Pyhän Johannesen evankelium
sanonut.
XIII Lucu.
13:1 MUtta ennen Päsieis Juhla/ quin Iesus tiesi ette henen hetkens
tullut oli/ ette henen piti teste Mailmast menemen Isen tyge/ Coska hen
oli Racastanut ne omans iotca Mailmas olit/ nin hen Racasti heite
haman loppun asti.
Mutta ennen Pääsiäisjuhlaa/ kuin Jesus tiesi että hänen hetkensä tullut
oli/ että hänen piti tästä maailmasta menemän Isän tykö/ Koska hän oli
rakastanut ne omansa jotka maailmassa olit/ niin hän rakasti heitä
hamaan loppuun asti.
13:2 Ja Ectolisen ielken/ Coska io Perkele oli Judan Simonin
Ischariothin Sydhemen siselle lyckenyt/ ette henen piti hende
pettemen/
Ja ehtoollisen jälkeen/ Koska jo perkele oli Judan Simonin Ischariotin
sydämen sisälle lykännyt/ että hänen piti häntä pettämän/
13:3 Tiesi Iesus/ ette henelle Ise oli caiki käsijn andanut/ ia ette hen
oli Jumalast wloslechtenyt/ Ja Jumalan tyge menemen/
Tiesi Jesus/ että hänelle Isä oli kaikki käsiin antanut/ ja että hän oli
Jumalasta ulos lähtenyt/ Ja Jumalan tykö menemän/
13:4 Nousi hen yles Eectoliseld/ rijsui Waatteins/ ia otti Esilinan/ ia
wötti henens.
Nousi hän ylös ehtoollisesta/ riisui waatteensa/ ja otti esiliinan/ ja
wyötti hänensä.
13:5 Sijtte hen pani Wettä Waskimalian/ Rupesi pesemen Opetuslastens
Jalcoija/ ia quiuasi ne sille Esilinalla/ iolla hen oli wötetty.
Sitten hän pani wettä waskimaljaan/ Rupesi pesemään opetuslastensa
jalkoja/ ja kuiwasi ne sillä esiliinalla/ jolla hän oli wyötetty.
13:6 Nin hen tuli sis Simon Petarin tyge/ ia sanoi henelle Petari/
HERRA/ Sinekö minun Jalkani peset?
Niin hän tuli siis Simon Petarin tykö/ ja sanoi hänelle Petari/ HERRA/
