5 luku

Mooseksen puheen jatkoa: kymmenen käskyä julistetaan kansalle, muut lait annetaan Moosekselle.

1. Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: Kuule, Israel, nämä käskyt ja oikeudet, jotka minä tänä päivänä julistan teidän korvienne kuullen. Oppikaa ne ja noudattakaa niitä tarkoin.

1. Ja Moses kutsui koko Israelin, ja sanoi heille: kuule Israel näitä säätyjä ja oikeuksia, jotka minä tänäpänä puhun teidän korvainne kuullen, ja oppikaat ne, ja pitäkäät ne, tehdäksenne niiden jälkeen.

1. JA Moses cudzui coco Israelin ja sanoi heille: cuule Israel näitä käskyjä ja oikeuxia jotca minä tänäpänä puhun teidän corwain cuulden ja oppicat ne ja pitäkät ne tehdäxen nijden jälken.

1 And Moses called to all Israel and said to them, Hear, O Israel, the statutes and the ordinances which I speak in your* ears this day, that you* may learn them and observe to do them.

1. And Moses called all Israel, and said unto them, Hear, O Israel, the statutes and judgments which I speak in your ears this day, that ye may learn them, and keep, and do them.

1. Og Mose kaldte ad al Israel og sagde til dem: Hør, Israel, de Skikke og de Bud, som jeg taler for eders Øren i Dag, og lærer dem og bevarer dem for at gøre efter dem.

1. Och Mose kallade hela Israel, och sade till dem: Hör, Israel, de bud och rätter, som jag i dag talar för edor öron, och lärer dem, och behåller dem, att I gören derefter.

1. Ja Moses kutsus keik Israeli ja ütles nende wasto: Kule Israel need seädmissed ja need kohtoseädussed, mis ma tänna teie kuldes rägin, ja neid peate teie öppima ja piddama, et teie nende järrele tete.

1. Mozė sušaukė visus izraelitus ir jiems tarė: ‘‘Klausyk, Izraeli, šiandien skelbiu jums įstatymus ir paliepimus, mokykitės ir vykdykite juos.

1. Und Mose rief das ganze Israel und sprach zu ihnen: Höre, Israel, die Gebote und Rechte, die ich heute vor euren Ohren rede, und lernt sie und behaltet sie, daß ihr darnach tut!

1. Moïse appela donc tout Israël, et leur dit: Écoute, Israël, les statuts et les ordonnances que je prononce aujourd'hui à vos oreilles; apprenez-les, prenez garde de les pratiquer.

1. Y LLAMÓ Moisés a todo Israel, y díjoles: Oye Israel los estatutos y derechos, que yo pronuncio hoy en vuestros oidos, y aprendédlos, y guardarlos heis para hacerlos.

1 En Mozes riep het ganse Israel, en zeide tot hen: Hoor, Israel! de inzettingen en rechten, die ik heden voor uw oren spreek, dat gij ze leert en waarneemt, om dezelve te doen.

1. Tedy zawoławszy Mojżesz wszystkiego Izraela; mówił do nich: Słuchaj Izraelu, ustaw i sądów, które ja dziś mówię w uszy wasze; nauczcie się ich, a przestrzegajcie tego, abyście je czynili.

1. És szólítá Mózes az egész Izráelt, és monda nékik: Hallgasd meg Izráel a rendeléseket és a végzéseket, a melyeket elmondok én ma fületek hallására, és tanuljátok meg azokat, és ügyeljetek azokra, megcselekedvén azokat!

1 И созвал Моисей весь Израиль и сказал им: слушай, Израиль, постановления и законы, которые я изреку сегодня в уши ваши, и выучите ихи старайтесь исполнять их.

1. І скликав Мойсей всього Ізраїля і промовив до них: Слухай, Ізраїлю, установи і присуди, що про них промовляю сьогоднї в слухи ваші; навчітесь їх і держіть і сповняйте їх.

2. Herra, meidän Jumalamme, teki liiton meidän kanssamme Hoorebilla.

2. Herra meidän Jumalamme teki liiton meidän kanssamme Horebissa.

2. HERra meidän Jumalam teki lijton meidän cansam Horebis.

2 Jehovah our God made a covenant with us in Horeb.

2. The LORD our God made a covenant with us in Horeb.

2. Herren vor Gud gjorde en Pagt med os paa Horeb.

2. Herren vår Gud hafver gjort ett förbund med oss i Horeb;

2. Jehowa meie Jummal on meiega seädusse teinud Orebis.

2. Viešpats, mūsų Dievas, padarė su mumis sandorą Horebe.

2. Der HERR, unser Gott, hat einen Bund mit uns gemacht am Horeb

2. L'Éternel notre Dieu traita alliance avec nous en Horeb.

2. Jehová nuestro Dios hizo concierto con nosotros en Horeb.

2 De HEERE, onze God, heeft een verbond met ons gemaakt aan Horeb.

2. Pan, Bóg nasz, uczynił z nami przymierze na górze Horeb.

2. Az Úr, a mi Istenünk [1†] szövetséget kötött velünk a Hóreben.

2 Господь, Бог наш, поставил с нами завет на Хориве;

2. Господь, Бог наш, зробив завіт з нами на Гореб горі.

3. Herra ei tehnyt tätä liittoa meidän isiemme kanssa, vaan meidän kanssamme, jotka olemme tässä tänä päivänä, kaikkien meidän kanssamme, jotka nyt elämme.

3. Ei tehnyt Herra tätä liittoa meidän isäimme kanssa, vaan meidän kanssamme, jotka nyt tässä olemme tänäpänä, ja kaikki elämme.

3. Ja ei tehnyt tätä lijtto meidän Isäim cansa mutta meidän cansam jotca nyt täsä olem tänäpänä ja caicki eläm.

3 Jehovah did not make this covenant with our fathers, but with us, even us, who are all of us here alive this day.

3. The LORD made not this covenant with our fathers, but with us, even us, who are all of us here alive this day.

3. Herren har ikke gjort denne Pagt med vore Fædre, men med os, ja med os alle sammen, som her er i Live paa denne Dag.

3. Och Herren hafver icke gjort detta förbundet med våra fäder, utan med oss, som nu här äre på denna dag, och alle lefve.

3. Ei polle Jehowa sedda seädust meie wannemattega teinud, agga meiega, kes meie siin keik tänna ellus olleme.

3. Ne su mūsų tėvais padarė Jis sandorą, bet su mumis, kurie šiandien esame gyvi.

3. und hat nicht mit unsern Vätern diesen Bund gemacht, sondern mit uns, die wir hier sind heutigestages und alle leben.

3. Ce n'est point avec nos pères que l'Éternel a traité cette alliance, mais avec nous qui sommes ici aujourd'hui, tous vivants.

3. No con nuestros padres hizo Jehová este concierto, sino con nosotros todos los que estamos aquí hoy vivos.

3 Met onze vaderen heeft de HEERE dit verbond niet gemaakt, maar met ons, wij die hier heden allen levend zijn.

3. Nie z ojcy naszymi uczynił Pan to przymierze, ale z nami, którzyśmy tu dziś wszyscy żywi.

3. Nem a mi atyáinkkal kötötte az Úr e szövetséget, hanem mi velünk, a kik íme itt vagyunk e mai napon mindnyájan és élünk.

3 не с отцами нашими поставил Господь завет сей, но с нами, которые здесь сегодня все живы.

3. Не з батьками нашими Господь зробив завіт, а з нами, з нами, що тепер тут ще живі остались.

4. Kasvoista kasvoihin Herra puhui teidän kanssanne vuorelta, tulen keskeltä.

4. Herra puhui kasvoista kasvoihin teidän kanssanne vuorella, tulen keskeltä.

4. Ja puhui caswosta caswoon teidän cansan wuorella tulesta.

4 Jehovah spoke with you* face to face in the mountain out of the midst of the fire

4. The LORD talked with you face to face in the mount out of the midst of the fire,

4. Herren talede med eder Ansigt til Ansigt paa Bjerget midt ud af Ilden.

4. Ansigte mot ansigte hafver Herren talat med oss utur eldenom på berget.

4. Pallest pallesse on Jehowa teiega räkind mäe peäl kesk tulle seest,

4. Viešpats kalbėjo su jumis veidas į veidą ant kalno iš ugnies.

4. Er hat von Angesicht zu Angesicht mit euch aus dem Feuer auf dem Berge geredet.

4. L'Éternel vous parla face à face sur la montagne, du milieu du feu.

4. Cara a cara habló Jehová con vosotros en el monte de en medio del fuego;

4 Van aangezicht tot aangezicht heeft de HEERE met u op den berg gesproken uit het midden des vuurs,

4. Twarzą w twarz mówił Pan z wami na górze, z pośrodku ognia,

4. Színről színre szólott veletek az Úr a hegyen, a tűz közepéből.

4 Лицем к лицу говорил Господь с вами на горе из среды огня;

4. Лицем до лиця промовляв Господь до вас на горі із середини поломя.

5. Minä seisoin silloin Herran ja teidän välillänne ja ilmoitin teille Herran sanan, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Hän sanoi:

5. Silloin minä seisoin Herran ja teidän vaiheellanne, ilmoittamassa teille Herran sanaa; sillä te pelkäsitte tulta, ja ette nousseet vuorelle, ja hän sanoi:

5. Silloin minä seisoin HERran ja teidän waihellan ilmoittamas teille HErran sana sillä te pelkäsitte tulda ja ette nosnet wuorelle ja hän sanoi.

5 (I stood between Jehovah and you* at that time, to show you* the word of Jehovah, for you* were afraid because of the fire and did not go up onto the mountain), saying,

5. (I stood between the LORD and you at that time, to shew you the word of the LORD: for ye were afraid by reason of the fire, and went not up into the mount;) saying,

5. Jeg stod imellem Herren og eder paa den samme Tid, at give eder Herrens Ord til Kende thi I frygtede for Ilden og gik ikke op paa Bjerget, og han sagde:

5. Jag stod på den tiden emellan Herran och eder, att jag skulle föra Herrans ord till eder; förty I fruktaden eder för eldenom, och gingen icke upp på berget; och han sade:

5. (Minna seisin Jehowa wahhel ja teie wahhel sel aial, et ma teile piddin kulutama Jehowa sanna, sest teie kartsite tulle eest, ja ei läinud mitte ülles mäe peäle) kui ta ütles:

5. Tada aš buvau tarpininkas tarp Dievo ir jūsų, paskelbiau jums Jo žodžius, nes jūs bijojote ugnies ir nėjote ant kalno.

5. Ich stand zu derselben Zeit zwischen dem HERRN und euch, daß ich euch ansagte des HERRN Wort; denn ihr fürchtetet euch vor dem Feuer und ginget nicht auf den Berg. Und er sprach:

5. Je me tenais en ce temps-là entre l'Éternel et vous, pour vous rapporter la parole de l'Éternel; car vous eûtes peur du feu, et vous ne montâtes point sur la montagne. Il dit:

5. Y yo estaba entónces entre Jehová y vosotros, para denunciaros la palabra de Jehová; porque vosotros tuvisteis temor del fuego, y no subisteis al monte; diciendo:

5 (Ik stond te dier tijd tussen den HEERE en tussen u, om u des HEEREN woord aan te zeggen; want gij vreesdet voor het vuur en klomt niet op den berg) zeggende:

5. (A jam stał między Panem, i między wami na on czas, abym wam odnosił słowo Paóskie; boście się bali ognia, a nie wstąpiliście na górę) i rzekł:

5. (Én pedig az Úr között és ti közöttetek állok vala abban az időben, hogy megjelentsem néktek az Úr beszédét; mert ti a tűztől [2†] féltek vala, és nem menétek fel a hegyre) mondván:

5 я же стоял между Господом и между вами в то время, дабы пересказывать вам слово Господа, ибо вы боялись огня и не восходили на гору. Он тогда сказал:

5. Я стояв того часу між Господом і вами, щоб обявити вам мову Господню; ви бо боялись поломя і не виходили на гору; і рече:

6. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.

6. Minä (olen) Herra sinun Jumalas, joka sinun Egyptin maalta orjuuden huoneesta ulos vienyt olen.

6. MInä olen HERra sinun Jumalas joca sinun Egyptist johdatin oriuden huonesta.

6 I am Jehovah your God who brought you out of the land of Egypt, out of the house of bondage.

6. I am the LORD thy God, which brought thee out of the land of Egypt, from the house of bondage.

6. Jeg er Herren din Gud, som udførte dig af Ægyptens Land, af Trælles Hus.

6. Jag är Herren din Gud, som dig utur Egypti land fört hafver, utu träldomens hus.

6. Minna ollen Jehowa so Jummal, kes sind on wäljatonud Egiptusse maalt, orjade koiast.

6. Jis tarė: ‘Aš esu Viešpats, tavo Dievas, kuris tave išvedžiau iš Egipto žemės, iš vergijos namų.

6. Ich bin der HERR, dein Gott, der dich aus Ägyptenland geführt hat, aus dem Diensthause.

6. Je suis l'Éternel ton Dieu, qui t'ai retiré du pays d'Égypte, de la maison de servitude.

6. Yo soy Jehová tu Dios, que te saqué de tierra de Egipto, de casa de siervos:

6 Ik ben de HEERE, uw God, Die u uit Egypteland, uit het diensthuis uitgeleid heb.

6. Jam jest Pan, Bóg twój, którym cię wywiódł z ziemi Egipskiej, z domu niewoli.

6. Én, [3†] az Úr, vagyok a te Istened, a ki kihoztalak téged Égyiptomnak földéből, a szolgálatnak házából.

6 Я Господь, Бог твой, Который вывел тебя из земли Египетской, из дома рабства;

6. Я Господь, Бог твій, що вивів тебе з Египту, з дому неволї.

7. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

7. Ei sinun pidä pitämän muita Jumalia minun edessäni.

7. Ei sinun pidä pitämän muita jumalita minun edesäni.

7 You will have no other gods before me.

7. Thou shalt have none other gods before me.

7. Du skal ikke have andre Guder for mig.

7. Du skall inga andra gudar hafva för mig.

7. # Sul ei pea mitte teisi jummalaid ollema minno Palle körwas.

7. Neturėk kitų dievų šalia manęs.

7. Du sollst keine andern Götter haben vor mir.

7. Tu n'auras point d'autres dieux devant ma face.

7. No tendrás dioses extraños delante de mí;

7 Gij zult geen andere goden voor Mijn aangezicht hebben.

7. Nie będziesz miał bogów innych przede mną.

7. Ne legyenek néked idegen isteneid én előttem.

7 да не будет у тебя других богов перед лицем Моим.

7. Нехай не буде в тебе инших богів перед лицем моїм.

8. Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.

8. Ei sinun pidä kuvaa tekemän sinulles jonkun muotoiseksi, joka ylhäällä taivaassa on, eli alhaalla maassa, elikkä vesissä maan alla.

8. Ei sinun pidä cuwa tekemän sinulles jongun muotoisexi taicka sen cuin ylhällä taiwas on eli alhalla maasa elickä wesisä maan alla.

8 You will not make to you a graven image: any likeness that is in heaven above, or that is on the earth beneath, or that is in the water under the earth.

8. Thou shalt not make thee any graven image, or any likeness of any thing that is in heaven above, or that is in the earth beneath, or that is in the waters beneath the earth:

8. Du skal intet udskaaret Billede gøre dig eller nogen Lignelse efter det, som er i Himmelen oventil, eller det, som er paa Jorden nedentil, eller det, som er i Vandet, under Jorden.

8. Du skall intet beläte göra dig, efter någrahanda liknelse, antingen det ofvan i himmelen är, eller nedre på jordene, eller i vattnena under jordene.

8. Sa ei pea ennesele ühtegi nikkertud kuio kel ühhegi asja näggo on, teggema sest mis on taewas üllewel, egga sest mis on al Ma peäl, egga sest mis wees Ma al on.

8. Nedaryk sau jokio drožinio nė jokio atvaizdo to, kas yra aukštai danguje, žemai žemėje ar po žeme vandenyje.

8. Du sollst dir kein Bildnis machen, keinerlei Gleichnis, weder des, das oben im Himmel, noch des, das unten auf Erden, noch des, das im Wasser unter der Erde ist.

8. Tu ne te feras point d'image taillée, ni aucune ressemblance des choses qui sont là-haut dans les cieux, de celles qui sont ici-bas sur la terre, ni de celles qui sont dans les eaux au-dessous de la terre.

8. No harás para tí escultura, ninguna imágen de cosa que esté arriba en los cielos, o abajo en la tierra, o en las aguas debajo de la tierra:

8 Gij zult u geen gesneden beeld maken, noch enige gelijkenis, van hetgeen boven in den hemel, of onder op de aarde is; of in het water onder de aarde is;

8. Nie czyó sobie obrazu rytego, ani żadnego podobieóstwa tych rzeczy, które są na niebie wzgórę, i które na ziemi nisko, i które w wodach pod ziemią;

8. Ne csinálj magadnak faragott képet, és semmi [4†] hasonlót azokhoz, a melyek fenn az égben, vagy a melyek alant a földön, vagy a melyek a vizekben a föld alatt vannak.

8 Не делай себе кумира и никакого изображения того, что на небе вверху и что на землевнизу, и что в водах ниже земли,

8. Не робити меш собі тесаної постатї, якої подоби того, що на небесах у горі й на землї в низу, і що в водах нижче землї.

9. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;

9. Ei sinun pidä niitä kumartaman, eikä palveleman niitä; sillä minä olen Herra sinun Jumalas, kiivas Jumala, joka kostan lapsille isäin rikokset, kolmanteen ja neljänteen polveen niille, jotka minua vihaavat,

9. Ei sinun pidä nijtä cumartaman eikä palweleman heitä: sillä minä olen HERra sinun Jumalas kijwas Jumala joca costan lapsille Isäin ricoxet colmandeen ja neljändeen polween nijlle jotca minua wihawat/

9 You will not bow down yourself to them, nor serve them, for I, Jehovah your God, am a jealous God, visiting the iniquity of the fathers upon the sons and upon the third and upon the fourth generation of those who hate me,

9. Thou shalt not bow down thyself unto them, nor serve them: for I the LORD thy God am a jealous God, visiting the iniquity of the fathers upon the children unto the third and fourth generation of them that hate me,

9. Du skal ikke tilbede dem, ej heller tjene det; thi jeg Herren din Gud er en nidkær Gud som hjemsøger Fædres Misgerning paa Børn, paa dem i tredje og paa dem i fjerde Led, paa dem, som hade mig;

9. Du skall icke tillbedja dem, eller tjena dem; ty jag är Herren din Gud, en nitälskande Gud, som hemsöker fädernas missgerningar öfver barnen, intill tredje och fjerde led, deras som mig hata;

9. Sa ei pea nende ette mitte kummardama egga neid tenima: sest minna Jehowa so Jummal ollen üks pühha wihhaga Jummal, kes wannematte üllekohhut nuhtleb laste kätte kolmandamast ja neljandamast pölwest sadik, nende kätte kes mind wihkawad.

9. Nesilenk prieš juos ir netarnauk jiems. Nes Aš, Viešpats, tavo Dievas, esu pavydus Dievas, baudžiąs vaikus už tėvų kaltes iki trečios ir ketvirtos kartos tų, kurie manęs nekenčia,

9. Du sollst sie nicht anbeten noch ihnen dienen. Denn ich bin der HERR, dein Gott, bin ein eifriger Gott, der die Missetat der Väter heimsucht über die Kinder ins dritte und vierte Glied, die mich hassen;

9. Tu ne te prosterneras point devant elles, et tu ne les serviras point; car je suis l'Éternel ton Dieu, un Dieu jaloux, qui punis l'iniquité des pères sur les enfants, jusqu'à la troisième et à la quatrième génération de ceux qui me haïssent;

9. No te inclinarás a ellas ni les servirás: porque yo soy Jehová tu Dios, fuerte, zeloso, que visito la iniquidad de los padres sobre los hijos, y sobre los terceros, y sobre los cuartos a los que me aborrecen,

9 Gij zult u voor die niet buigen, noch hen dienen; want Ik, de HEERE, uw God, ben een ijverig God, Die de misdaad der vaderen bezoek aan de kinderen, en aan het derde, en aan het vierde lid dergenen, die Mij haten;

9. Nie będziesz się im kłaniał, ani ich chwalił: bom Ja Pan, Bóg twój, Bóg zawisny w miłości, nawiedzający nieprawość ojców nad syny do trzeciego i do czwartego pokolenia tych, którzy mię nienawidzą;

9. Ne imádd és ne tiszteld azokat; mert én, az Úr, a te Istened, féltőn szerető [5†] Isten vagyok, a ki megbüntetem az atyák vétkét a fiakban, harmad és negyedíziglen, a kik engem gyűlölnek;

9 не поклоняйся им и не служи им; ибо Я Господь, Бог твой, Бог ревнитель, за вину отцов наказывающий детей до третьего и четвертого рода, ненавидящих Меня,

9. Не будеш бити поклони перед ними, і служити їм, я бо Господь, Бог твій, Бог ревнивий, що карає гріхи батьків на дїтях їх, ба на третьому і на четвертому родї тих, що ненавидять мене;

10. mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.

10. Ja teen laupiuden monelle tuhannelle, jotka minua rakastavat, ja minun käskyni pitävät.

10. Ja osotan laupiuden monelle tuhannelle jotca minua racastawat ja minun käskyni pitäwät.

10 and showing loving kindness to thousands of those who love me and keep my commandments.

10. And shewing mercy unto thousands of them that love me and keep my commandments.

10. og, som gør Miskundhed i tusinde Led mod dem, som elske rnig, og mod dem, som holde mine Bud.

10. Och beviser barmhertighet på mång tusend, som mig älska och min bud hålla.

10. Ja kes head teeb mitme tuhhandele, neile kes mind armastawad ja mo kässud piddawad.

10. bet rodąs gailestingumą iki tūkstantosios kartos tiems, kurie mane myli ir laikosi mano įsakymų.

10. und Barmherzigkeit erzeige in viel tausend, die mich lieben und meine Gebote halten.

10. Et qui fais miséricorde en mille générations à ceux qui m'aiment et qui gardent mes commandements.

10. Y que hago misericordia a millares a los que me aman, y guardan mis mandamientos.

10 En doe barmhartigheid aan duizenden dergenen, die Mij liefhebben, en Mijn geboden onderhouden.

10. A czyniący miłosierdzie nad tysiącami tych, którzy mię miłują, i strzegą przykazaó moich.

10. De irgalmasságot cselekeszem ezeríziglen azokkal, a kik engem szeretnek, és az én parancsolataimat megtartják.

10 и творящий милость до тысячи родов любящим Меня и соблюдающим заповеди Мои.

10. І являє ласку тисячам тих, що люблять мене і заповідї мої сповняють.

11. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

11. Ei sinun pidä turhaan lausuman Herran sinun Jumalas nimeä; sillä ei Herra pidä sitä rankaisemata, joka hänen nimensä turhaan lausuu,

11. Ei sinun pidä lausuman turhan sinun HERras Jumalas nime: sillä ei HERra pidä händä nuhtelemat joca hänen nimens lausu turhan.

11 You will not take the name of Jehovah your God in vain, for Jehovah will not hold him guiltless who takes his name in vain.

11. Thou shalt not take the name of the LORD thy God in vain: for the LORD will not hold him guiltless that taketh his name in vain.

11. Du skal ikke tage Herren din Guds Navn forfængeligen; thi Herren skal ikke lade den være uskyldig, som tager hans Navn forfængeligen.

11. Du skall icke missbruka Herrans dins Guds Namn; ty Herren skall icke låta blifva honom ostraffad, som hans Namn missbrukar.

11. # Sa ei pea mitte Jehowa omma Jummala nimmi ilma-asjata suhho wotma: sest Jehowa ei pea tedda mitte ilmasüta, kes temma nimme ilma-asjata suhho wöttab.

11. Netark Viešpaties, savo Dievo, vardo be reikalo, nes Viešpats nepaliks be kaltės to, kuris be reikalo Jo vardą mini.

11. Du sollst den Namen des HERRN, deines Gottes, nicht mißbrauchen; denn der HERR wird den nicht ungestraft lassen, der seinen Namen mißbraucht.

11. Tu ne prendras point le nom de l'Éternel ton Dieu en vain; car l'Éternel ne tiendra point pour innocent celui qui aura pris son nom en vain.

11. No tomarás en vano el nombre de tu Dios Jehová; porque Jehová no dará por inocente al que tomare en vano su nombre.

11 Gij zult den Naam des HEEREN, uws Gods, niet ijdellijk gebruiken; want de HEERE zal niet onschuldig houden dengene, die Zijn Naam ijdellijk gebruikt.

11. Nie bierz imienia Pana, Boga twego, na daremno: bo się będzie mścił Pan nad tym, który imię jego na daremno bierze.

11. Az Úrnak, a te Istenednek [6†] nevét hiába fel ne vedd; mert nem hagyja azt az Úr büntetés nélkül, a ki az ő nevét hiába felveszi.

11 Не произноси имени Господа, Бога твоего, напрасно; ибо не оставит Господь без наказания того, кто употребляет имя Его напрасно.

11. Не будеш промовляв марно імя Господа Бога твого; бо не буде безвинен у Господа той, хто промовляє марно імя його.

12. Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.

12. Sinun pitää lepopäivän pitämän, ettäs sen pyhittäisit, niinkuin Herra sinun Jumalas sinun käski:

12. Sinun pitä lepopäiwän pitämän ettäs hänen pyhitäisit: nijncuin HERra sinun Jumalas sinun käski.

12 Observe the Sabbath day, to keep it holy, as Jehovah your God commanded you.

12. Keep the sabbath day to sanctify it, as the LORD thy God hath commanded thee.

12. Tag Vare paa Sabbatsdagen, at hellige den, som Herren din Gud har budet dig.

12. Sabbathsdagen skall du hålla, att du honom helgar; såsom Herren din Gud dig budit hafver.

12. # Pea hingamisse päwa, et sa sedda pühhitsed, nenda kui Jehowa so Jummal sind käsknud.

12. Sabato dieną švęsk, kaip Viešpats, tavo Dievas, įsakė.

12. Den Sabbattag sollst du halten, daß du ihn heiligest, wie dir der HERR, dein Gott, geboten hat.

12. Observe le jour du repos pour le sanctifier, comme l'Éternel ton Dieu te l'a commandé;

12. Guardarás el día del sábado para santificarlo, como Jehová tu Dios te ha mandado.

12 Onderhoudt den sabbatdag, dat gij dien heiligt; gelijk als de HEERE, uw God, u geboden heeft.

12. Przestrzegaj dnia sobotniego, abyś go święcił, jakoć rozkazał Pan, Bóg twój.

12. Vigyázz a szombatnak napjára, hogy megszenteld [7†] azt, a miképen megparancsolta [8†] néked az Úr, a te Istened.

12 Наблюдай день субботний, чтобы свято хранить его, как заповедал тебе Господь, Бог твой;

12. Держи день соботу сьвято, як заповідав тобі Господь, Бог твій.

13. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;

13. Kuusi päivää pitää sinun työtä tekemän, ja kaikki sinun asias toimittaman;

13. Cuusi päiwä pitä sinun työtä tekemän ja caicki sinun asias toimittaman.

13 Six days you will labor and do all your work,

13. Six days thou shalt labour, and do all thy work:

13. Seks Dage skal du arbejde og gøre al din Gerning;

13. Sex dagar skall du arbeta, och göra all din verk;

13. Kuus päwa pead sa tööd teggema ja keik omma teggemist ärra teggema.

13. Šešias dienas dirbk visus savo darbus,

13. Sechs Tage sollst du arbeiten und alle deine Werke tun.

13. Tu travailleras six jours, et tu feras toute ton œuvre;

13. Seis dias trabajarás, y harás toda tu obra:

13 Zes dagen zult gij arbeiden, en al uw werk doen;

13. Przez sześć dni będziesz robił, i wykonasz wszelaką robotę twoję;

13. Hat [9†] napon át munkálkodjál, és végezd minden dolgodat.

13 шесть дней работай и делай всякие дела твои,

13. Шість день можна тобі робити і всяке дїло твоє творити,

14. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi, sinun härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niinkuin sinäkin.

14. Mutta seitsemäs päivä on Herran sinun Jumalas lepopäivä: silloin ei sinun pidä mitään työtä tekemän, eikä sinun poikas, eikä sinun tyttäres, eikä sinun palvelias, eikä sinun piikas, eikä sinun härkäs, eikä aasis, eikä yksikään sinun karjas, eikä sinun muukalaises, joka sinun portteis sisällä on, että sinun palvelias ja piikas levossa olisivat niinkuin sinäkin.

14. Mutta seidzemes päiwä on sinun HERras Jumalas lepopäiwä: silloin ei sinun pidä mitän työtä tekemän eikä sinun poicas eikä sinun tyttäres eikä sinun palwelias eli pijcas eikä sinun härkäs eikä Asis eikä yxikän sinun carjas taicka muucalainen joca sinun porttis sisällä on että sinun palwelias ja pijcas lewos olis nijncuin sinäkin.

14 but the seventh day is a Sabbath to Jehovah your God: you will not do any work, you, nor your son, nor your daughter, nor your manservant, nor your maid-servant, nor your ox, nor your donkey, nor any of your cattle, nor your stranger that is within your gates, that your manservant and your maid-servant may rest as well as you.

14. But the seventh day is the sabbath of the LORD thy God: in it thou shalt not do any work, thou, nor thy son, nor thy daughter, nor thy manservant, nor thy maidservant, nor thine ox, nor thine ass, nor any of thy cattle, nor thy stranger that is within thy gates; that thy manservant and thy maidservant may rest as well as thou.

14. men den syvende Dag er Sabbat for Herren din Gud, da skal du ingen Gerning gøre, hverken du eller din Søn eller din Datter eller din Svend eller din Pige eller din Okse eller dit Asen eller Dyr eller din fremmede, som er i dine Porte, paa det din Svend og din Pige maa hvile ligesom du.

14. Men på sjunde dagen är Herrans dins Guds Sabbath; då skall du intet arbete göra, icke heller din son, eller din dotter, eller din tjenare, eller din tjenarinna, eller din oxe, eller din åsne, eller all din boskap, eller främlingen som innan dina portar är; på det att din tjenare och tjenarinna måga hafva ro så väl som du.

14. Agga seitsmes pääw on üks hingamisse-pääw Jehowale so Jummalale; ei sa pea ühtegi teggemist teggema, ei sinna ei so poeg egga so tüttar, ei so sullane egga so ümmardaja, ei so härg egga so esel, ei ükski so lojustest, egga so woöras, kes so wärrawatte sees on: et so sullane ja so ümmardaja saab hingada nenda kui sinna.

14. o septintoji diena yra sabatas Viešpačiui, tavo Dievui. Tą dieną nedirbk jokio darbo nei tu, nei tavo sūnus, nei duktė, nei tarnas, nei tarnaitė, nei tavo jautis, nei asilas, nei joks tavo gyvulys, nei ateivis, kuris yra tavo namuose, kad tavo tarnas ir tarnaitė pailsėtų taip pat, kaip ir tu.

14. Aber am siebenten Tage ist der Sabbat des HERRN, deines Gottes. Da sollst du keine Arbeit tun noch dein Sohn noch deine Tochter noch dein Knecht noch deine Magd noch dein Ochse noch dein Esel noch all dein Vieh noch dein Fremdling, der in deinen Toren ist, auf daß dein Knecht und deine Magd ruhe wie du.

14. Mais le septième jour est le repos de l'Éternel ton Dieu; tu ne feras aucune œuvre en ce jour-là, ni toi, ni ton fils, ni ta fille, ni ton serviteur, ni ta servante, ni ton bœuf, ni ton âne, ni aucune de tes bêtes, ni ton étranger qui est dans tes portes, afin que ton serviteur et ta servante se reposent comme toi.

14. Y el séptimo, sábado a Jehová tu Dios: ninguna obra harás tú, ni tu hijo, ni tu hija, ni tu siervo, ni tu sierva, ni tu buey, ni tu asno, ni ningún animal tuyo, ni tu peregrino, que está dentro de tus puertas; porque descanse tu siervo y tu sierva, como tú.

14 Maar de zevende dag is de sabbat des HEEREN, uws Gods; dan zult gij geen werk doen, gij, noch uw zoon, noch uw dochter, noch uw dienstknecht, noch uw dienstmaagd, noch uw os, noch uw ezel, noch enig van uw vee, noch de vreemdeling, die in uw poorten is; opdat uw dienstknecht, en uw dienstmaagd ruste, gelijk als gij.

14. Ale dnia siódmego jest odpocznienie Pana, Boga twego; nie czyó żadnej roboty, ty i syn twój, i córka twoja, i sługa twój, i służebnica twoja, i wół twój, i osieł twój, i każde bydlę twoje, i gość twój, który jest w bramach twoich, aby odpoczynął sługa twój, i służebnica twoja, jako i ty.

14. De a hetedik [10†] nap az Úrnak, a te Istenednek szombatja: semmi dolgot se tégy azon, se magad, se fiad, se leányod, se szolgád, se szolgálóleányod, se ökröd, se szamarad, és semminémű barmod, se jövevényed, a ki a te kapuidon belől van, hogy megnyugodjék a te szolgád és szolgálóleányod, mint te magad;

14 а день седьмой – суббота Господу, Богу твоему. Не делай в оный никакого дела, ни ты, ни сын твой, ни дочь твоя, ни раб твой, ни раба твоя, ни вол твой, ни осел твой, ни всякий скот твой, ни пришелец твой, который у тебя, чтобы отдохнул раб твой, и раба твоя, как и ты;

14. День же семий собота Господеві, Богу твому. Не робити меш нїякого дїла, ти сам, нї син твій, нї дочка твоя, нї раб твій, нї рабиня твоя, нї віл твій, нї осел твій, анї всяка скотина твоя, нї приходень твій, що у воротях в тебе; щоб можна спочити рабові твому і рабинї твоїй, так як тобі.

15. Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.

15. Ja muista, että sinäkin olit orja Egyptin maalla, ja Herra sinun Jumalas johdatti sinun sieltä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra sinun Jumalas käski sinun pitää lepopäivän.

15. Ja muista että sinäkin olit orja Egyptin maalla ja HERra sinun Jumalas johdatti sinun sieldä wäkewällä kädellä ja ojetulla käsiwarrella. Sentähden HERra sinun Jumalas käski sinun pitämän lepopäiwä.

15 And you will remember that you were a servant in the land of Egypt and Jehovah your God brought you out from there by a mighty hand and by an outstretched arm, therefore Jehovah your God commanded you to keep the Sabbath day.

15. And remember that thou wast a servant in the land of Egypt, and that the LORD thy God brought thee out thence through a mighty hand and by a stretched out arm: therefore the LORD thy God commanded thee to keep the sabbath day.

15. Og du skal komme i Hu, at du var en Træl i Ægyptens Land, og at Herren din Gud udførte dig derfra, med en stærk Haand og med, en udrakt Arm; derfor har Herren din Gud budet dig at holde Sabbatsdagen.

15. Förty du skall ihågkomma, att du vast ock en träl uti Egypti land, och Herren din Gud förde dig derut med mägtiga hand och uträcktom arme; derföre hafver Herren din Gud budit dig, att du skall hålla Sabbathsdagen.

15. Ja sa pead mötlema se peäle, et sa olled orri olnud Egiptusse maal, ja Jehowa so Jummal on sind seält wäljatonud wäggewa käega ja sirrutud käewarrega: sepärrast on Jehowa so Jummal sind käsknud hingamisse päwa piddada.

15. Atsimink, kad ir pats buvai vergas Egipte ir iš ten tave išvedė Viešpats, tavo Dievas, galinga ranka. Todėl Jis tau įsakė švęsti sabato dieną.

15. Denn du sollst gedenken, daß du auch Knecht in Ägyptenland warst und der HERR, dein Gott, dich von dort ausgeführt hat mit einer mächtigen Hand und mit ausgerecktem Arm. Darum hat dir der HERR, dein Gott, geboten, daß du den Sabbattag halten sollst.

15. Et souviens-toi que tu as été esclave au pays d'Égypte, et que l'Éternel ton Dieu t'en a retiré à main forte et à bras étendu; c'est pourquoi, l'Éternel ton Dieu t'a commandé d'observer le jour du repos.

15. Y acuérdate que fuiste siervo en tierra de Egipto, y Jehová tu Dios te sacó de allá con mano fuerte, y brazo extendido: por lo cual Jehová tu Dios te ha mandado, que hagas el día del sábado.

15 Want gij zult gedenken, dat gij een dienstknecht in Egypteland geweest zijt, en dat de HEERE, uw God, u van daar heeft uitgeleid door een sterke hand en een uitgestrekten arm; daarom heeft u de HEERE, uw God, geboden, dat gij den sabbatdag houden zult.

15. A pamiętaj, żeś był niewolnikiem w ziemi Egipskiej, i wywiódł cię Pan, Bóg twój, stamtąd ręką możną, i ramieniem wyciągnionem; przetoż ci przykazał Pan, Bóg twój, abyś obchodził dzieó sobotni.

15. És megemlékezzél róla, hogy szolga voltál Égyiptom földén, és kihozott onnan téged az Úr, a te Istened erős kézzel és kinyújtott karral. [11†] Azért parancsolta néked az Úr, a te Istened, hogy a szombat napját megtartsad.

15 и помни, что ты был рабом в земле Египетской, но Господь, Бог твой, вывел тебя оттуда рукою крепкою и мышцею высокою, потому и повелел тебе Господь, Бог твой, соблюдать день субботний.

15. І памятай, що ти був рабом в Египецькій землї, і що вивів тебе звіттіля Господь, Бог твій, рукою потужною і правицею просьтягнутою: тим Господь і заповідав тобі допильновувати день субітнїй.

16. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että kauan eläisit ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

16. Sinun pitää kunnioittaman isääs ja äitiäs, niinkuin Herra sinun Jumalas on sinun käskenyt, ettäs kauvan eläisit, ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa.

16. Sinun pitä cunnioittaman sinun Isäs ja Äitiäs: nijncuin HERra sinun Jumalas on sinun käskenyt ettäs cauwan eläisit ja menestyisit sijnä maasa jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda.

16 Honor your father and your mother, as Jehovah your God commanded you, that your days may be long and that it may go well with you in the land which Jehovah your God gives you.

16. Honour thy father and thy mother, as the LORD thy God hath commanded thee; that thy days may be prolonged, and that it may go well with thee, in the land which the LORD thy God giveth thee.

16. Ær din Fader og din Moder, som Herren din Gud har budet dig, paa det dine Dage maa forlænges, og at det maa gaa dig vel i Landet, som Herren din Gud giver dig.

16. Du skall hedra din fader och dina moder, såsom Herren din Gud dig budit hafver; på det att du må länge lefva, och att dig må väl gå uti de lande, som Herren din Gud dig gifva skall.

16. # Auusta omma issa ja omma emma, nenda kui Jehowa so Jummal sind käsknud, et so ello päwad sawad pitkendatud, ja et so kässi hästi käib seäl maal, mis Jehowa so Jummal sulle annab.

16. Gerbk savo tėvą ir motiną, kaip Viešpats, tavo Dievas, įsakė, kad ilgai gyventum ir tau gerai sektųsi žemėje, kurią Viešpats, tavo Dievas, tau duoda.

16. Du sollst deinen Vater und deine Mutter ehren, wie dir der HERR, dein Gott, geboten hat, auf daß du lange lebest und daß dir's wohl gehe in dem Lande, das dir der HERR, dein Gott, geben wird.

16. Honore ton père et ta mère, comme l'Éternel ton Dieu te l'a commandé, afin que tes jours se prolongent, et que tu sois heureux sur la terre que l'Éternel ton Dieu te donne.

16. Honra a tu padre y a tu madre, como Jehová tu Dios te ha mandado, para que sean prolongados tus dias, y para que hayas bien sobre la tierra que Jehová tu Dios te da.

16 Eert uw vader, en uw moeder, gelijk als de HEERE, uw God, u geboden heeft, opdat uw dagen verlengd worden, en opdat het u welga in het land, dat u de HEERE, uw God, geven zal.

16. Czcij ojca twego i matkę twoję, jakoć przykazał Pan, Bóg twój, aby przedłużone były dni twoje, i żebyć się dobrze działo na ziemi, którą Pan, Bóg twój, da tobie.

16. Tiszteld [12†] atyádat és anyádat, a mint megparancsolta néked az Úr, a te Istened; [13†] hogy hosszú ideig élj, és hogy jól legyen dolgod azon a földön, a melyet az Úr, a te Istened ád te néked.

16 Почитай отца твоего и матерь твою, как повелел тебе Господь, Бог твой,чтобы продлились дни твои, и чтобы хорошо тебе было на той земле, которую Господь, Бог твой, дает тебе.

16. Шануй батька твого й матїр твою, щоб довго тобі жити на землї, що дав тобі Господь, Бог твій.

17. Älä tapa.

17. Ei sinun pidä tappaman.

17. Ei sinun pidä tappaman.

17 You will not murder.

17. Thou shalt not kill.

17. Du skal ikke ihjelslaa.

17. Du skall icke dräpa.

17. # Sa ei pea mitte tapma.

17. Nežudyk.

17. Du sollst nicht töten.

17. Tu ne tueras point.

17. No matarás.

17 Gij zult niet doodslaan.

17. Nie będziesz zabijał.

17. Ne [14†] ölj.

17 Не убивай.

17. Не вбивай.

18. Älä tee huorin.

18. Ei sinun pidä huorin tekemän.

18. Ei sinun pidä huorintekemän.

18 Neither will you commit adultery.

18. Neither shalt thou commit adultery.

18. Og du skal ikke bedrive Hor.

18. Du skall icke göra hor.

18. # Ja sa ei pea mitte abbiello ärrarikkuma.

18. Nesvetimauk.

18. Du sollst nicht ehebrechen.

18. Tu ne commettras point adultère.

18. No adulterarás.

18 En gij zult geen overspel doen.

18. Nie będziesz cudzołożył.

18. És ne [15†] paráználkodjál.

18 Не прелюбодействуй.

18. Не чинь перелюбу.

19. Älä varasta.

19. Ei sinun pidä varastaman.

19. Ei sinun pidä warastaman.

19 Neither will you steal.

19. Neither shalt thou steal.

19. Og du skal ikke stjæle.

19. Du skall icke stjäla.

19. # Ja sa ei pea mitte warrastama.

19. Nevok.

19. Du sollst nicht stehlen.

19. Tu ne déroberas point.

19. No hurtarás.

19 En gij zult niet stelen.

19. Nie będziesz kradł.

19. És ne [16†] lopj.

19 Не кради.

19. Не кради.

20. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

20. Ei sinun pidä väärää todistusta sanoman sinun lähimmäistäs vastaan.

20. Ei sinun pidä wäärä todistust sanoman lähimmäistäs wastan.

20 Neither will you bear false witness against your neighbor.

20. Neither shalt thou bear false witness against thy neighbour.

20. Og du skal ikke svare imod din Næste som et falsk Vidne.

20. Du skall icke bära falskt vittnesbörd emot din nästa.

20. # Ja sa ei pea mitte omma liggimesse wasto räkima kui walle tunnistusmees.

20. Neliudyk neteisingai prieš savo artimą.

20. Du sollst kein falsch Zeugnis reden wider deinen Nächsten.

20. Tu ne diras point de faux témoignage contre ton prochain.

20. No dirás falso testimonio contra tu prójimo.

20 En gij zult geen valse getuigenis spreken tegen uw naaste.

20. Nie będziesz mówił przeciw bliźniemu twemu świadectwa fałszywego.

20. És ne tégy a te felebarátod ellen hamis [17†] tanubizonyságot.

20 Не произноси ложного свидетельства на ближнего твоего.

20. І не сьвідчи льживо проти ближнього твого.

21. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa. Älä halaja lähimmäisesi huonetta, älä hänen peltoansa, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartansa, härkäänsä, aasiansa, äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.'

21. Ei sinun pidä himoitseman sinun lähimmäises emäntää. Ei sinun pidä himoitseman sinun lähimmäises huonetta, hänen peltoansa, palveliaansa, piikaansa, härkäänsä, aasiansa, ja mitä ikänä sinun lähimmäises on.

21. Ei sinun pidä himoidzeman lähimmäises emändätä. Ei sinun pidä himoidzeman lähimmäises huonetta peldo palwelia pijca härkä Asia taicka mitä ikänäns hänen omans on.

21 Neither will you covet your neighbor's wife. Neither will you desire your neighbor's house, his field, or his man-servant, or his maid-servant, his ox, or his donkey, or anything that is your neighbor's.

21. Neither shalt thou desire thy neighbour's wife, neither shalt thou covet thy neighbour's house, his field, or his manservant, or his maidservant, his ox, or his ass, or any thing that is thy neighbour's.

21. Og du skal ikke begære din Næstes Hustru; og du skal ikke begære din Næstes Hus, hans Ager eller hans Svend eller hans, Pige, hans Okse eller hans Asen eller noget, som hører din Næste til.

21. Du skall icke hafva lust till dins nästas hustru; du skall icke begära dins nästas hus, åker, tjenare, tjenarinno, oxa, åsna, eller hvad som helst honom tillhörer.

21. # Ja sa ei pea mitte himmustama omma liggimesse naest. # Ja sa ei pea mitte ihhaldama omma liggimesse kodda, ei temma pöldo, ei ta sullast egga ta ümmardajat, ei ta härga egga ta eesli egga mingisuggust, mis so liggimesse pärralt on.

21. Negeisk savo artimo žmonos nei namų, nei lauko, nei tarno, nei tarnaitės, nei jaučio, nei asilo: nieko, kas yra tavo artimo’.

21. 5:18 Laß dich nicht gelüsten deines Nächsten Weibes. Du sollst nicht begehren deines Nächsten Haus, Acker, Knecht, Magd, Ochsen, Esel noch alles, was sein ist.

21. Tu ne convoiteras point la femme de ton prochain, et tu ne désireras point la maison de ton prochain, ni son champ, ni son serviteur, ni sa servante, ni son bœuf, ni son âne, ni aucune chose qui soit à ton prochain.

21. No codiciarás la mujer de tu prójimo, ni desearás la casa de tu prójimo, ni su tierra, ni su siervo, ni su sierva, ni su buey, ni su asno, ni ninguna cosa, que sea de tu prójimo.

21 En gij zult niet begeren uws naasten vrouw; en gij zult u niet laten gelusten uws naasten huis, zijn akker, noch zijn dienstknecht, noch zijn dienstmaagd, zijn os, noch zijn ezel, noch iets, dat uws naasten is.

21. Nie będziesz pożądał żony bliźniego twego, ani będziesz pożądał domu bliźniego twego, roli jego, i sługi jego, i służebnicy jego, wołu jego, i osła jego, i wszystkich rzeczy, które są bliźniego twego.

21. És ne kívánd a te felebarátodnak feleségét; [18†] és ne áhítsd a te felebarátodnak házát, szántóföldét; se szolgáját, se szolgálóleányát, se ökrét, se szamarát és semmit, a mi a te felebarátodé.

21 Не желай жены ближнего твоего и не желай дома ближнего твоего, ниполя его, ни раба его, ни рабы его, ни вола его, ни осла его, ни всего, что есть у ближнего твоего.

21. І не забагай жінки ближнього твого; і нехай не кортить тебе мати домівку ближнього твого, поле його і раба його й рабиню його, вола його й осла його і всього, що єсть у ближнього твого.

22. Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä, suurella äänellä, eikä siihen enempää lisännyt. Ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun ja antoi ne minulle.

22. Nämät ovat ne sanat, jotka Herra puhui kaikelle teidän seurakunnallenne vuorella, tulesta, pilvestä ja synkeydestä suurella äänellä, ja ei siihen enempää lisännyt, ja kirjoitti ne kahteen kiviseen tauluun, ja antoi ne minulle.

22. Nämät owat ne sanat jotca HERra puhui caikelle teidän cocouxellen wuorella tulesta pilwestä ja sumusta suurella änellä ja ei sijhen enä lisännyt ja kirjoitti ne cahteen kiwiseen tauluun ja andoi ne minulle.

22 These words Jehovah spoke to all your* assembly on the mountain out of the midst of the fire, of the cloud and of the thick darkness, with a great voice and he added no more. And he wrote them upon two tablets of stone and gave them to me.

22. These words the LORD spake unto all your assembly in the mount out of the midst of the fire, of the cloud, and of the thick darkness, with a great voice: and he added no more. And he wrote them in two tables of stone, and delivered them unto me.

22. Disse Ord talede Herren til hele eders Forsamling paa, Bjerget midt. ud af Ilden, Skyen og forfærdeligt Mørke, med høj Røst og lagde intet til; og han skrev dem paa to Stentavler og; gav mig dem.

22. Desse äro de ord, som Herren talade till alla edra menighet uppå berget, utur eldenom, och molnena, och töcknene, med stora röst; och lade der intet till; och skref dem på två stentaflor, och fick mig dem.

22. Need sannad räkis Jehowa keige teie koggodusse wasto mäe peäl kesk tulle, pilwe ja sure pimmedusse seest: suur olli se heäl, ja ta ei pannud ühtegi siñna jure; ja ta kirjotas neid kahhe kiwwi-laua peäle ja andis neid mo kätte.

22. Šituos žodžius Viešpats kalbėjo jums visiems iš ugnies, debesies ir tamsybės garsiai ir, užrašęs tai dviejose akmeninėse plokštėse, jas padavė man.

22. 5:19 Das sind die Worte, die der HERR redete zu eurer ganzen Gemeinde auf dem Berge, aus dem Feuer und der Wolke und dem Dunkel, mit großer Stimme, und tat nichts dazu und schrieb sie auf zwei steinerne Tafeln und gab sie mir.

22. L'Éternel prononça ces paroles à toute votre assemblée, sur la montagne, du milieu du feu, de la nuée et de l'obscurité, d'une voix forte, et il n'y ajouta rien; puis il les écrivit sur deux tables de pierre, qu'il me donna.

22. Estas palabras habló Jehová a toda vuestra congregación en el monte de en medio del fuego, de la nube y de la oscuridad, a gran voz, y no añadió. Y escribiólas en dos tablas de piedra, las cuales me dio a mí.

22 Deze woorden sprak de HEERE tot uw ganse gemeente, op den berg, uit het midden des vuurs, der wolk en der donkerheid, met een grote stem, en deed daar niets toe; en Hij schreef ze op twee stenen tafelen, en gaf ze mij.

22. Teć słowa mówił Pan do wszystkiego zgromadzenia waszego na górze z pośrodku ognia, obłoku, i mgły, głosem wielkim, a nic więcej nie przydał, i napisał je na dwóch tablicach kamiennych, które mnie oddał.

22. Ez ígéket szólá az Úr a ti egész gyülekezeteteknek a hegyen [19†] a tűz, a felhő és a homályosság közepéből nagy felszóval, és nem többet; és felírá azokat két kőtáblára, [20†] és adá azokat nékem.

22 Слова сии изрек Господь ко всему собранию вашему на горе из среды огня, облака и мрака громогласно, и более не говорил, и написал их на двух каменных скрижалях, и дал их мне.

22. Сї слова промовив Господь до усієї громади вашої, із серед поломя, із хмари і темряви, сильним голосом, і нїчого не прибавив. І написав їх на двох камяних таблицях і дав їх менї.

23. Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä, vuoren palaessa tulena, niin te astuitte minun luokseni, kaikki teidän sukukuntienne päämiehet, niin myös teidän vanhimpanne.

23. Ja tapahtui, kuin te äänen kuulitte pimeyden keskeltä, ja vuori paloi tulesta, niin te tulitte minun tyköni, kaikki päämiehet ja vanhimmat teidän suvustanne,

23. COsca te änen cuulitta pimeyden käskeldä ja näitte wuoren palawan tulesta nijn te caicki tulitte minun tygöni caicki päämiehet ja wanhimmat teidän sugustan.

23 And it happened, when you* heard the voice out of the midst of the darkness, while the mountain was burning with fire, that you* came near to me, even all the heads of your* tribes and your* elders.

23. And it came to pass, when ye heard the voice out of the midst of the darkness, (for the mountain did burn with fire,) that ye came near unto me, even all the heads of your tribes, and your elders;

23. Og det skete, der I havde hørt Røsten midt ud fra Mørket og; fra, Bjerget, som brændte med Ild, da kom I hen til mig, alle Øverster iblandt eders Stammer og eders Ældste,

23. När I hörden röstena utu mörkret, och berget brinna i elde, gingen I fram till mig, alle öfverstar i edra slägter, och edre äldste;

23. Ja se sündis kui teie sedda heält kuulsite kesk pimmedusse seest, ja se mäggi tulles pölles: siis tullite teie mo jure, keik teie suggu-arrude peamehhed ja teie wannemad.

23. Išgirdę balsą iš tamsybės ir pamatę kalną degant, jūs ir visi jūsų giminių vadai bei vyresnieji priartėjote prie manęs ir tarėte:

23. 5:20 Da ihr aber die Stimme aus der Finsternis hörtet und den Berg mit Feuer brennen saht, tratet ihr zu mir, alle Obersten unter euren Stämmen und eure Ältesten,

23. Or, dès que vous eûtes entendu la voix du milieu de l'obscurité, la montagne étant tout en feu, vous vous approchâtes de moi, tous vos chefs de tribu et vos anciens,

23. Y aconteció, que como vosotros oisteis la voz de en medio de las tinieblas, y visteis al monte que ardía en fuego, llegasteis a mí todos los príncipes de vuestras tribus y vuestros ancianos;

23 En het geschiedde, als gij die stem uit het midden der duisternis hoordet, en de berg van vuur brandde, zo naderdet gij tot mij, alle hoofden uwer stammen, en uw oudsten,

23. I stało się, gdyście usłyszeli głos z pośrodku ciemności; gdy góra ogniem pałała, żeście przystąpili do mnie, wszystkie książęta pokoleó waszych, i starsi wasi,

23. És lőn, mikor a szót a setétség közepéből halljátok vala, és a hegy tűzzel ég vala, hozzám jövétek a ti törzseiteknek minden fejedelmével és vénjével;

23 И когда вы услышали глас из среды мрака, и гора горела огнем, то вы подошли ко мне, все начальники колен ваших и старейшины ваши,

23. І як почули ви голос із темряви і побачили, що гора в поломї палає, то приступили до мене всї голови поколїнь ваших і мужі громадські ваші, та й промовили до мене:

24. Ja te sanoitte: 'Katso, Herra, meidän Jumalamme, on antanut meidän nähdä kirkkautensa ja valtasuuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänä päivänä me olemme nähneet, että Jumala voi puhua ihmisen kanssa, ja tämä jää kuitenkin henkiin.

24. Ja te sanoitte: katso, Herra meidän Jumalamme on osottanut meille kunniansa ja suuruutensa, ja me kuulimme hänen äänensä tulesta. Tänäpänä me näimme Jumalan puhuvan ihmisille, ja heidän elämään jäävän.

24. Ja sanoitte: Cadzo HERra meidän Jumalam on osottanut meille hänen cunnians ja jaloudens suuruden ja me cuulim hänen änens tulesta. Tänäpänä me näimme Jumalan puhuwan ihmisille ja heidän elämän jääwän.

24 And you* said, Behold, Jehovah our God has shown us his glory and his greatness and we have heard his voice out of the midst of the fire. We have seen this day that God speaks with man and he lives.

24. And ye said, Behold, the LORD our God hath shewed us his glory and his greatness, and we have heard his voice out of the midst of the fire: we have seen this day that God doth talk with man, and he liveth.

24. Og I sagde: Se, Herren vor Gud har ladet os se sin Herlighed og sin Storhed, og vi have hørt hans Røst midt ud af Ilden; vi have set paa denne Dag, at Gud taler med et Menneske, og det bliver ved Live.

24. Och saden: Si, Herren vår Gud hafver låtit oss se sina härlighet, och sitt majestät, och vi hafve hört hans röst utur eldenom; i dag hafve vi sett, att Gud talade med menniskom, och de blefvo i lifve.

24. Ja teie ütlesite: wata Jehowa meie Jummal on meile näitnud omma au ja omma surust, ja ta heäle olleme meie kuulnud kesk tulle seest: sel päwal olleme näinud, et Jummal innimessega rägib, ja ta jääb ellusse.

24. ‘Štai Viešpats, mūsų Dievas, mums parodė savo šlovę ir didybę; girdėjome Jo balsą iš ugnies ir šiandien patyrėme, kad Dievui kalbant su žmogumi, galima išlikti gyviems.

24. 5:21 und spracht: Siehe, der HERR, unser Gott, hat uns lassen sehen sein Herrlichkeit und seine Majestät; und wir haben sein Stimme aus dem Feuer gehört. Heutigestages haben wir gesehen, daß Gott mit Menschen redet, und sie lebendig bleiben.

24. Et vous dîtes: Voici, l'Éternel notre Dieu nous a montré sa gloire et sa grandeur, et nous avons entendu sa voix du milieu du feu; aujourd'hui nous avons vu que Dieu peut parler avec l'homme, et l'homme demeurer en vie.

24. Y dijisteis: He aquí, Jehová nuestro Dios nos ha mostrado su gloria, y su grandeza, y su voz hemos oido de en medio del fuego: hoy hemos visto que Jehová habla al hombre, y vive.

24 En zeidet: Zie, de HEERE, onze God, heeft ons Zijn heerlijkheid en Zijn grootheid laten zien, en wij hebben Zijn stem gehoord uit het midden des vuurs; dezen dag hebben wij gezien, dat God met den mens spreekt, en dat hij levend blijft.

24. I mówiliście: Oto nam ukazał Pan, Bóg nasz, chwałę swoję, i wielmożność swoję, a głos jego słyszeliśmy, z pośrodku ognia; dziś widzieliśmy, że Bóg mówił z człowiekiem, a człowiek żyw został.

24. És mondátok: Ímé az Úr, a mi Istenünk megmutatta nékünk az ő dicsőségét és nagyságát; és az ő szavát hallottuk a tűznek közepéből; e mai napon pedig láttuk, hogy az Isten emberrel szól, és ez mégis él.

24 и сказали: вот, показал нам Господь, Бог наш, славу Свою и величиеСвое, и глас Его слышали мы из среды огня; сегодня видели мы, что Богговорит с человеком, и сей остается жив;

24. Се показав нам Господь, Бог наш, велич і славу свою і дав нам почути свій голос із поломя. Нинї бачили ми, що Бог говорить до чоловіка, і що чоловік живим зостається.

25. Miksi on meidän siis kuoleminen? Sillä tämä suuri tuli kuluttaa meidät. Jos me vielä kuulemme Herran, meidän Jumalamme, äänen, niin me kuolemme.

25. Ja miksi meidän nyt pitää kuoleman, että tämä suuri tuli pitää kuluttaman meidät? Jos me useammin kuulemme Herran meidän Jumalamme äänen, niin me kuolemme.

25. Ja mixi meidän nyt pitä cuoleman että tämä suuri tuli pitä culuttaman meidän. Jos me usemmin cuulem HERras meidän Jumalam änen nijn me cuolemme.

25 Now therefore why should we die? For this great fire will consume us. If we hear the voice of Jehovah our God any more, then we will die.

25. Now therefore why should we die? for this great fire will consume us: if we hear the voice of the LORD our God any more, then we shall die.

25. Og nu, hvorfor skulle vi dø? thi denne store Ild vil fortærer os; dersom vi bliver ydermere ved at høre Herren vor Gus Røst, da dø vi

25. Och nu, hvi skole vi dö, så att den store elden förtärer oss? Om vi oftare höre Herrans vår Guds röst, så måste vi dö.

25. Ja nüüd mikspärrast peame meie surrema? sest meid pölletab se suur tulli ärra; kui meie weel ikka Jehowa omma Jummala heäle kuleme, siis surreme ärra.

25. Kodėl turėtume mirti nuo šitos didelės ugnies? Jei dar kartą išgirsime Viešpaties, mūsų Dievo, balsą, mes visi mirsime.

25. 5:22 Und nun, warum sollen wir sterben, daß uns dies große Feuer verzehre? Wenn wir des HERRN, unsers Gottes, Stimme weiter hören, so müssen wir sterben.

25. Mais maintenant, pourquoi mourrions-nous? Car ce grand feu nous consumera. Si nous entendons encore la voix de l'Éternel notre Dieu, nous mourrons.

25. Ahora, pues ¿por qué moriremos? que este gran fuego nos consumirá: si tornáremos a oir la voz de Jehová nuestro Dios, moriremos.

25 Maar nu, waarom zouden wij sterven? Want dit grote vuur zou ons verteren; indien wij voortvoeren de stem des HEEREN, onzes Gods, langer te horen, zo zouden wij sterven.

25. A tak teraz przeczże mamy pomrzeć? albowiem nas ten ogieó wielki pożre; jeźli jeszcze słyszeć będziemy głos Pana, Boga naszego, pomrzemy.

25. Most hát miért haljunk meg? Mert megemészt e nagy tűz minket. Ha még tovább halljuk az Úrnak, a mi Istenünknek szavát, meghalunk!

25 но теперь для чего нам умирать? ибо великий огонь сей пожрет нас; если мы еще услышим глас Господа, Бога нашего, то умрем,

25. Про що ж тепер вмирати нам? Та ж пожере нас оце величезне поломя. Коли нам довше доведеться слухати голос Господа, Бога нашого, так помремо.

26. Sillä kuka kaikesta lihasta on koskaan niinkuin me kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä ja jäänyt henkiin?

26. Sillä mikä on kaikki liha, että se kuulis elävän Jumalan äänen tulesta puhuvan, niinkuin me, ja jäis elämään?

26. Sillä mikä on caicki liha että se cuulis eläwän Jumalan änen tulesta puhuwan nijncuin me ja elä?

26 For who is there of all flesh, who has heard the voice of the living God speaking out of the midst of the fire, as we have and lived?

26. For who is there of all flesh, that hath heard the voice of the living God speaking out of the midst of the fire, as we have, and lived?

26. Thi hvo er der af alt Kød, der, som vi, har hørt den levende Guds Røst, som taler midt ud af Ilden, og dog bliver ved Livet

26. Förty hvad är allt kött, att det höra må lefvandes Guds röst tala utur eldenom, såsom vi, och kan lefva?

26. Sest missuggune lihha on ial olnud, mis selle ellawa Jummala heäle kuulnud räkiwad kesk tulle seest, nenda kui meie, ja on ellusse jänud?

26. Ar yra koks kūnas, girdėjęs balsą gyvojo Dievo, kalbančio iš ugnies, kaip mes girdėjome, ir išlikęs gyvas?

26. 5:23 Denn was ist alles Fleisch, daß es hören möge die Stimme des lebendigen Gottes aus dem Feuer reden wie wir, und lebendig bleibe?

26. Car qui est l'homme, quel qu'il soit, qui ait entendu, comme nous, la voix du Dieu vivant, parlant du milieu du feu, et qui soit demeuré en vie?

26. Porque ¿qué es toda carne, para que oiga la voz del Dios viviente que habla de en medio del fuego, como nosotros, y viva?

26 Want wie is er van alle vlees, die de stem des levenden Gods, sprekende uit het midden des vuurs, gehoord heeft gelijk wij, en is levend gebleven?

26. Albowiem cóż jest wszelkie ciało, aby słyszało głos Boga żywiącego, mówiącego z pośrodku ognia, jako my, a żywo zostało?

26. Mert kicsoda az, az összes halandók közül, a ki a tűznek közepéből szóló élő Istennek szavát hallotta, mint mi, [21†] hogy megélt volna?

26 ибо есть ли какая плоть, которая слышала бы глас Бога живаго, говорящего из среды огня, как мы, и осталась жива?

26. Хто ж бо, мавши тїло, чув голос Божий, що говорить із поломя, як ми тепер чули, та й живим зістався?

27. Astu siis esiin ja kuule kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo; ja puhu sinä meille kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sinulle puhuu, niin me kuulemme ja teemme.'

27. Lähesty sinä ja kuule kaikki, mitä Herra meidän Jumalamme sanoo, ja sano sinä meille kaikki, mitä Herra meidän Jumalamme sinun kanssas puhuu, niin me tahdomme kuulla ja tehdä niitä.

27. Lähesty sinä ja cuule caicki mitä HERra meidän Jumalam sano sinulle ja sano se meille caicki mitä HERra meidän Jumalam sinun cansas puhu nijtä me cuulem ja teemme.

27 Go near and hear all that Jehovah our God will say. And speak to us all that Jehovah our God will speak to you and we will hear it and do it.

27. Go thou near, and hear all that the LORD our God shall say: and speak thou unto us all that the LORD our God shall speak unto thee; and we will hear it, and do it.

27. Gak du nær til, og hør alt det, som Herren vor Gud vil sige; og du skal tale til os alt det, som Herren vor Gud vil tale til dig, og vi ville høre og gøre det.

27. Gack du fram, och hör allt det Herren vår Gud säger; och säg oss det. Allt det Herren vår Gud med dig talar, det vilje vi höra och göra.

27. Minne sinna liggi ja kule keik sedda, mis Jehowa meie Jummal ütleb; ja sinna pead meie wasto räkima keik sedda, mis Jehowa meie Jummal so wasto rägib, ja meie tahhame sedda kuulda ja tehha.

27. Geriau tu prisiartink ir klausyk, ką Viešpats, mūsų Dievas, sakys, o po to pranešk mums, ir mes klausysime ir tai vykdysime’.

27. 5:24 Tritt nun hinzu und höre alles, was der HERR, unser Gott, sagt, und sage es uns. Alles, was der HERR, unser Gott, mit dir reden wird, das wollen wir hören und tun.

27. Approche, toi, et écoute tout ce que dira l'Éternel notre Dieu, puis tu nous rapporteras tout ce que l'Éternel notre Dieu t'aura dit, et nous l'entendrons, et nous le ferons.

27. Llega tú, y oye todas las cosas que dijere Jehová nuestro Dios, y tú nos dirás a nosotros todo lo que te dijere Jehová nuestro Dios a tí, y oiremos y haremos.

27 Nader gij, en hoor alles, wat de HEERE, onze God, zeggen zal; en spreek gij tot ons al wat de HEERE, onze God, tot u spreken zal, en wij zullen het horen en doen.

27. Idźże ty, a wysłuchaj wszystkiego, co będzie mówił Pan, Bóg nasz; ty zaś powiesz nam wszystko, co do ciebie mówić będzie Pan, Bóg nasz, a my słuchać i czynić to będziemy.

27. Járulj oda te, és hallgasd meg mind azt, a mit mond az Úr, a mi Istenünk, és [22†] te majd beszéld el nékünk mind, a mit néked mond az Úr, a mi Istenünk, és mi meghallgatjuk, és megcselekeszszük.

27 приступи ты и слушай все, что скажет тебе Господь, Бог наш,и ты пересказывай нам все, что будет говорить тебе Господь, Бог наш, и мы будем слушать и исполнять.

27. Приступи ти і вислухай все, що Господь, Бог наш, казати буде; а ти перекажеш нам усе, що промовить до тебе Господь, Бог наш, і вислухаємо тебе й будемо сповняти.

28. Ja Herra kuuli teidän puheenne, kun te puhuitte minulle, ja Herra sanoi minulle: 'Minä olen kuullut, mitä tämä kansa on puhunut sinulle. Kaikki, mitä he ovat puhuneet, on oikein puhuttu.

28. Ja Herra kuuli teidän sanainne äänen, kuin te puhuitte minun kanssani, ja Herra sanoi minulle: minä kuulin tämän kansan puheen äänen, kuin he puhuivat sinun kanssas: se on kaikki hyvä, minkä he puhuivat.

28. Cosca HERra cuuli teidän sanain änen cuin te puhuitte minun cansani sanoi HERra minulle: minä cuulin tämän Canssan puhen cuin he puhuit sinun cansas se on caicki hywä cuin he puhuit.

28 And Jehovah heard the voice of your* words, when you* spoke to me. And Jehovah said to me, I have heard the voice of the words of this people, which they have spoken to you. They have well said all that they have spoken.

28. And the LORD heard the voice of your words, when ye spake unto me; and the LORD said unto me, I have heard the voice of the words of this people, which they have spoken unto thee: they have well said all that they have spoken.

28. Og Herren hørte eders Ords Røst, det I talede til mig, og Herren sagde til mig: Jeg har hørt dette Folks Ords Røst, som de have talet til dig, de have talet vel i alt det, de have talet.

28. Då Herren hörde rösten af edor ord, som I taladen med mig, sade Herren till mig: Jag hafver hört detta folks ord, som de med dig talat hafva; det är allt godt, som de sagt hafva.

28. Ja Jehowa kulis teie sannade heäle, kui teie mo wasto räkisite, ja Jehowa ütles mo wasto: Ma ollen kuulnud selle rahwa sannade heäle, mis nemmad so wasto öölnud; se on hea keik, mis nemmad räkinud.

28. Viešpats, tai išgirdęs, man tarė: ‘Aš girdėjau tautos žodžius, jie viską gerai kalbėjo.

28. 5:25 Da aber der HERR eure Worte hörte, die ihr mit mir redetet, sprach er zu mir: Ich habe gehört die Worte dieses Volks, die sie dir geredet haben; es ist alles gut, was sie geredet haben.

28. Et l'Éternel entendit vos paroles pendant que vous me parliez; et l'Éternel me dit: J'ai entendu les discours que ce peuple t'a tenus; ils ont bien dit tout ce qu'ils ont dit.

28. Y oyó Jehová la voz de vuestras palabras, cuando me hablabais a mí, y díjome Jehová: Yo he oido la voz de las palabras de este pueblo, que han hablado: bien es todo lo que han dicho.

28 Als nu de HEERE de stem uwer woorden hoorde, toen gij tot mij spraakt, zo zeide de HEERE tot mij: Ik heb gehoord de stem der woorden van dit volk, die zij tot u gesproken hebben; het is altemaal goed, dat zij gesproken hebben.

28. A usłyszawszy Pan głos słów waszych, gdyście mówili do mnie, rzekł mi Pan: Słyszałem głos słów ludu tego, które mówili do ciebie; dobrze wszystko mówili, co mówili.

28. És meghallá az Úr a ti beszédetek szavát, a mikor beszéltek vala velem, és monda nékem az Úr: Hallottam e nép beszédének szavát, a mint beszéltek vala hozzád; mind jó, a mit beszéltek vala.

28 И Господь услышал слова ваши, как вы разговаривали со мною, и сказал мне Господь: слышал Я слова народа сего, которые они говорили тебе;все, что ни говорили они, хорошо;

28. І почув Господь голос слів ваших, як ви промовляли до мене, і рече: Чув я голос слів народу сього, що промовляли до тебе: Усе добре, що вони казали.

29. Jospa heillä olisi sellainen sydän, että he alati pelkäisivät minua ja noudattaisivat kaikkia minun käskyjäni, niin että he ja heidän lapsensa menestyisivät iankaikkisesti!

29. Joska heille olis senkaltainen sydän, pelkäämään minua ja kätkemään kaikki minun käskyni kaikkena heidän elinaikanansa, että heille menestyis ja heidän lapsillensa ijankaikkisesti!

29. Ah että heillä olis sencaltainen sydän pelkämän minua ja kätkemän caicki minun käskyni heidän elinaicanans että heille menestyis ja heidän lapsillens ijancaickisest.

29 Oh that there were such a heart in them that they would fear me and keep all my commandments always, that it might be well with them and with their sons everlasting!

29. O that there were such an heart in them, that they would fear me, and keep all my commandments always, that it might be well with them, and with their children for ever!

29. Gid de havde saadant et Hjerte til at frygte mig og til at holde alle mine Bud alle Dage, at det maatte gaa dem og deres Børn vel evindeligen!

29. Ack! det de ett sådant hjerta hade till att frukta mig, och till att hålla all min bud i deras lifsdagar; på det att dem måtte gå väl, och deras barn evinnerliga.

29. # Kes annab et nende südda sesuggune neil olleks, et nemmad mind wottaksid karta ja piddada keik mo kässud keige ello aia: et nende ja nende laste kässi hästi käiks iggaweste.

29. O, kad jie visuomet turėtų tokią širdį ir manęs bijotų bei laikytųsi mano įsakymų, tai jiems ir jų vaikams per amžius gerai sektųsi!

29. 5:26 Ach daß sie ein solch Herz hätten, mich zu fürchten, und zu halten alle meine Gebote ihr Leben lang, auf daß es ihnen wohl ginge und ihren Kindern ewiglich!

29. Oh! s'ils avaient toujours ce même cœur pour me craindre et pour garder tous mes commandements, afin qu'ils fussent heureux, eux et leurs enfants, à jamais!

29. ¿Quién diese que tuviesen tal corazón, que me temiesen, y guardasen todos mis mandamientos todos los dias, para que hubiesen bien para siempre ellos y sus hijos?

29 Och, dat zij zulk een hart hadden, om Mij te vrezen, en al Mijn geboden te allen dage te onderhouden; opdat het hun en hun kinderen welging in eeuwigheid!

29. Kto by im to dał, żeby serce ich było takie, aby się mnie bali, i strzegli wszystkich przykazaó moich po wszystkie dni, aby się im dobrze działo i synom ich na wieki.

29. Vajha így [23†] maradna az ő szívök, hogy félnének engem, és megtartanák minden parancsolatomat minden időben, hogy jól legyen dolguk nékik és az ő gyermekeiknek mindörökké!

29 о, если бы сердце их было у них таково, чтобы бояться Меня и соблюдать все заповеди Мои во все дни, дабы хорошо было им и сынам их вовек!

29. Нехай би тільки було в їх таке серце, щоб вони боялись мене і держали заповідї мої по всї днї, щоб добре було їм і синам їх во віки.

30. Mene siis ja sano heille: Palatkaa majoillenne.

30. Mene siis ja sano heille: palatkaat kotianne teidän majoihinne.

30. Mene sijs ja sano heille: palaitcait cotian teidän majoin.

30 Go say to them, Return to your* tents.

30. Go say to them, Get you into your tents again.

30. Gak hen, sig til dem: Gaar tilbage til eders Telte.

30. Gack, och säg dem: Går hem i edor tjäll.

30. Minne, ütle neile: minge jälle taggasi omma telkide jure.

30. Eik ir sakyk jiems, kad grįžtų į savo palapines.

30. 5:27 Gehe hin und sage ihnen: Gehet heim in eure Hütten.

30. Va, dis-leur: Retournez dans vos tentes;

30. Vé, díles: Volvéos a vuestras tiendas.

30 Ga, zeg hun: Keert weder naar uw tenten.

30. Idźże, a rzecz im: Wróćcie się do namiotów waszych.

30. Menj el, és mondd meg nékik: Térjetek vissza a ti sátoraitokba.

30 пойди, скажи им: „возвратитесь в шатры свои";

30. Ійди промов до них: Вернїтесь у намети свої.

31. Mutta jää sinä tähän minun eteeni, niin minä puhun sinulle kaikki ne käskyt, säädökset ja oikeudet, jotka sinun on opetettava heille, että he seuraisivat niitä siinä maassa, jonka minä annan heille omaksi.'

31. Mutta sinun pitää seisoman tässä minun edessäni, että minä puhun sinun kanssas kaikki käskyt, säädyt ja oikeudet, jotka sinun pitää heille opettaman, että he tekisivät niiden jälkeen, siinä maassa, jonka minä heille annan heidän omistaaksensa.

31. Mutta sinun pitä seisoman täsä minun edesäni että minä puhun sinun cansas caicki minun lakini käskyni ja oikeuteni jotca sinun pitä heille opettaman että he tekisit nijden jälken sijnä maasa jonga minä heille annan heidän asumasiaxens.

31 But as for you, stand here by me and I will speak to you all the commandment and the statutes and the ordinances, which you will teach them, that they may do them in the land which I give them to possess it.

31. But as for thee, stand thou here by me, and I will speak unto thee all the commandments, and the statutes, and the judgments, which thou shalt teach them, that they may do them in the land which I give them to possess it.

31. Og du, staa her hos mig, saa vil jeg sige dig alle Budene og Skikkene og Befalingerne, hvilke du skal lære dem, at de skulle gøre derefter i Landet, som jeg giver dem til at eje.

31. Men du skall stå här för mig, att jag talar med dig all lag, och bud, och rätter, som du dem lära skall, att de göra derefter uti landena, som jag dem gifva skall till att intaga.

31. Ja sinna, seisa sa siin mo jures, ja ma tahhan so wasto räkida keik need kässud ja seädmissed ja kohtoseädussed, mis sa neid pead öppetama, et nemmad teggewad seäl maal, mis ma neile annan sedda pärrida.

31. Tu gi stovėk su manimi čia: Aš tau paskelbsiu visus savo įsakymus, įstatymus ir paliepimus, kurių mokysi juos, kad vykdytų žemėje, kurią jiems duosiu paveldėti’.

31. 5:28 Du aber sollst hier vor mir stehen, daß ich mit dir rede alle Gesetze und Gebote und Rechte, die du sie lehren sollst, daß sie darnach tun in dem Lande, das ich ihnen geben werde einzunehmen.

31. Mais toi, demeure ici avec moi, et je te dirai tous les commandements, les statuts et les ordonnances que tu leur enseigneras, afin qu'ils les pratiquent, dans le pays que je leur donne pour le posséder.

31. Y tú estáte aquí conmigo para que yo te diga todos los mandamientos, y estatutos y derechos que tú les enseñarás que hagan en la tierra, que yo les doy para que la hereden.

31 Maar gij, sta hier bij Mij, dat Ik tot u spreke al de geboden, en inzettingen, en rechten, die gij hun leren zult, dat zij ze doen in het land, hetwelk Ik hun geven zal, om dat te erven.

31. A ty tu zostaó przy mnie, i opowiem tobie wszystkie przykazania, i ustawy, i sądy, których ich nauczać będziesz, aby je czynili w ziemi, którą Ja im dawam, aby ją posiedli.

31. Te pedig állj ide mellém, hogy elmondjam néked minden parancsolatomat, rendelésemet és végzésemet, a melyekre tanítsd meg őket, hogy cselekedjék azon a földön, a melyet én adok néktek örökségül.

31 а ты здесь останься со Мною, и Я изреку тебе все заповеди и постановления и законы, которым ты должен научить их, чтобы они так поступали на той земле, которую Я даюим во владение.

31. Сам же ти стій ту, коло мене, і казати му тобі про всї заповідї і встанови й присуди, що мусиш навчити їх, щоб вони сповняли їх на землї, що даю в державу їм.

32. Niin noudattakaa siis tarkoin niitä, niinkuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt; älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle,

32. Niin pitäkäät nämät ja tehkäät niinkuin Herra teidän Jumalanne teidän käski, ja älkäät poiketko oikialle eikä vasemmalle puolelle;

32. Nijn pitäkät nämät ja tehkät nijncuin HERra teidän Jumalan teidän käski ja älkät poiketco eikä oikialle eikä wasemalle puolelle.

32 You* will observe to do therefore as Jehovah your* God has commanded you*. You* will not turn aside to the right hand or to the left.

32. Ye shall observe to do therefore as the LORD your God hath commanded you: ye shall not turn aside to the right hand or to the left.

32. Saa tager Vare paa at gøre, som Herren eders Gud har budet eder; I skulle ikke vige til højre eller venstre Side.

32. Så behåller det nu, att I mån göra såsom Herren edar Gud eder budit hafver; och viker icke hvarken på högra sidon eller venstra;

32. # Katske siis tehha, nenda kui Jehowa teie Jummal teid käsknud: ärge lahkuge ei parramat egga pahhemat kät.

32. Klausykite ir vykdykite, ką Viešpats Dievas jums įsakė; nenukrypkite nei į dešinę, nei į kairę.

32. 5:29 So habt nun acht, daß ihr tut, wie euch der HERR, euer Gott, geboten hat, und weicht nicht, weder zur Rechten noch zur Linken,

32. Vous prendrez donc garde de faire comme l'Éternel votre Dieu a commandé; vous ne vous détournerez ni à droite ni à gauche.

32. Guardád pues que hagáis, como Jehová vuestro Dios os ha mandado: no os apartéis a diestra ni a siniestra.

32 Neemt dan waar, dat gij doet, gelijk als de HEERE, uw God, u geboden heeft; en wijkt niet af ter rechter hand, noch ter linkerhand.

32. Przetoż strzeżcie, abyście czynili, jako wam rozkazał Pan, Bóg wasz, nie uchylając się na prawo ani na lewo.

32. Vigyázzatok azért, hogy úgy cselekedjetek, a mint az Úr, a ti Istenetek parancsolta néktek; ne térjetek se jobbra, se [24†] balra.

32 Смотрите, поступайте так, как повелел вам Господь, Бог ваш; неуклоняйтесь ни направо, ни налево;

32. Оце ж пильнуйте, щоб ви сповняли їх, як заповідав вам Господь, Бог ваш; не відступайте нї праворуч нї лїворуч.

33. vaan vaeltakaa aina sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, käski teidän vaeltaa, että eläisitte, menestyisitte ja elinpäivänne olisivat pitkät siinä maassa, jonka otatte omaksenne.

33. Vaan vaeltakaat kaikkia niitä teitä, jotka Herra teidän Jumalanne teille käski, että eläisitte, menestyisitte ja olisitte pitkä-ijälliset siinä maassa, jonka te omistatte.

33. Waan waeldacat caickia nijtä teitä cuin HERra teidän Jumalan teille käski että te eläisitte ja menestyisitte ja olisitte pitkäijälliset sijnä maasa jonga te omistatte.

33 You* will walk in all the way which Jehovah your* God has commanded you*, that you* may live and that it may be well with you* and that you* may prolong your* days in the land which you* will possess.

33. Ye shall walk in all the ways which the LORD your God hath commanded you, that ye may live, and that it may be well with you, and that ye may prolong your days in the land which ye shall possess.

33. Paa al den Vej, som Herren eders Gud har budet eder, skulle I gaa, paa det I maa leve, og det maa gaa eder vel, og I maa forlænge eders Dage i det Land, som I skulle eje.

33. Utan vandrer i alla de vägar, som Herren edar Gud eder budit hafver; på det I mågen lefva, och eder skall väl gå, och I länge lefven i landena, som I intaga skolen.

33. Käige keige se tee peäl, mis Jehowa teie Jummal teid käsknud, et teie ellusse jäte ja teie kässi hästi käib, ja et teie omma ello päwad pitkendate seäl maal, mis teie pärrite.

33. Vaikščiokite keliais, kuriuos Viešpats, jūsų Dievas, jums nurodė, kad būtumėte gyvi, kad jums gerai sektųsi ir ilgai gyventumėte žemėje, kurią paveldėsite’‘.

33. 5:30 sondern wandelt in allen Wegen, die euch der HERR, euer Gott geboten hat, auf daß ihr leben möget und es euch wohl gehe und ihr lange lebt in dem Lande, das ihr einnehmen werdet.

33. Vous marcherez dans toute la voie que l'Éternel votre Dieu vous a prescrite, afin que vous viviez et que vous soyez heureux, et que vous prolongiez vos jours dans le pays que vous posséderez.

33. En todo camino que Jehová vuestro Dios os ha mandado, andaréis, porque viváis, y hayáis bien, y tengáis largos dias en la tierra, que habéis de heredar.

33 In al den weg, dien de HEERE, uw God, u gebiedt, zult gij gaan; opdat gij leeft, en dat het u welga, en gij de dagen verlengt in het land, dat gij erven zult.

33. Wszelką też drogą, którą wam przykazał Pan, Bóg wasz, chodzić będziecie, abyście żyli, i dobrze się wam działo, i żebyście przedłużyli dni swoje na ziemi, którą posiądziecie.

33. Mindig azon az úton járjatok, a melyet az Úr, a ti Istenetek parancsolt néktek, hogy éljetek, és jó legyen dolgotok, és hosszú ideig élhessetek a földön, a melyet bírni fogtok.

33 ходите по тому пути, по которому повелел вам Господь, Бог ваш, дабы вы были живы, и хорошо было вам, ипрожили много времени на той земле, которую получите во владение.

33. Мусите ви ходити тією самою дорогою, що заповідав вам Господь, Бог ваш, щоб зістались між живими і щоб добре вам було на сьвітї, та щоб довго жили ви у землї, що будете мати її.