vahvistetaan
se ijankaikkisesti, ja on vahvana
niinkuin todistus pilvissä*, Sela!
39. II. Vaan nyt sinä syökset ja
heität pois, ja vihastut voidellul-
les.
40. Sinä särjet palvelias liiton, ja
tallaat hänen kruununsa maahan.
41. Sinä rikot hänen muurinsa,
ja annat hänen linnansa särjet-
tää.
42. Häntä raatelevat kaikki ohit-
sekäyväiset: hän on tullut läsnä-
olevaisillensa nauruksi.
43. Sinä korotat hänen vihollis-
tensa oikian käden, ja ilahutat
kaikki hänen vainollisensa.
44. Hänen miekkansa voiman
olet sinä myös ottanut pois, ja
et salli hänen voittaa sodassa,
45. Sinä hävitit hänen puhtau-
tensa, ja annoit hänen istuimen-
sa kaatua maahan.
46. Sinä lyhennät hänen nuoruu-
tensa ajat, ja peität hänen hä-
piällä, Sela!
47. Herra, kuinka kauvan sinä
sinus niin salaat? ja annat hir-
muisuutes palaa niinkuin tulen?
48. Muista, kuinka lyhyt minun
elämäni on: miksis tahdoit kaikki
ihmiset hukkaan luoda?
49. Kuka elää, ja ei näe kuole-
maa? kuka sielunsa tuonelan
käsistä pelastaa? Sela!
50. Herra, kussa ovat sinun enti-
set armos, jotkas Davidille van-
nonut olet totuudessas?
51. Muista, Herra, palveliais pilk-
kaa, jonka minä kannan helmas-
sani, kaikista niin monista kan-
soista,
52. Joilla, Herra, vihollises pilk-
kaavat, joilla he pilkkaavat voi-
deltus askelia.
53. Kiitetty olkoon Herra ijan-
kaikkisesti, amen! ja amen!
90. Psalmi.
I. Jumalan ijankaikkisen voiman
julistus. II. Valitus ihmisen elä-
män raadollisuudesta ja lyhykäi-
syydestä, johon synti on syy. III.
Huokaus armon perään, sekä
