3 luku

Mooseksen puheen jatkoa: Jordanin itäpuolelle asettuneiden heimojen alueet; Mooses ei pääse luvattuun maahan; hän saa seuraajakseen Joosuan.

1. Sitten me käännyimme toisaalle ja kuljimme Baasanin tietä. Silloin lähti Oog, Baasanin kuningas, hän ja kaikki hänen sotaväkensä, Edreihin taistelemaan meitä vastaan.

1. Ja me palasimme ja menimme Basanin tietä: niin Og Basanin kuningas läksi kaiken väkensä kanssa meitä vastaan sotimaan Edrein tykönä.

1. JA me palaisim ja menim Basanin tietä nijn Og Basanin Cuningas läxi caiken sotawäkens cansa meitä wastan sotiman Edrein tykönä.

1 Then we turned and went up the way to Bashan. And Og the King of Bashan came out against us, he and all his people, to battle at Edrei.

1. Then we turned, and went up the way to Bashan: and Og the king of Bashan came out against us, he and all his people, to battle at Edrei.

1. Og vi vendte os og droge op ad Vejen til Basan. Saa drog Og, Kongen af Basan, ud imod os, han og alt hans Folk til Strid ved Edrei.

1. Och vi vände om, och drogo upp, den vägen till Basan. Och Og, Konungen i Basan, drog ut emot oss med allt sitt folk, till att strida vid Edrei.

1. Ja meie pöörsime ümber ja läksime ülles Pasani teed, ja Og Pasani kunningas tulli meie wasto wälja, temma ja keik ta rahwas sötta Edrei.

1. ‘‘Pasukome Bašano link. Mus pasitiko Bašano karalius Ogas su savo kariuomene Edrėjyje.

1. Und wir wandten uns und zogen hinauf den Weg nach Basan. Und Og, der König von Basan, zog aus uns entgegen, mit allem seinem Volk, zu streiten bei Edrei.

1. Alors nous nous tournâmes, et montâmes par le chemin de Bassan; et Og, roi de Bassan, sortit à notre rencontre, avec tout son peuple, pour combattre à Édréi.

1. Y VOLVIMOS, y subimos camino de Basán, y saliónos al encuentro Og rey de Basán para pelear, él y todo su pueblo, en Edrai.

1 Daarna keerden wij ons en togen op, den weg van Bazan; en Og, de koning van Bazan, trok uit ons tegemoet, hij en al zijn volk, ten strijde bij Edrei.

1. Potem obróciwszy się szliśmy drogą ku Basan; i wyciągnął przeciwko nam Og, król Basaóski, sam, i wszystek lud jego, ku bitwie w Edrej.

1. És megfordulánk, és [1†] felmenénk Básán felé, és kijöve előnkbe Óg, Básánnak királya, ő és minden népe, hogy megvívjon velünk Edreiben.

1 И обратились мы оттуда, и шли к Васану, и выступил против нас на войну Ог, царь Васанский, со всем народом своим, при Едреи.

1. І повернули ми та й стали братись у гору по дорозї Базанській, і виступив проти нас Ог, царь Базанський, сам з усїм людом своїм до бою при Едреї.

2. Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä, sillä minä annan sinun käsiisi hänet ja kaiken hänen kansansa ja hänen maansa. Tee hänelle, niinkuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.'

2. Mutta Herra sanoi minulle: älä pelkää häntä; sillä minä olen antanut hänen sinun käsiis ja kaiken hänen väkensä ja hänen maansa, ja sinun pitää tekemän hänelle, niinkuin sinä teit Sihonille Amorilaisten kuninkaalle, joka Hesbonissa asui.

2. Mutta HERra sanoi minulle: älä pelkä händä: sillä minä olen andanut hänen sinun käsijs ja caiken hänen sotawäkens ja hänen maans ja sinun pitä tekemän hänen cansans nijncuin sinä teit Sihonin Amorrerein Cuningan cansa joca Hesbonis asui.

2 And Jehovah said to me, Fear him not, for I have delivered him and all his people and his land, into your hand. And you will do to him as you did to Sihon King of the Amorites, who dwelt at Heshbon.

2. And the LORD said unto me, Fear him not: for I will deliver him, and all his people, and his land, into thy hand; and thou shalt do unto him as thou didst unto Sihon king of the Amorites, which dwelt at Heshbon.

2. Og Herren sagde til mig: Frygt ikke for ham, thi jeg har givet ham og alt hans Folk og hans Land i din Haand; og du skal gøre ved ham, ligesom du gjorde ved Sihon, Amoriternes Konge, som boede i Hesbon.

2. Men Herren sade till mig: Frukta dig intet för honom; ty jag hafver gifvit honom i dina händer, och allt hans folk med hans land, och du skall göra med honom, såsom du gjorde med Sihon, de Amoreers Konung, den i Hesbon satt.

2. Ja Jehowa ütles mo wasto: ärra karda tedda, sest ma ollen so kätte annud tedda ja keik ta rahwast ja temma maad; ja sa pead temmale teggema nenda, kui sa olled teinud Sihonile Emori-rahwa kunningale, kes Esbonis ellas.

2. Tada Viešpats man tarė: ‘Nebijok jo, nes atiduosiu jį, visus jo žmones ir jo žemę į tavo rankas; padaryk jam taip, kaip padarei amoritų karaliui Sihonui Hešbone’.

2. Aber der HERR sprach zu mir: Fürchte dich nicht vor ihm; denn ich habe ihn und all sein Volk mit seinem Lande in deine Hände gegeben; und du sollst mit ihm tun, wie du mit Sihon, dem König der Amoriter, getan hast, der zu Hesbon saß.

2. Et l'Éternel me dit: Ne le crains point; car je l'ai livré entre tes mains, lui, et tout son peuple, et son pays; et tu lui feras comme tu as fait à Sihon, roi des Amoréens, qui habitait à Hesbon.

2. Y díjome Jehová: No hayas temor de él, porque en tu mano he entregado a él y a todo su pueblo, y su tierra, y harás con él como hiciste con Sejón rey Amorreo, que habitaba en Jesebón.

2 Toen zeide de HEERE tot mij: Vrees hem niet, want Ik heb hem, en al zijn volk, en zijn land, in uw hand gegeven; en gij zult hem doen, gelijk als gij Sihon, den koning der Amorieten, die te Hesbon woonde, gedaan hebt.

2. Tedy rzekł Pan do mnie: Nie bój się go; bom go dał w ręce twoje, i wszystek lud jego, i ziemię jego, i uczynisz mu, jakoś uczynił Sehonowi, królowi Amorejskiemu, który mieszkał w Hesebon.

2. De az Úr monda nékem: Ne félj tőle, mert a te kezedbe adtam őt és minden ő népét és földjét; és úgy cselekedjél vele, a mint cselekedtél Szihonnal, [2†] az Emoreusok királyával, a ki Hesbonban lakik vala.

2 И сказал мне Господь: не бойся его, ибо Я отдам в руку твою его, ивесь народ его, и всю землю его, и ты поступишь с ним так, как поступил с Сигоном, царемАморрейским, который жил в Есевоне.

2. І промовив до мене Господь: Не лякайсь його! Бо я віддаю його в руки тобі і ввесь люд його й землю його; і вчиниш з ним те, що вчинив єси з Сигоном, царем Аморійським, що жив у Гезбонї.

3. Ja niin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myöskin Oogin, Baasanin kuninkaan, ja kaiken hänen sotaväkensä, ja me voitimme hänet, päästämättä pakoon ainoatakaan.

3. Ja niin Herra meidän Jumalamme antoi kuningas Ogin Basanista meidän käsiimme, ynnä kaiken hänen väkensä kanssa, ja me löimme hänen siihenasti ettei hänelle yhtäkään jäänyt.

3. Ja nijn HERra meidän Jumalam andoi Cuningas Oggin Basanist meidän käsijm ynnä caiken hänen sotawäkens cansa nijn että me löimme hänen sijhenasti ettei hänelle yhtäkän jäänyt.

3 So Jehovah our God delivered into our hand Og also, the King of Bashan and all his people and we killed* him until none was left to him remaining.

3. So the LORD our God delivered into our hands Og also, the king of Bashan, and all his people: and we smote him until none was left to him remaining.

3. Saa gav Herren vor Gud ogsaa Kong Og af Basan og alt hans Folk i vor Haand, og vi sloge ham, indtil at ingen undkommen blev tilovers for ham.

3. Alltså gaf Herren vår Gud ock Konung Og i Basan i våra händer, med allt hans folk, så att vi sloge honom, tilldess honom intet igenblef.

3. Ja Jehowa meie Jummal andis ka meie kätte Ogi Pasani kunningast ja keik ta rahwast; ja meie löime tedda mahha, senni kui meie temmale suggugi ei jätnud.

3. Viešpats, mūsų Dievas, atidavė į mūsų rankas Bašano karalių Ogą ir visus jo žmones. Mes juos naikinome, kol nepalikome nė vieno,

3. Also gab der HERR, unser Gott, auch den König Og von Basan in unsre Hände mit allem seinem Volk, daß wir ihn schlugen, bis daß ihm nichts übrigblieb.

3. Et l'Éternel notre Dieu livra aussi entre nos mains Og, roi de Bassan, et tout son peuple; et nous le battîmes, au point qu'il ne lui resta personne.

3. Y Jehová nuestro Dios entregó en nuestra mano también a Og rey de Basán y a todo su pueblo, al cual herimos hasta no quedar de él ninguno.

3 En de HEERE, onze God, gaf ook Og, den koning van Bazan, en al zijn volk, in onze hand, zodat wij hem sloegen, totdat wij hem niemand lieten overblijven.

3. Dał tedy Pan, Bóg nasz, w ręce nasze i Oga, króla Basaóskiego, i wszystek lud jego, i poraziliśmy go, tak że nie zostało po nim nikogo.

3. És kezünkbe adá az Úr, a mi Istenünk Ógot is, Básánnak királyát és minden ő népét, és úgy megvertük őt, hogy menekülni való sem maradt belőle.

3 И предал Господь, Бог наш, в руки наши и Ога, царя Васанского, ивесь народ его; и мы поразили его, так что никого не осталось у него в живых;

3. І віддав Господь, Бог наш, в руки наші так само й Ога, царя Базанського, і ввесь люд його, і побивали ми його, докіль нїхто з них не зістався.

4. Ja me valloitimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa — ei ollut ainoatakaan kaupunkia, jota emme olisi heiltä ottaneet — kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin seudun, Oogin valtakunnan Baasanissa,

4. Ja silloin me otimme kaikki hänen kaupunkinsa, ja ei ollut hänellä yhtään kaupunkia,jota emme häneltä ottaneet pois: kuusikymmentä kaupunkia, ja koko Argobin maakunnan, joka oli Ogin valtakunnassa Basanissa.

4. Ja silloin me woitimme caicki hänen Caupungins ja ei ollut hänellä yhtän Caupungita jota em me häneldä ottanet pois cuusikymmendä Caupungita ja coco Argobin maacunnan joca oli Basanis Oggin waldacunnas.

4 And we took all his cities at that time. There was not a city which we did not take from them, sixty cities, all the region of Argob, the kingdom of Og in Bashan.

4. And we took all his cities at that time, there was not a city which we took not from them, threescore cities, all the region of Argob, the kingdom of Og in Bashan.

4. Og vi indtoge alle hans Stæder paa samme Tid; der var ikke en Stad, som vi jo toge fra dem: Tresindstyve Stæder, hele Egnen Agog, som var Ogs Rige i Basan.

4. På samma tid vunne vi alla hans städer, och var ingen stad den vi honom icke aftogom; sextio städer, hela den ängden Argob i Ogs rike, som var i Basan;

4. Ja meie wötsime sel aial ärra keik ta liñnad, ei polnud sedda liñna, mis meie nende käest ärra ei wötnud, kuuskümmend liñna keik Argobima kohta, Ogi kunningriki Pasanis.

4. ir užėmėme visus jo miestus. Mums teko šešiasdešimt miestų Argobo krašte, kurį valdė Bašano karalius Ogas.

4. Da gewannen wir zu der Zeit alle seine Städte (und war keine Stadt, die wir ihm nicht nahmen): sechzig Städte, die ganze Gegend Argob, das Königreich Ogs von Basan.

4. Dans ce même temps, nous prîmes toutes ses villes; il n'y eut point de cité que nous ne leur prissions: soixante villes, toute la contrée d'Argob, le royaume d'Og en Bassan.

4. Y tomamos entónces todas sus ciudades: no quedó ciudad que no les tomásemos, sesenta ciudades, toda la tierra de Argob del reino de Og en Basán:

4 En wij namen te dier tijd al zijn steden; er was geen stad, die wij van hen niet namen: zestig steden, de ganse landstreek van Argob, het koninkrijk van Og in Bazan.

4. Wzięliśmy też wszystkie miasta jego na on czas; nie było miasta, którego byśmy im nie wzięli, sześćdziesiąt miast, wszystkę krainę Argob królestwa Ogowego w Basan.

4. És abban az időben elfoglaltuk minden városát; nem volt város, a melyet el nem vettünk volna tőlök: hatvan várost, Argóbnak [3†] egész vidékét, a Básenbeli Ógnak országát.

4 и взяли мы в то время все города его; не было города, которого мы не взяли бы у них:шестьдесят городов, всю область Аргов, царство Ога Васанского;

4. І того часу попідневолювали ми всї міста його; не було міста, щоб ми не заняли його; шістьдесять міст, вся полоса Аргоб, царство Огове в Базанї.

5. kaikki nämä kaupungit korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla varustettuja, ja sen lisäksi vielä suuren joukon linnoittamattomia pikkukaupunkeja.

5. Ja kaikki nämät kaupungit olivat vahvistetut korkeilla muureilla, porteilla ja teljillä, paitsi monta muuta kaupunkia, jotka olivat erinäiset maakylät,

5. Ja caicki nämät Caupungit olit wahwistetut corkeilla muureilla porteilla telijllä ilman monda muuta wähä Caupungita joisa ei muuri ollut.

5 All these were cities fortified with high walls, gates and bars; besides the un-walled towns a great many.

5. All these cities were fenced with high walls, gates, and bars; beside unwalled towns a great many.

5. Alle disse Stæder vare faste med høje Mure, dobbelte Porte og Stænger; desuden saare mange Stæder, som vare ubefæstede Byer.

5. Alle desse städer voro faste med höga murar, portar och bommar, förutan andra ganska många små städer, som ingen mur hade;

5. Keik need liñnad ollid tuggewaste ehhitud körge müriga wärrawatte ja pomidega, ilma need Ma-rahwa liñnad, mis suur hulk olli.

5. Visi šitie miestai buvo sustiprinti aukštomis mūro sienomis, vartais ir užkaiščiais, neskaičiuojant daugybės miestų, neturėjusių apsaugos sienų.

5. Alle diese Städte waren fest mit hohen Mauern, Toren und Riegeln, außer sehr vielen anderen Flecken ohne Mauern.

5. Toutes ces villes étaient fortifiées de hautes murailles, de portes et de barres; outre les villes en fort grand nombre, qui n'avaient point de murailles.

5. Todas estas ciudades fortalecidas con alto muro, con puertas y barras; sin otras muy muchas ciudades sin muro:

5 Al die steden waren met hoge muren, poorten en grendelen gesterkt, behalve zeer vele onbemuurde steden.

5. Te wszystkie miasta opatrzone były murami wysokiemi, bramami, i zaworami, oprócz miasteczek murem nie obtoczonych bardzo wiele.

5. Ezek a városok mind meg valának erősítve magas kőfalakkal, kapukkal és zárokkal, kivévén igen sok kerítetlen várost.

5 все эти города укреплены были высокими стенами,воротами и запорами, кроме городов неукрепленных, весьма многих;

5. Всї міста сї були укріплені високими мурами, брамами й засувами; окрім того багацько міст неукріплених.

6. Ja me vihimme ne tuhon omiksi, niinkuin olimme tehneet Siihonille, Hesbonin kuninkaalle; me vihimme tuhon omiksi jokaisessa kaupungissa miehet, naiset ja lapset.

6. Jotka me kaikki maahan kukistimme, niinkuin me Sihonille Hesbonin kuninkaalle teimme: me hävitimme kaiken kaupungin miehet, vaimot ja myös lapset;

6. Jotca me caicki kiroisim nijncuin me Sihonille Hesbonin Cuningalle teimme caiken Caupungin miehet me kiroisim lapset ja myös waimot.

6 And we utterly destroyed them, as we did to Sihon King of Heshbon, utterly destroying every inhabited city, with the women and the little ones.

6. And we utterly destroyed them, as we did unto Sihon king of Heshbon, utterly destroying the men, women, and children, of every city.

6. Og vi bandlyste dem, ligesom vi gjorde ved Sihon, Kongen af Hesbon; vi bandlyste alle Stæderne Mænd, Kvinder og smaa Børn.

6. Och gåfvom dem tillspillo, såsom vi, med Sihon, Konungenom i Hesbon, gjort hade; alla städer gåfve vi tillspillo, både med män, qvinnor och barn.

6. Ja meie kautasime neid sutumaks ärra, nenda kui meie Sihonile Esboni kunningale teggime, kui meie sutumaks ärrakautasime keik liñna mehhed, naesed ja wäetimad lapsed.

6. Mes juos sunaikinome, pasielgdami kaip ir su Hešbono karaliumi Sihonu,­visiškai sunaikinome vyrus, moteris ir kūdikius kiekviename mieste.

6. Und wir verbannten sie, gleich wie wir mit Sihon, dem König zu Hesbon, taten. Alle Städte verbannten wir, mit Männern, Weibern und Kindern.

6. Et nous les vouâmes à l'interdit, comme nous avions fait à Sihon, roi de Hesbon, vouant à l'interdit toutes les villes, les hommes, les femmes et les petits enfants.

6. Y destruímoslas, como hicimos a Sejón rey de Jesebón, destruyendo toda ciudad, hombres, mujeres, y niños.

6 En wij verbanden dezelve, gelijk wij Sihon, den koning van Hesbon, gedaan hadden, verbannende alle steden, mannen, vrouwen en kinderkens.

6. I spustoszyliśmy je, jakośmy uczynili Sehonowi, królowi Heseboóskiemu, wytraciwszy wszystkie miasta, męże, niewiasty i dzieci.

6. És fegyverre hánytuk azokat, a mint cselekedtünk vala Szihonnal, Hesbon királyával, fegyverre hányván az egész várost: férfiakat, asszonyokat és a kisdedeket is.

6 и предали мы их заклятию, как поступили с Сигоном,царем Есевонским, предав заклятию всякий город с мужчинами, женщинами и детьми;

6. І обрекли ми їх, як зробили з Сигоном, царем Гезбонським, обрікши по всїх містах мужчин і жіноцтво і малолїтків.

7. Mutta kaiken karjan ynnä saaliin kaupungeista me ryöstimme itsellemme.

7. Vaan kaikki eläimet, ja kaiken saaliin kaupungeista, otimme me meillemme.

7. Waan caicki eläimet ja caiken saalin caupungeista otim me meillem.

7 But all the cattle and the spoil of the cities, we took for a prey to ourselves.

7. But all the cattle, and the spoil of the cities, we took for a prey to ourselves.

7. Men alt Kvæget og Byttet, som var i Stæderne, røvede vi for os selv.

7. Men allan boskapen, och rofvet af städerna toge vi för oss.

7. Agga keik lojuksed ja nende liñnade saki risusime ennestele,

7. Galvijus ir turtą pasilaikėme kaip grobį.

7. Aber alles Vieh und den Raub der Städte raubten wir für uns.

7. Mais nous pillâmes pour nous tout le bétail et le butin des villes.

7. Y todas las bestias, y los despojos de las ciudades tomamos para nosotros.

7 Doch al het vee en den roof van die steden roofden wij voor ons.

7. Tylko wszystkie bydła i łupy z miast rozebraliśmy między się.

7. De a barmokat és a városokból való ragadományokat mind magunk közt vetettük prédára.

7 но весь скот и захваченное в городах взяли себе в добычу.

7. А всю скотину і всю здобиччу по містах їх ми забрали про себе.

8. Niin me otimme silloin kahdelta amorilaisten kuninkaalta, jotka hallitsivat tuolla puolella Jordanin, heidän maansa Arnon-joesta aina Hermonin vuoreen asti —

8. Ja niin me otimme siihen aikaan sen maan kahden Amorilaisten kuninkaan kädestä, sillä puolella Jordania, Arnonin ojasta niin Hermonin vuoreen asti.

8. JA nijn me otim sijhen aican sen maan cahden Amorrerein Cuningan kädest sillä puolen Jordanin Arnonin wirrasta nijn Hermonin wuoren asti.

8 And we took the land at that time out of the hand of the two kings of the Amorites who were beyond the Jordan, from the valley of the Arnon to Mount Hermon

8. And we took at that time out of the hand of the two kings of the Amorites the land that was on this side Jordan, from the river of Arnon unto mount Hermon;

8. Saa toge vi paa den samme Tid Landet af de to amoritiske Kongers Haand, det som var paa denne Side Jordanen, fra Bækken Arnon indtil Bjerget Hermon,

8. Alltså toge vi i den tiden landet utu de två Amoreers Konungars händer på hinsidon Jordan, ifrå den bäcken vid Arnon, allt intill det berget Hermon;

8. Ja meie wötsime sel aial kahhe Emori kunninga käest ärra sedda maad, mis siin pool Jordani olli, Arnoni jöest Hermoni mäest sadik.

8. Tuo metu užėmėme dvi amoritų karalystes, buvusias šiapus Jordano, nuo Arnono upės ligi Hermono kalno,

8. Also nahmen wir zu der Zeit das Land aus der Hand der zwei Könige der Amoriter, jenseit des Jordans, von dem Bach Arnon an bis an den Berg Hermon

8. Nous prîmes donc, en ce temps-là, le pays des deux rois des Amoréens, qui étaient au delà du Jourdain, depuis le torrent de l'Arnon, jusqu'à la montagne de Hermon;

8. Y tomamos entónces la tierra de mano de dos reyes Amorreos que estaba de esta parte del Jordán, desde el arroyo de Arnón hasta el monte de Hermón.

8 Zo namen wij te dier tijd het land uit de hand van de twee koningen der Amorieten, die aan deze zijde van de Jordaan waren, van de beek Arnon tot den berg Hermon toe;

8. Wzięliśmy też na on czas ziemię z ręki dwóch królów Amorejskich, która leży z tej strony Jordanu, od rzeki Arnon aż do góry Hermon.

8. És elvettük abban az időben az Emoreusok két királyának kezéből azt a földet, a mely a Jordánon túl vala, az Arnon pataktól fogva a Hermon hegyéig.

8 И взяли мы в то время из руки двух царей Аморрейских землю сию,которая по эту сторону Иордана, от потока Арнона до горы Ермона, –

8. І взяли ми того часу із рук обох царів Аморійських землю, що по сїм боцї Йорданї, від Арнон-ріки до Гермон-гори.

9. siidonilaiset kutsuvat Hermonia Sirjoniksi, mutta amorilaiset kutsuvat sitä Seniriksi —

9. Sidonilaiset kutsuivat Hermonin Sirioniksi, mutta Amorilaiset kutsuivat sen Seniriksi,

9. Jonga Sidoniterit Sirionixi cudzuit mutta Amorrerit cudzuit sen Senirixi.

9 (the Sidonians call Hermon, Sirion and the Amorites call it Senir),

9. (Which Hermon the Sidonians call Sirion; and the Amorites call it Shenir;)

9. Sidonierne kalde Hermon Sirjon; men Amoriterne kalde det Senir,

9. Hvilket de Sidonier Sirion kalla; men de Amoreer kalla det Senir;

9. (Sidonid hüawad Hermoni Sirjoniks, ja Emorid hüawad tedda Seniriks.)

9. kurį sidoniečiai vadina Sirjonu, o amoritai­Senyru.

9. (welchen die Sidoniter Sirjon heißen, aber die Amoriter heißen ihn Senir),

9. (Les Sidoniens appellent l'Hermon, Sirion; les Amoréens le nomment Shenir);

9. (Los Sidonios llaman a Hermón, Sarión; y los Amorreos, Sanir.)

9 (De Zidoniers noemen Hermon Sirjon; maar de Amorieten noemen hem Senir.)

9. (Sydoóczycy zowią Hermon Szyryjon, a Amorejczycy zowią go Sanir.)

9. (A Sidoniak a Hermont Szirjonnak, az Emoreusok pedig Szenirnek hívják.)

9 Сидоняне Ермон называют Сирионом, а Аморреи называют его Сениром, –

9. Зидонїї звуть Гермона Сирйон, Аморії ж звуть його Сенір.

10. kaikki ylätasangon kaupungit ja koko Gileadin ja koko Baasanin aina Salkaan ja Edreihin, Baasanissa oleviin Oogin valtakunnan kaupunkeihin, saakka.

10. Ja kaikki kaupungit lakialla, ja koko Gileadin, ja koko Basanin, Salkaan ja Edreiin asti, Ogin valtakunnassa Basanin kaupungit.

10. Ja caicki ne Caupungit lakialla ja coco Gileadin ja coco Basanin Salchan ja Edrein asti Oggin waldacunnas Basanin Caupungit.

10 all the cities of the plain and all Gilead and all Bashan, to Salecah and Edrei, cities of the kingdom of Og in Bashan.

10. All the cities of the plain, and all Gilead, and all Bashan, unto Salchah and Edrei, cities of the kingdom of Og in Bashan.

10. alle Stæderne paa det jævne Land og hele Gilead og hele Basan, indtil Salka og Edrei, som vare Stæder i Ogs Rige i Basan.

10. Alla de städer på slättene, och hela Gilead, och hela Basan, allt intill Salcha och Edrei, som äro städer i Ogs rike i Basan.

10. Keik se laggeda Ma liñnad ja keik se Kileadi ja keik se Pasani, Salkast ja Edreist sadik, Ogi kunningrigi liñnad Pasanis.

10. Užėmėme visus Ogo karalystės miestus lygumoje, visą Gileado ir Bašano žemę su miestais Salcha ir Edrėju.

10. alle Städte auf der Ebene und das ganze Gilead und das ganze Basan bis gen Salcha und Edrei, die Städte des Königreichs Ogs von Basan.

10. Toutes les villes de la plaine, et tout Galaad, et tout Bassan, jusqu'à Salca et Edréi, les villes du royaume d'Og en Bassan.

10. Todas las ciudades de la campaña, y todo Galaad, y todo Basán hasta Selca y Edrai, ciudades del reino de Og en Basán.

10 Al de steden des platten lands, en het ganse Gilead, en het ganse Bazan, tot Salcha en Edrei toe; steden des koninkrijks van Og in Bazan.

10. Wszystkie miasta w równinie, i wszystko Galaad, i wszystko Basan aż do Selcha, i Edrej, miasta królestwa Ogowego w Basan.

10. A síkságnak minden városát, és az egész Gileádot, meg az egész Básánt Szalkáig és Edreig, a melyek a Básánbeli Óg országának városai voltak.

10 все города на равнине, весь Галаад и весь Васан до Салхи и Едреи, города царства Ога Васанского;

10. Всї міста подільські й увесь Гілеад і ввесь Базан, до Салки та до Едреї, міста в царстві Ога в Базанї.

11. Sillä Baasanin kuningas Oog oli yksin enää jäljellä viimeisistä refalaisista. Hänen basaltista tehty ruumisarkkunsa on vieläkin ammonilaisten kaupungissa Rabbassa; se on yhdeksää kyynärää pitkä ja neljää kyynärää leveä, mitattuna tavallisella kyynärämitalla.

11. Sillä ainoastansa kuningas Og Basanissa oli jäänyt Refalaisista: katso, hänen vuoteensa, rautainen vuode, eikö se ole Ammonin lasten Rabbatissa? joka on yhdeksän kyynärää pitkä, ja neljä kyynärää lavia, miehen kyynärpään pituudelta.

11. Sillä Cuningas Og Basanist oli ainoastans jäänyt sangareista. Cadzo hänen wuotens on raudasta joca on täsä Rabbathis Ammonin lasten tykönä yhdexän kynärätä pitkä ja neljä kynärätä lawia miehen kynärpään pituudella.

11 (For only Og king of Bashan remained of the remnant of the Rephaim. Behold, his couch was a couch of iron. Is it not in Rabbah of the sons of Ammon? Nine cubits was the length of it and four cubits the breadth of it, after the cubit of a man.)

11. For only Og king of Bashan remained of the remnant of giants; behold, his bedstead was a bedstead of iron; is it not in Rabbath of the children of Ammon? nine cubits was the length thereof, and four cubits the breadth of it, after the cubit of a man.

11. Thi Kong Og af Basan var ene tilbage af de overblevne Kæmper; se, hans Seng, en Jernseng, er den ikke i Ammons Børns Rabba? ni Alen er dens Længde, og fire Alen er dens Bredde, efter en Mands Arm.

11. Ty allena Konung Og i Basan var ännu igen utaf de Resar. Si, hans säng af jern är här i Rabbath, som hörer Ammons barnom till, nio alnar lång, och fyra alnar bred, efter ens mans armbåga.

11. Sest Og Pasani kunningas olli üksi üllejänud sest Rewaide suggust; wata temma wodi on üks raud-wodi, eks ta polle Rabbatis Ammoni laste linnas? ühheksa künart on ta pitkus ja nelli künart ta laius, mehhe küünra järrele.

11. Bašano karalius Ogas buvo paskutinis iš milžinų giminės. Jo geležinė lova yra amonitų mieste Raboje; ji devynių uolekčių ilgio ir keturių pločio.

11. (Denn allein der König Og von Basan war noch übrig von den Riesen. Siehe, sein eisernes Bett ist zu Rabba der Kinder Ammon, neun Ellen lang und vier Ellen breit nach eines Mannes Ellenbogen.)

11. Car Og, roi de Bassan, était seul demeuré de reste des Rephaïm (géants). Voici, son lit, un lit de fer, n'est-il pas à Rabba, ville des enfants d'Ammon? Sa longueur est de neuf coudées, et sa largeur de quatre coudées, de coudée d'homme.

11. Porque solo Og rey de Basán había quedado de los gigantes que quedaron. He aquí su lecho, un lecho de hierro, ¿no está en Rabbat de los hijos de Ammón? su longura es de nueve codos, y su anchura de cuatro codos, al codo de un hombre.

11 Want Og, de koning van Bazan, was alleen van de overigen der reuzen overgebleven; ziet, zijn bedstede, zijnde een bedstede van ijzer, is zij niet te Rabba der kinderen Ammons? Negen ellen is haar lengte, en vier ellen haar breedte, naar eens mans elleboog.

11. Bo tylko sam Og, król Basaóski pozostał był z olbrzymów; oto, łoże jego łoże żelazne, azaż jeszcze nie jest w Rabbat, synów Ammonowych? dziewięć łokci długość jego, a cztery łokcie szerokość jego na łokieć męski.

11. Mert egyedül Óg, Básánnak királya maradt meg az óriások maradéka közül. Ímé az ő ágya vas-ágy, nemde Rabbátban az Ammon fiainál van-é? Kilencz sing a hosszasága és négy sing a szélessége, férfi könyök szerint.

11 ибо только Ог, царь Васанский, оставался из Рефаимов. Вот, одрего, одр железный, и теперь в Равве, у сынов Аммоновых: длина его девять локтей, а ширина его четыре локтя, локтей мужеских.

11. Бо тільки Ог, царь Базанський, зоставсь з останнїх велетнїв. Ось, ложе його, желїзне ложе, не воно хиба в Рабатї, у синів Амона? Девять локот воно завдовжки і чотирі ліктї завширшки, по ліктях людських.

12. Kun me silloin olimme ottaneet omaksemme tämän maan, annoin minä sen osan siitä, joka alkaa Aroerista, Arnon-joen varrelta, sekä puolet Gileadin vuoristoa kaupunkeineen ruubenilaisille ja gaadilaisille.

12. Ja niin me siihen aikaan sen maan meillemme omistimme: Aroerista Arnonin ojan tyköä, ja puolen Gileadin mäkeä, ja sen kaupungit, annoin minä Rubenilaisille ja Gadilaisille.

12. JA nijn me sijhen aican sen maan meillem omistim Aroerist Arnonin wirran tykö ja puolen Gileadin mäke ynnä nijden Caupungein cansa annoin minä Rubenitereille ja Gaditereille.

12 And we took this land in possession at that time. From Aroer, which is by the valley of the Arnon and half the hill-country of Gilead and the cities of it, I gave to the Reubenites and to the Gadites.

12. And this land, which we possessed at that time, from Aroer, which is by the river Arnon, and half mount Gilead, and the cities thereof, gave I unto the Reubenites and to the Gadites.

12. Og vi indtoge dette Land paa den samme Tid fra Aroer som ligger ved Arnons Bæk og Halvdelen af Gileads Bjerg med dets Stæder gav jeg Rubeniterne og Gaditerne.

12. Så toge vi då landet in på den tiden, ifrån Aroer, som ligger när bäcken vid Arnon; och halfva landet af Gileads berg, med dess städer, gaf jag de Rubeniter och Gaditer.

12. Ja se Ma pärrisime meie sel aial; Aroerist, mis Arnoni jöe äres, ja pole Kileadi mäggise Ma, ja selle liñnad ollen ma annud Rubeni ja Kadi lastele.

12. Tuomet užėmėme kraštą nuo miesto Aroero, kuris yra Arnono upelio slėnyje, ligi Gileado kalno. Jo miestus daviau Rubeno ir Gado giminėms.

12. Solches Land nahmen wir ein zu derselben Zeit. Von Aroer an, das am Bach Arnon liegt, gab ich's den Rubeniter und Gaditern samt dem halben Gebirge Gilead mit seinen Städten.

12. En ce temps-là, nous prîmes donc possession de ce pays; et je donnai aux Rubénites et aux Gadites ce qui est depuis Aroër, qui est sur le torrent de l'Arnon, et la moitié de la montagne de Galaad, avec ses villes.

12. Y esta tierra heredamos entónces desde Aroer, que está al arroyo de Arnon; y la mitad del monte de Galaad con sus ciudades dí a los Rubenitas y a los Gaditas:

12 Ditzelfde land nu namen wij te dier tijd in bezit; van Aroer af, dat aan de beek Arnon is, en de helft van het gebergte van Gilead, met de steden van hetzelve, gaf ik aan de Rubenieten en Gadieten.

12. Gdyśmy tedy ziemię tę posiedli na on czas, od Aroer, które jest nad potokiem Arnon, i połowę góry Galaad, i miasta jej dałem Rubenitom, i Gadytom.

12. Ezt a földet pedig, a [4†] melyet abban az időben örökségünkké tettünk, Aróertől fogva, a mely az Arnon patak mellett van, és a Gileád hegyének felét, és annak városait odaadtam a Rúbenitáknak és Gáditáknak.

12 Землю сию взяли мы в то время начиная от Ароера, который у потока Арнона; и половину горы Галаада с городами ее отдал я колену Рувимову и Гадову;

12. І землю сю заняли ми того ж часу. Від Ароеру, що над Арнон-рікою, і половину гір Гілеад і міста їх віддав я Рубенїям та Гадїям;

13. Loput Gileadista ja koko Baasanin, Oogin valtakunnan, minä annoin toiselle puolelle Manassen sukukuntaa, koko Argobin seudun; koko tätä Baasania kutsutaan refalaisten maaksi.

13. Mutta mitä Gileadista jäi ja koko Basanin kanssa, joka kutsutaan Refalaisten maaksi.

13. Mutta se cuin Gileadist oli ylidze ja coco Basanin Oggin waldacunnan annoin minä puolelle Manassen sucucunnalle ja caiken Argobin maacunnan coco Basanin cansa joca cudzutan Sangarein maaxi.

13 And the rest of Gilead and all Bashan, the kingdom of Og, I gave to the half-tribe of Manasseh, all the region of Argob, even all Bashan. The same is called the land of Rephaim.

13. And the rest of Gilead, and all Bashan, being the kingdom of Og, gave I unto the half tribe of Manasseh; all the region of Argob, with all Bashan, which was called the land of giants.

13. Og det øvrige af Gilead og hele Basan, Ogs Rige, gav jeg Manasse halve Stamme; hele Egnen Argob, hele Basan, dette er kaldet Kæmpelandet.

13. Men det öfver var i Gilead, och hela Basan af Ogs rike, gaf jag den halfva slägtene Manasse; den hela ängden Argob med hela Basan, som kallas de Resars land.

13. Ja se mu Kileadi ja keik se Pasani Ogi kunningrigi andsin ma pole Manasse sugguarrule: keik se Ma-koht Argobist keigest Pasanist sadik, sedda hütakse Rewaide maaks.

13. Likusią Gileado krašto dalį, visą Bašaną, priklausantį Ogo karalystei, ir Argobo kraštą atidaviau pusei Manaso giminės. Bašanas yra vadinamas milžinų kraštu.

13. Aber das übrige Gilead und das ganze Basan, das Königreich Ogs, gab ich dem halben Stamm Manasse, die ganze Gegend Argob (dieses ganze Basan heißt der Riesen Land).

13. Et je donnai à la moitié de la tribu de Manassé le reste de Galaad, et tout Bassan, le royaume d'Og: toute la contrée d'Argob, avec tout le Bassan; c'est ce qu'on appelait le pays des Rephaïm.

13. Y la resta de Galaad y toda la Basán del reino de Og dí a la media tribu de Manasés, toda la tierra de Argob toda Basán, que se llamaba la tierra de los gigantes.

13 En het overige van Gilead, mitsgaders het ganse Bazan, het koninkrijk van Og, gaf ik aan den halven stam van Manasse, de ganse landstreek van Argob, door het ganse Bazan; datzelve werd genoemd het land der reuzen.

13. A ostatek Galaadu, i wszystko Basan, królestwa Ogowego, dałem połowie pokolenia Manasesowego, wszystkę krainę Argob, i wszystko Basan, które zowią ziemią olbrzymów.

13. A Gileád többi részét pedig, és az egész Básánt, az Óg országát odaadtam a Manassé fél törzsének, Argóbnak egész vidékét. Ezt az egész Básánt óriások földének hívták.

13 а остаток Галаада и весь Васан, царство Ога, отдал я половинеколена Манассиина, всю область Аргов со всем Васаном.

13. А що осталось з Гілеаду і ввесь Базан, царство Огове, віддав я половинї поколїнню Манассії. Вся полоса Аргоб і ввесь Базан, се називається земля велетнїв.

14. Jaair, Manassen poika, valtasi koko Argobin seudun aina gesurilaisten ja maakatilaisten alueeseen saakka, ja hän kutsui nämä seudut, se on Baasanin, oman nimensä mukaan Jaairin leirikyliksi, niinkuin niitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä.

14. Jair Manassen poika sai koko Argobin maakunnan Gessurin ja Makatin maan ääriin, ja kutsui Basanin oman nimensä jälkeen Jairin kyliksi, tähän päivään asti.

14. Jair Manassen poica sai coco Argobin maacunnan Gessurin ja Machathin maan ärijn ja cudzui Basanin oman nimens jälken Jairin kylixi tähän päiwän asti.

14 (Jair the son of Manasseh took all the region of Argob, to the border of the Geshurites and the Maacathites and called them, even Bashan, after his own name, Havvoth-jair, to this day.)

14. Jair the son of Manasseh took all the country of Argob unto the coasts of Geshuri and Maachathi; and called them after his own name, Bashanhavothjair, unto this day.

14. Jair, Manasse Søn, indtog hele Egnen Argob, indtil Gesuriternes og Maakathiternes Landemærke; og han kaldte det, nemlig; Basan, efter sit Navn Havoth-Jaiz indtil denne Dag.

14. Jair, Manasse son, fick den hela ängden Argob, allt intill Gessuri och Maachathi landsändar; och kallade Basan efter sitt namn, HavothJair, allt intill denna dag.

14. Jair Manasse poeg wöttis keik se Argobi Ma-kohha ärra, Kesuri ja Maakati rahwa raiast sadik, ja ta hüdis neid omma nimme järrele Pasaniga Jairi küllaiks tännapäwani.

14. Manaso sūnus Jayras užėmė Argobo kraštą iki gešūriečių ir maakų sienos ir pavadino jį savo vardu­Havot Jayru; taip jis vadinamas iki šios dienos.

14. Jair, der Sohn Manasses, nahm die ganze Gegend Argob bis an die Grenze der Gessuriter und Maachathiter und hieß das Basan nach seinem Namen Dörfer Jairs bis auf den heutigen Tag.

14. Jaïr, fils de Manassé, prit toute la contrée d'Argob, jusqu'à la frontière des Gueshuriens et des Maacathiens, et donna son nom au pays de Bassan, en l'appelant les bourgs de Jaïr, nom qu'ils ont eu jusqu'à ce jour.

14. Jair hijo de Manasés tomó toda la tierra de Argob hasta el término de Gessuri y Macati; y llamóla de su nombre Basan-havot-jair, hasta hoy.

14 Jair, de zoon van Manasse, kreeg de ganse landstreek van Argob, tot aan de landpale der Gezurieten en Maachathieten; en hij noemde ze naar zijn naam, Bazan Havvoth-jair, tot op dezen dag.

14. Jair, syn Manasesów, posiadł wszystkę krainę Argob aż do granicy Jessury i Machaty; przetoż nazwał ją od imienia swego Basan Hawot Jair, aż do dzisiejszego dnia.

14. Jair, [5†] Manassénak fia, kapta Argóbnak egész vidékét, a Gessuriták és Maakátiták határáig; és azokat a Básánnal együtt az ő nevéről Jair faluinak hívják mind e mai napig.

14 Иаир, сын Манассиин, взял всю область Аргов, до пределов Гесурских и Маахских, и назвал Васан, по имени своему, селениями Иаировыми, что и доныне;

14. Яір Манассієнко взяв усю полосу Аргоб до границї Гезуріїв і Маакатіїв, і назвав землю Базан, по свому прізвищу, села Яірові, по сей день.

15. Ja Maakirille minä annoin Gileadin.

15. Mutta Makirille minä annoin Gileadin.

15. Mutta Machirille minä annoin Gileadin.

15 And I gave Gilead to Machir.

15. And I gave Gilead unto Machir.

15. saa gav jeg Makir Gilead.

15. Men Machir gaf jag Gilead.

15. Ja Makirile andsin ma Kileadi.

15. Machyrui daviau Gileadą.

15. Machir aber gab ich Gilead.

15. Je donnai aussi Galaad à Makir.

15. Y a Maquir dí a Galaad.

15 En aan Machir gaf ik Gilead.

15. Machirowi zaś dałem Galaad.

15. Mákirnak pedig [6†] adtam Gileádot.

15 Махиру дал я Галаад;

15. А Макірові дав я Гілеад.

16. Ja ruubenilaisille ja gaadilaisille minä annoin maan Gileadista aina Arnon-jokeen, jokilaakson keskikohtaan saakka, joka on rajana, ja Jabbok-jokeen saakka, joka on ammonilaisten rajana;

16. Ja Rubenilaisille ja Gadilaisille annoin minä osan Gileadista, Arnonin ojaan asti, keskelle ojaa, kussa raja on, niin Jabbokin ojaan asti, jossa Ammonin lasten raja on,

16. Ja Rubenitereille ja Gaditereille annoin minä osan Gileadist Arnonin wirtan asti keskellä sitä wirta cusa raja on nijn Jabokin wirtan Ammonin lasten rajan asti.

16 And I gave to the Reubenites and to the Gadites from Gilead even to the valley of the Arnon, the middle of the valley and the border (of it), even to the brook of Jabbok, which is the border of the sons of Ammon,

16. And unto the Reubenites and unto the Gadites I gave from Gilead even unto the river Arnon half the valley, and the border even unto the river Jabbok, which is the border of the children of Ammon;

16. Og jeg gav Rubeniterne og Gaditerne fra Gilead og indtil Arnons Bæk, midt i Dalen, som blev Landemærke, og indtil Jaboks Bæk, som er Ammons Børns Landemærke,

16. Och de Rubeniter och Gaditer gaf jag en del af Gilead, allt intill bäcken vid Arnon, midt i bäcken, der landamäret är, och allt intill den bäcken Jabbok, der landamäret är för Ammons barn;

16. Ja Rubeni ja Kadi-lastele andsin ma Kileadist Arnoni jöest sadik se pole jöe raiaks, ja Jabboki jöest sadik, mis Ammoni laste raia on.

16. Rubeno ir Gado giminėms daviau Gileado kraštą ligi Arnono upelio, kuris buvo riba iki Jaboko upės, amonitų sienos;

16. Und den Rubenitern und Gaditern gab ich des Gileads einen Teil bis an den Bach Arnon, die Mitte des Bachs, der die Grenze ist, und bis an den Bach Jabbok, der die Grenze ist der Kinder Ammon;

16. Mais je donnai aux Rubénites et aux Gadites, depuis Galaad jusqu'au torrent de l'Arnon, jusqu'au milieu du torrent, et son territoire, et jusqu'au torrent de Jabbok, frontière des enfants d'Ammon;

16. Y a los Rubenitas y Gaditas dí a Galaad hasta el arroyo de Arnón, el medio del arroyo por término hasta el arroyo de Jeboc, el término de los hijos de Ammon:

16 Maar aan de Rubenieten en Gadieten gaf ik van Gilead af tot aan de beek Arnon, het midden van de beek en de landpale; en tot aan de beek Jabbok, de landpale der kinderen Ammons;

16. A Rubenitom i Gadytom dałem krainę od Galaadu aż do potoku Arnon, pół potoku z pograniczem, aż do potoku Jabok, granicy synów Ammonowych;

16. A Rúbenitáknak és a Gáditáknak pedig adtam Gileádtól fogva Arnonnak patakáig (a határ pedig a patak közepe) és a Jabbók patakáig, a mely az Ammon fiainak határa;

16 а колену Рувимову и Гадову дал от Галаада до потока Арнона, землюмежду потоком и пределом, до потока Иавока, предела сынов Аммоновых,

16. А Рубенїам та Гадїям дав я землю від Гілеаду до Арнон ріки; до половини ріки і помежної країни, і до Ябока ріки, гряницї синів Амона;

17. niin myös Aromaan, Jordan rajana, Kinneretistä aina Aromaan mereen, Suolamereen, saakka, Pisgan rinteiden juurelle, itään päin.

17. Niin myös Araban kedon ja Jordanin ja rajamaat Kinneretistä niin kedon mereen asti, se on Suolainen meri, Pisgan vuoren alaisella puolella itää kohden.

17. Nijn myös sen kedon ja Jordanin (joca maan raja on) Einerethist nijn meren asti kedon tykönä nimittäin suolaiseen mereen Pisgan wuoren wierellä itä cohden.

17 also the Arabah and the Jordan and the border (of it), from Chinnereth even to the sea of the Arabah, the Salt Sea, under the slopes of Pisgah eastward.

17. The plain also, and Jordan, and the coast thereof, from Chinnereth even unto the sea of the plain, even the salt sea, under Ashdothpisgah eastward.

17. og den slette Mark og Jordanen, som blev Landemærke, fra Kinnereth og indtil Havet ved den slette Mark, nemlig, Salthavet, neden for Foden af Pisga, imod Østen.

17. Dertill den slättmarkena, och Jordan, den landamäret är, ifrå Cinnereth intill hafvet vid slättmarkena; nämliga salthafvet nedan vid berget Pisga österut.

17. Ja sedda laggedat ja Jordani ja ta raia, Kinneretist ja laggeda merrest, se on solamerrest sadik, Pisga kaljopeältse Ma al päwa-tousma pool.

17. toliau siena ėjo per dykumą ligi Jordano ir Kinereto apylinkių iki Druskos jūros ir Pisgos kalno šlaitų rytuose.

17. dazu das Gefilde und den Jordan, der die Grenze ist, von Kinnereth an bis an das Meer am Gefilde, das Salzmeer, unten am Berge Pisga gegen Morgen.

17. Et la campagne, et le Jourdain, et son territoire, depuis Kinnéreth jusqu'à la mer de la campagne, la mer Salée, sous les pentes du Pisga, vers l'orient.

17. Y la campaña, y el Jordán y el término, desde Ceneret hasta la mar de la campaña, la mar de sal, las vertientes abajo del Fasga al oriente.

17 Daartoe het vlakke veld, en de Jordaan, mitsgaders de landpale; van Cinnereth af tot aan de zee des vlakken velds, de Zoutzee, onder Asdoth-pisga tegen het oosten.

17. Przytem równinę i Jordan z pograniczem od Cyneret aż do morza pustego, które jest morze słone, pod górą Fazga na wschód słoóca.

17. És a síkságot és határul a Jordánt, a Kinnerettől a Síkság tengeréig, a Sóstengerig, a mely a Piszga-hegy lába alatt van napkelet felől.

17 также равнину и Иордан, который есть и предел, от Киннерефа до моря равнины, моря Соленого, при подошве горы Фасги к востоку.

17. І рівнину і Йордань і побережню країну, від Кінерета і до моря подільського, до моря Соляного, під узгірями Пізги гори од сходу соньця.

18. Ja silloin minä käskin teitä ja sanoin: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille tämän maan omaksenne. Mutta te, kaikki sotakuntoiset miehet, lähtekää asestettuina veljienne, israelilaisten, etunenässä.

18. Ja minä käskin teitä sillä ajalla, ja sanoin: Herra teidän Jumalanne on antanut teille tämän maan omaksenne: menkäät aseinenne veljeinne Israelin lasten edellä, kaikki te, jotka väkevät olette sotaan menemään.

18. Ja minä käskin teitä ja sanoin: HERra teidän Jumalan on andanut teille tämän maan omistaxen mengät aseinen teidän weljein Israelin lasten edellä caicki te cuin wahwat oletta sotaan menemän.

18 And I commanded you* at that time, saying, Jehovah your* God has given you* this land to possess it. You* will pass over armed before your* brothers the sons of Israel, all the men of valor.

18. And I commanded you at that time, saying, The LORD your God hath given you this land to possess it: ye shall pass over armed before your brethren the children of Israel, all that are meet for the war.

18. Og jeg bød eder paa samme Tid og sagde: Herren eders Gud har givet eder dette Land at eje det; I skulle drage bevæbnede over for eders Brødres, Israels Børns Ansigt, alle I, som ere kampdygtige.

18. Och jag böd eder på samma tiden, och sade: Herren edar Gud hafver gifvit eder detta landet att intaga det; så drager nu väpnade för edra bröder Israels barn, alle I som stridsamme ären;

18. Ja ma käsksin teid sel aial ja ütlesin: Jehowa teie Jummal on teile sesinnatse Ma annud sedda pärrida; keik wahwad mehhed, minge teie söa-riistad kä omma wendade nende Israeli laste ees.

18. Tada jums pasakiau: ‘Viešpats, jūsų Dievas, jums duoda šitą kraštą paveldėti. Visi kovai tinką vyrai, eikite ginkluoti priekyje savo brolių izraelitų.

18. Und ich gebot euch zu der Zeit und sprach: Der HERR, euer Gott, hat euch dies Land gegeben einzunehmen; so ziehet nun gerüstet vor euren Brüder, den Kindern Israel, her, was streitbar ist,

18. Or, en ce temps-là, je vous fis ce commandement, et vous dis: L'Éternel votre Dieu vous a donné ce pays pour le posséder; vous tous, hommes vaillants, passez en armes devant vos frères les enfants d'Israël.

18. Y mandéos entónces, diciendo: Jehová vuestro Dios os ha dado esta tierra, que la poséais: pasaréis armados delante de vuestros hermanos los hijos de Israel todos los valientes.

18 Voorts gebood ik ulieden ter zelfder tijd, zeggende: De HEERE, uw God, heeft u dit land gegeven om het te erven; allen dan, die strijdbare mannen zijt, trekt gewapend door voor het aangezicht van uw broederen, de kinderen Israels.

18. I rozkazałem wam na on czas, mówiąc: Pan, Bóg wasz, dał wam tę ziemię, abyście ją dziedzicznie posiedli, a tak zbrojno pójdziecie przed bracią waszą, syny Izraelskimi, wszyscy mężowie duży.

18. És [7†] parancsolék abban az időben néktek, mondván: Az Úr, a ti Istenetek adta néktek ezt a földet, hogy bírjátok azt; felfegyverkezvén, menjetek át a ti atyátok fiai, Izráel fiai előtt mind, a kik hadakozásra valók vagytok.

18 И дал я вам в то время повеление, говоря: Господь, Бог ваш, дал вам землю сию во владение; все способные к войне, вооружившись, идите впереди братьев ваших, сынов Израилевых;

18. І заповідав я вам того часу мовляючи: Господь, Бог ваш, дав вам сю землю в державу. Збройно й оружно мусите ви, всї удалї люде, ійти поперід браття вашого, синів Ізрайлевих.

19. Ainoastaan vaimonne, lapsenne ja karjanne — sillä minä tiedän teillä olevan paljon karjaa — jääkööt kaupunkeihinne, jotka minä olen teille antanut,

19. Paitsi emäntiänne, lapsianne ja myös karjaanne, (sillä minä tiedän teillä olevan paljo karjaa) antakaat niiden olla kaupungeissanne, jotka minä teille antanut olen,

19. Paidzi teidän emännitän lapsian ja myös carjan (sillä minä tiedän teillä olewan paljo carja) andacat nijden olla teidän Caupungeisan jotca minä teille andanut olen.

19 But your* wives and your* little ones and your* cattle, (I know that you* have much cattle,) will abide in your* cities which I have given you*

19. But your wives, and your little ones, and your cattle, (for I know that ye have much cattle,) shall abide in your cities which I have given you;

19. Ikkun eders Hustruer og eders smaa Børn og eders Kvæg,(jeg ved, at I have meget Kvæg), de maa blive i eders Stæder, som jeg har givet eder

19. Förutan edra hustrur, barn och boskap; ty jag vet, att I hafven mycken boskap; låter dem blifva uti edra städer, som jag eder gifvit hafver;

19. Teie naesed üksi ja teie wäetimad lapsed ja teie lodussed (ma tean et teil paljo lodussid on) peawad teie liñnade sisse jäma, mis ma teile annud:

19. Žinau, kad turite daug gyvulių, tad žmonas, vaikus ir bandas palikite miestuose, kuriuos jums daviau.

19. allein eure Weiber und Kinder und das Vieh (denn ich weiß, daß ihr viel Vieh habt) laßt in euren Städten belieben, die ich euch gegeben habe,

19. Que seulement vos femmes, vos petits enfants et votre bétail (je sais que vous en avez beaucoup), demeurent dans les villes que je vous ai données,

19. Solamente vuestras mujeres, y vuestros niños, y vuestros ganados, porque yo sé que tenéis mucho ganado, quedarán en vuestras ciudades que os he dado,

19 Behalve uw vrouwen, en uw kinderkens, en uw vee (ik weet, dat gij veel vee hebt), zij zullen blijven in uw steden, die ik u gegeven heb;

19. Tylko żony wasze, i dziatki wasze, i bydła wasze, (gdyż wiem, że dobytku siła macie,)zostaną w mieściech waszych, którem wam dał.

19. Csak feleségeitek, kicsinyeitek és barmaitok (mert tudom, hogy sok barmotok van) maradjanak a ti városaitokban, a melyeket én adtam néktek.

19 только жены ваши и дети ваши и скот ваш пусть останутся в городах ваших, которые я дал вам,

19. Тільки жінки ваші і малеча ваша і скотина ваша - знаю я, що в вас багацько скотини - позостаються в городах ваших, що дав я вам,

20. kunnes Herra suo veljienne, samoinkuin teidänkin, päästä rauhaan, kun hekin ovat ottaneet omaksensa sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille Jordanin tuolta puolelta; sitten saatte palata takaisin, kukin omistamallensa maalle, jonka minä olen teille antanut.'

20. Siihenasti että Herra teidän veljennekin saattaa lepoon, niinkuin teidätkin, että hekin omistaisivatsen maan, jonka Herra teidän Jumalanne heille antava on tuolla puolella Jordania: sitte te palajatte kukin omaisuuteenne, jonka minä teille antanut olen.

20. Sijhenasti että HERra myös teidän weljenneckin saatta lepoon nijncuin teidängin että hekin omistaisit sen maan jonga HERra heidän Jumalans heille andawa on tuolla puolen Jordanin sijtte te palajatte teidän asuinsioillen cuin minä teille andanut olen.

20 until Jehovah gives rest to your* brothers, as to you* and they also possess the land which Jehovah your* God gives them beyond the Jordan, then you* will return every man to his possession, which I have given you*.

20. Until the LORD have given rest unto your brethren, as well as unto you, and until they also possess the land which the LORD your God hath given them beyond Jordan: and then shall ye return every man unto his possession, which I have given you.

20. intil Herren skaffer eders Brødre Rolighed ligesom eder, og de ogsaa have indtaget det Land, som Herren eders Gud giver dem paa hin Side Jordanen; saa skulle I vende tilbage hver til sin Ejendom, som jeg har givet eder.

20. Tilldess Herren låter ock edra bröder komma till rolighet såsom eder, att de ock intaga det land, som Herren deras Gud dem gifva skall på hinsidon Jordan; sedan skolen I omvända till edor besittning, den jag eder gifvit hafver.

20. Senni kui Jehowa teie wendadele saab hingamist annud nenda kui teilegi, ja nemmad ka sanud pärrida sedda maad, mis Jehowa teie Jummal neile annab teile pool Jordani: siis peate teie jälle taggasi tullema iggaüks omma pärrandusse jure, mis ma teile annud.

20. Padėkite savo broliams užimti žemę už Jordano, kurią Viešpats jiems davė, tada grįžkite į savo žemę, kurią aš jums daviau’.

20. bis daß der HERR eure Brüder auch zu Ruhe bringe wie euch, daß sie auch das Land einnehmen, das ihnen der HERR, euer Gott, geben wird jenseit des Jordans; so sollt ihr dann wiederkehren zu eurer Besitzung, die ich euch gegeben habe.

20. Jusqu'à ce que l'Éternel ait mis vos frères en repos comme vous, et qu'eux aussi possèdent le pays que l'Éternel votre Dieu va leur donner au delà du Jourdain; et vous reviendrez chacun dans la possession que je vous ai donnée.

20. Hasta que Jehová dé reposo a vuestros hermanos, como a vosotros, y hereden también ellos la tierra, que Jehová vuestro Dios les da tras el Jordán: y volveros heis cada uno a su heredad, que yo os he dado.

20 Totdat de HEERE uw broederen rust geve, gelijk ulieden, dat zij ook erven het land, dat de HEERE, uw God, hun geven zal aan gene zijde van de Jordaan; dan zult gij wederkeren, elk tot zijn erfenis, die ik u gegeven heb.

20. Aż da odpoczynek Pan braci waszej, jako i wam, że i oni posiędą ziemię onę, którą Pan, Bóg wasz, dawa im za Jordanem: tedy się wróci każdy do osiadłości swojej, którą wam dał.

20. Mindaddig, a míg nyugodalmat ád az Úr a ti atyátokfiainak, mint néktek, és azok is bírhatják a földet, a melyet az Úr, a ti Istenetek ád nékik a Jordánon túl. Azután térjetek vissza, kiki az ő örökségébe, a melyet adtam néktek.

20 доколе Господь не даст покоя братьям вашим, как вам, и доколе и они неполучат во владение землю, которую Господь, Бог ваш, дает им за Иорданом; тогда возвратитесь каждый в свое владение, которое я дал вам.

20. Аж дасть Господь, Бог ваш, спокій браттю вашому, як вам, та й мати муть і вони землю, що дає їм Господь, Бог ваш, по другім боцї Йорданї; тодї можна вернутись кожному з вас у державу свою, що я вам дав.

21. Ja silloin minä käskin Joosuaa ja sanoin: 'Sinä olet omin silmin nähnyt kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt näille kahdelle kuninkaalle. Samalla tavalla Herra on tekevä kaikille valtakunnille, joihin sinä menet.

21. Ja minä käskin Josualle sillä ajalla, sanoen: sinun silmäs ovat nähneet kaikki, mitä Herra teidän Jumalanne näille kahdelle kuninkaalle on tehnyt, niin hän on myös tekevä kaikille valtakunnille, kuhunka sinä menet.

21. JA minä käskin Josualle sillä ajalla sanoden: sinä olet nähnyt caicki mitä HERra sinun Jumalas näille cahdelle Cuningalle on tehnyt nijn hän myös caikille waldacunnille on tekewä cuhunga sinä menet.

21 And I commanded Joshua at that time, saying, Your eyes have seen all that Jehovah your* God has done to these two kings. So will Jehovah do to all the kingdoms where you go over.

21. And I commanded Joshua at that time, saying, Thine eyes have seen all that the LORD your God hath done unto these two kings: so shall the LORD do unto all the kingdoms whither thou passest.

21. Og jeg befalede Josva paa den samme Tid og sagde: Dine Øjne have set alt det, som Herren eders Gud har gjort ved disse to Konger; saaledes skal Herren gøre ved alle de Riger, som du drager over til.

21. Och jag böd Josua på samma tiden, och sade: Din ögon hafva sett allt det som Herren edar Gud dessa två Konungar gjort hafver; så varder Herren ock görandes all Konungarike, dit du drager.

21. Ja ma käsksin Josuat sel aial ja ütlesin: so silmad on näinud keik sedda, mis Jehowa teie Jummal on teinud neile kahhe kunningale; nenda wöttab Jehowa ka keikile kunningriikidele tehha, kust sa läbbi käid.

21. Tuo metu Jozuei kalbėjau: ‘Tavo akys matė, ką Viešpats, jūsų Dievas, padarė šitiems dviems karaliams. Jis taip pat padarys ir visoms karalystėms, į kurias tu eisi.

21. Und Josua gebot ihnen zu derselben Zeit und sprach: Deine Augen haben gesehen alles, was der HERR, euer Gott, diesen Königen getan hat. Also wird der HERR auch allen Königreichen tun, da du hin ziehst.

21. En ce temps-là je donnai aussi cet ordre à Josué, en disant: Tes yeux ont vu tout ce que l'Éternel votre Dieu a fait à ces deux rois; l'Éternel fera de même à tous les royaumes où tu vas passer.

21. Mandé también a Josué entónces, diciendo: Tus ojos ven todo lo que Jehová vuestro Dios ha hecho a aquellos dos reyes; así hará Jehová a todos los reinos a los cuales tú pasarás.

21 Ook gebood ik Jozua ter zelfder tijd, zeggende: Uw ogen zien alles, wat de HEERE, ulieder God, aan deze twee koningen gedaan heeft; alzo zal de HEERE aan alle koninkrijken doen, naar welke gij henen doortrekt.

21. Jozuemu też przykazałem na on czas, mówiąc: Oczy twoje widziały wszystko, co uczynił Pan, Bóg wasz, onym dwom królom; toż uczyni Pan, wszystkim królestwom, do których ty pójdziesz.

21. Józsuénak is [8†] parancsolék abban az időben, mondván: Szemeiddel láttad mindazt, a mit cselekedett az Úr, a ti Istenetek ama két királylyal; így cselekszik az Úr minden országgal, a melyen átmégy.

21 И Иисусу заповедал я в то время, говоря: глаза твои видели все, что сделал Господь, Бог ваш, с двумя царями сими; то же сделает Господь со всеми царствами, которые ты будешь проходить;

21. А Йозейові заповідав я того часу мовляючи: Очі твої бачили все, що Господь, Бог ваш, учинив з обома сими царями; так учинить Господь з усїма царствами, куди ви прийдете.

22. Älkää niitä peljätkö, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne.'

22. Älkäät heitä peljätkö; sillä Herra teidän Jumalanne itse sotii teidän edestänne.

22. Älkät heitä peljätkö sillä HERra teidän Jumalan soti teidän edestän.

22 You* will not fear them, for Jehovah your* God, he it is who fights for you*.

22. Ye shall not fear them: for the LORD your God he shall fight for you.

22. Frygter ikke for dem; thi Herren eders Gud, han er den, som. strider for eder.

22. Frukter eder intet för dem; ty Herren edar Gud strider för eder.

22. Ärge kartke neid mitte, sest Jehowa teie Jummal, se söddib teie eest.

22. Nebijok jų, nes Viešpats, jūsų Dievas, kovos už jus’.

22. Fürchtet euch nicht vor ihnen; denn der HERR, euer Gott, streitet für euch.

22. Ne les craignez point; car l'Éternel votre Dieu combat lui-même pour vous.

22. No los temáis, que Jehová vuestro Dios, él es el que pelea por vosotros.

22 Vreest ze niet; want de HEERE, uw God, strijdt voor ulieden.

22. Nie bójcież się ich, ponieważ Pan, Bóg wasz, jest, który walczy za was.

22. Ne féljetek tőlök, mert az Úr, a ti Istenetek, maga hadakozik ti érettetek!

22 не бойтесь их, ибо Господь, Бог ваш, Сам сражается за вас.

22. Не лякайтесь їх! Господь, Бог ваш, він воює за вас.

23. Ja silloin minä anoin Herralta armoa sanoen:

23. Ja minä rukoilin Herraa siihen aikaan, sanoen:

23. Ja minä rucoilin HERra sijhen aican sanoden:

23 And I besought Jehovah at that time, saying,

23. And I besought the LORD at that time, saying,

23. Og jeg bad Herren om Naade paa den samme Tid og sagde:

23. Och jag bad Herran på den tiden, och sade:

23. Ja ma pallusin Jehowa allandlikkult sel aial ja ütlesin:

23. Aš tada maldavau Viešpatį:

23. Und ich bat den HERRN zu derselben Zeit und sprach:

23. En ce même temps, je demandai grâce à l'Éternel, en disant:

23. Y oré a Jehová entónces, diciendo:

23 Ook bad ik den HEERE om genade, zeggende ter zelfder tijd:

23. I prosiłem Pana na on czas, mówiąc:

23. Könyörgék is [9†] az Úrnak abban az időben, mondván:

23 И молился я Господу в то время, говоря:

23. І благав я того часу Господа, словами:

24. Herra, Herra, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi valtasuuruuttasi ja väkevää kättäsi; sillä kuka on se jumala taivaassa tai maassa, joka voi tehdä sellaisia töitä ja niin voimallisia tekoja kuin sinä?

24. Herra, Heraa, sinä olet ruvennut ilmoittamaan palvelialles sinun kunnias ja sinun vahvan kätes; sillä kuka on Jumala taivaassa eli maassa, joka taitaa sinun tekos ja väkes perään tehdä?

24. HERra HERra sinä olet ruwennut ilmoittaman sinun palwelialles sinun cunnias ja sinun wahwan kätes: sillä cuca on Jumala Taiwas eli maas joca taita sinun tecos ja wäkes perän tehdä?

24 O lord Jehovah, you have begun to show your servant your greatness and your strong hand, for what god is there in heaven or in earth, that can do according to your works and according to your mighty acts?

24. O Lord GOD, thou hast begun to shew thy servant thy greatness, and thy mighty hand: for what God is there in heaven or in earth, that can do according to thy works, and according to thy might?

24. Herre, Herre ! du har begyndt at lade din Tjener se din Storhed og din stærke Haand; thi hvo er Gud i Himmelen og paa Jorden, som kan gøre efter dine Gerninger og efter dit Storværk?

24. Herre, Herre, du hafver begynt visa dinom tjenare dina härlighet och dina starka hand; ty hvilken är den Gud i himmelen eller på jordene, som förmår efter din verk och din magt göra?

24. ISsand Jehowa, sa olled hakkand omma sullasele näitma omma surust ja omma tuggewat kät: sest misuggune Jummal on taewas ja Ma peäl, kes jouaks tehja, nenda kui sinno teud ja so wäggewad kombed on?

24. ‘Viešpatie Dieve! Tu pradėjai rodyti Izraelio tautai savo didybę ir galią. Nėra kito dievo nei danguje, nei žemėje, kuris galėtų daryti tokius galingus darbus!

24. HERR HERR, du hast angehoben, zu erzeigen deinem Knecht deine Herrlichkeit und deine starke Hand. Denn wo ist ein Gott im Himmel und auf Erden, der es deinen Werken und deiner Macht könnte nachtun?

24. Seigneur Éternel, tu as commencé de montrer à ton serviteur ta grandeur et ta main forte; car quel est le dieu, dans les cieux et sur la terre, qui puisse faire des œuvres et des exploits semblables aux tiens?

24. Señor Jehová, tú has comenzado a mostrar a tu siervo, tu grandeza, y tu mano fuerte: porque ¿qué Dios hay en el cielo ni en la tierra que haga como tus obras, y como tus valentías?

24 Heere HEERE! Gij hebt begonnen Uw knecht te tonen Uw grootheid en Uw sterke hand; want wat God is er in den hemel en op de aarde, die doen kan naar Uw werken, en naar Uw mogendheden!

24. Panie Boże, tyś począł okazywać słudze twemu wielkość twoję, i rękę twoję możną; bo któż jest Bogiem na niebie, albo na ziemi, któryby czynić mógł według spraw twoich, i według możności twoich?

24. Uram, Isten, te elkezdetted megmutatni a te szolgádnak a te nagyságodat és hatalmas kezedet! [10†] Mert kicsoda olyan Isten mennyben és földön, a ki cselekedhetnék a te cselekedeteid és hatalmad szerint?

24 Владыко Господи, Ты начал показывать рабу Твоему величие Твое икрепкую руку Твою; ибо какой бог есть на небе, или на земле, который мог бы делать такие дела, как Твои, и с могуществом таким, как Твое?

24. Господе, Боже! почав єси показувати слузї твому славу твою і твою руку потужну; бо де Бог, той на небесах і на землї, що здолїв би вчинити дїла, подобні твоїм творивам і подобні твоїй потузї?

25. Niin salli minun nyt mennä katsomaan sitä hyvää maata, joka on tuolla puolella Jordanin, tuota ihanaa vuoristoa ja Libanonia.'

25. Anna nyt minun mennä katsomaan sitä hyvää maata tuolla puolella Jordania, hyviä vuoria ja Libanonia.

25. Anna nyt minun mennä cadzoman sitä hywä maata sille puolen Jordanin nijtä hywiä wuoria ja Libanonit.

25 Let me go over, I beseech you and see the good land that is beyond the Jordan, that pleasant mountain and Lebanon.

25. I pray thee, let me go over, and see the good land that is beyond Jordan, that goodly mountain, and Lebanon.

25. Kære, lad mig fare over og lad mig se det gode Land, som er paa: hin Side Jordanen, dette gode Bjerg og Libanon.

25. Låt mig gå och se det goda landet, på hinsidon Jordan; de goda berg, och Libanon.

25. Lasse, ma pallun, mind miñna ja nähha sedda head maad, mis teile pool Jordani, seddasinnast head mäggist maad ja Libanoni.

25. Leisk man įeiti ir pamatyti gerąją žemę anapus Jordano, tą puikųjį kalnuotą kraštą ir Libaną’.

25. Laß mich hinübergehen und sehen das gute Land jenseit des Jordans, dies gute Gebirge und den Libanon.

25. Que je passe, je te prie, et que je voie ce bon pays qui est au delà du Jourdain, cette bonne montagne, et le Liban.

25. Pase yo ahora, y vea aquella tierra buena, que está tras el Jordán, este buen monte, y el Líbano.

25 Laat mij toch overtrekken, en dat goede land bezien, dat aan gene zijde van de Jordaan is, dat goede gebergte, en den Libanon!

25. NIech przejdę proszę, abym oglądał tę wyborną ziemię, która jest za Jordanem, górę onę wyborną i z Libanem.

25. Hadd menjek át kérlek, és hadd lássam meg azt a jó földet, a mely a Jordánon túl van, és azt a jó hegyet, és a Libanont!

25 дай мне перейти и увидеть ту добрую землю, которая за Иорданом, и ту прекрасную гору и Ливан.

25. Дозволь же менї перейти, та побачити сю гарну землю, що по другім боцї Йорданї, сї гарні узгіря Либанон гори.

26. Mutta Herra oli julmistunut minuun teidän tähtenne eikä kuullut minua, vaan sanoi minulle: 'Riittää! Älä puhu minulle enempää tästä asiasta.

26. Mutta Herra vihastui minun päälleni teidän tähtenne, eikä kuullut minun rukoustani; mutta sanoi minulle: sinulla on kyllä, älä minulle siitä asiasta enempää puhu.

26. Mutta HERra wihastui minun päälleni teidän tähten ja ei cuullut minun rucoustani mutta sanoi minulle: tydy älä minulle sijtä asiast enämbi puhu.

26 But Jehovah was angry with me because of you* and did not listen to me. And Jehovah said to me, It will be enough for you. Speak no more to me of this matter.

26. But the LORD was wroth with me for your sakes, and would not hear me: and the LORD said unto me, Let it suffice thee; speak no more unto me of this matter.

26. Men Herren var bleven fortørnet paa mig for eders Skyld og vilde ikke høre mig; men Herren sagde til mig: Lad det være dig nok, bliv ikke ved at tale til mig ydermere om denne Sag.

26. Men Herren vardt vred på mig för edra skull, och bönhörde mig intet; utan Herren sade till mig: Låt blifvat: tala intet mer derom för mig.

26. Ja Jehowa sai wägga wihhaseks mo peäle teie pärrast, ja ei wötnud mind mitte kuulda; ja Jehowa ütles mo wasto: sest olgo sulle kül! ärra rägi ennam teps sest asjast mo wasto.

26. Tačiau Viešpats buvo supykęs ant manęs dėl jūsų ir manęs neišklausė, ir tarė: ‘Daugiau man apie tai nekalbėk.

26. Aber der HERR war erzürnt auf mich um euretwillen und erhörte mich nicht, sondern sprach: Laß es genug sein! rede mir davon nicht mehr!

26. Mais l'Éternel était irrité contre moi à cause de vous; et il ne m'exauça point, mais il me dit: C'est assez; ne me parle plus de cette affaire.

26. Mas Jehová se había enojado contra mí por amor de vosotros, por lo cual no me oyó: y me dijo Jehová: Bástete, no me hables más de este negocio.

26 Doch de HEERE verstoorde zich zeer om uwentwille over mij, en hoorde niet naar mij; maar de HEERE zeide tot mij: Het zij u genoeg; spreek niet meer tot Mij van deze zaak.

26. Ale się rozgniewał Pan na mię dla was, i nie wysłuchał mię, i rzekł Pan do mnie: Dosyć masz, nie mówże już więcej do mnie o to.

26. De [11†] megharaguvék az Úr én reám ti miattatok, és nem hallgatott meg engem; hanem ezt mondá az Úr nékem: Elég ez néked, ne szólj többet már nékem e dolog felől!

26 Но Господь гневался на меня за вас и не послушал меня, и сказал мне Господь: полно тебе, впредь не говори Мне более об этом;

26. Та досадував на мене Господь за вас, і не став слухати мене. І рече до мене Господь: Буде з тебе. Не кажи менї більш про се.

27. Nouse Pisgan huipulle ja kohota katseesi länteen ja pohjoiseen, etelään ja itään ja katsele silmilläsi; sillä tämän Jordanin yli sinä et mene.

27. Astu Pisgan kukkulalle, ja nosta silmäs länteen päin, pohjaan päin, lounaan päin ja itään päin, ja katso silmilläs; sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylitse.

27. Astu Pisgan wuoren cuckulalle ja nosta silmäs länden pohjan lounasen ja itän päin ja cadzo silmilläs: sillä ei sinun pidä menemän tämän Jordanin ylidze.

27 You get up to the top of Pisgah and lift up your eyes westward and northward and southward and eastward and behold with your eyes, for you will not go over this Jordan.

27. Get thee up into the top of Pisgah, and lift up thine eyes westward, and northward, and southward, and eastward, and behold it with thine eyes: for thou shalt not go over this Jordan.

27. Gak op paa Pisgas Top, og opløft dine Øjne mod vesten og mod Norden og mod Sønden og mod Østen, og se det med dine Øjne; thi du skal ikke gaa over denne Jordan.

27. Stig upp på höjden af berget Pisga, och häf din ögon upp vesterut, och norrut, och söderut, och österut, och se det med ögonen; ty du skall intet gå utöfver denna Jordan;

27. Minne ülles Pisga mäe otsa, ja tösta ommad silmad öhto pole ja louna pole ja hom̃iko pole, ja wata om̃a silmaga: sest sa ei pea mitte ülle se Jordani sama.

27. Užlipk į Pisgos viršūnę ir apžvelk savo akimis vakarus, šiaurę, pietus ir rytus; tu nepereisi Jordano.

27. Steige auf die Höhe des Berges Pisga, und hebe deine Augen auf gegen Abend und gegen Mitternacht und gegen Mittag und gegen Morgen, und siehe es mit deinen Augen; denn du wirst nicht über diesen Jordan gehen.

27. Monte au sommet du Pisga, et lève tes yeux vers l'occident et vers le nord, vers le midi et vers l'orient, et regarde de tes yeux; car tu ne passeras point ce Jourdain.

27. Sube a la cumbre del Fasga, y alza tus ojos al occidente, y al aquilón, y al mediodía, y al oriente, y vé por tus ojos: porque no pasarás este Jordán.

27 Klim op de hoogte van Pisga, en hef uw ogen op naar het westen, en naar het noorden, en naar het zuiden, en naar het oosten, en zie toe met uw ogen; want gij zult over deze Jordaan niet gaan.

27. Wstąp na wierzch góry Fazga, a podnieś oczy swe ku zachodowi, i ku północy, i ku południowi, i ku wschodowi, a przypatrz się oczyma swemi; bo nie przejdziesz przez ten Jordan;

27. Menj fel a [12†] Piszga tetejére, és emeld fel a te szemeidet napnyugot felé és észak felé, dél felé és napkelet felé, és nézz szét a te szemeiddel, mert nem mégy át ezen a Jordánon.

27 взойди на вершину Фасги и взгляни глазами твоими к морю и к северу, и к югу и к востоку, и посмотри глазами твоими, потому что ты не перейдешь за Иордан сей;

27. Ізійди на верх Пізги і знїми очі твої на захід і на північ і на полудне і на схід сонця, і подивись своїми очима, бо не перейдеш ти сієї Йорданї.

28. Ja anna määräyksiä Joosualle, vahvista ja rohkaise häntä. Sillä hän menee sinne tämän kansan edellä, ja hän jakaa heille perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.'

28. Mutta käske Josualle ja vahvista häntä, ja rohkaise häntä; sillä hänen pitää menemän ylitse, tämän kansan edellä, ja pitää heille omistaman perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.

28. Mutta käske Josualle ja wahwista händä ja rohwaise händä: sillä hänen pitä menemän Jordanin ylidze Canssan edellä ja pitä heille jacaman sen maan jonga sinä näet.

28 But charge Joshua and encourage him and strengthen him, for he will go over before this people and he will cause them to inherit the land which you will see.

28. But charge Joshua, and encourage him, and strengthen him: for he shall go over before this people, and he shall cause them to inherit the land which thou shalt see.

28. Og byd Josva, og gør ham frimodig og styrk ham; thi han skal gaa over for dette Folks Ansigt, og han skal dele dem Landet, hvilket du skal se, til Arv.

28. Utan bjud Josua, att han är tröst och frimodig; förty han skall gå öfver Jordan för folket, och skall utskifta dem landet, som du seendes varder.

28. Ja anna Josuale käsko ja te tedda wahwaks ja kinnita tedda, sest temma peab se rahwa ees siit ülle minnema, ja temma peab neile pärris-ossaks andma sedda maad, mis sa nääd.

28. Kalbėk Jozuei, jį padrąsink ir sustiprink, nes jis eis šitos tautos priekyje ir jiems išdalins žemę, kurią tu matysi’.

28. Und gebiete dem Josua, daß er getrost und unverzagt sei; denn er soll über den Jordan ziehen vor dem Volk her und soll ihnen das Land austeilen, das du sehen wirst.

28. Mais donne tes ordres à Josué, et fortifie-le, et encourage-le; car c'est lui qui passera devant ce peuple, et qui le mettra en possession du pays que tu verras.

28. Y manda a Josué, y esfuérzale, y confórtale, porque él ha de pasar delante de este pueblo, y él les hará heredar la tierra que verás.

28 Gebied dan Jozua, en versterk hem, en bekrachtig hem; want hij zal voor het aangezicht van dit volk henen overgaan, en zal hun dat land, dat gij zien zult, doen erven.

28. Ale porucz to Jozuemu, i umocnij go, a potwierdź go; albowiem on pójdzie przed tym ludem, a on poda im w dziedzictwo ziemię, którą oglądasz.

28. Józsuénak pedig parancsolj, és bátorítsd őt, és erősítsd őt, mert ő megy át e nép előtt, és ő teszi őket [13†] örököseivé annak a földnek, a melyet meglátsz.

28 и дай наставление Иисусу, и укрепи его, и утверди его; ибо он будет предшествовать народу сему и он разделит им на уделы землю, на которую ты посмотришь.

28. Но заповідай Йозейові і покріпи його і утверди його; бо він мусить перейти поперед люду сього, і він оддасть їм у наслїддє землю, що побачиш її.

29. Ja me jäimme laaksoon, vastapäätä Beet-Peoria.

29. Ja me olimme siinä laaksossa, joka on BetPeorin kohdalla.

29. Ja me olim sijnä laxos joca on Peorin huonen cohdalla.

29 So we abode in the valley opposite Beth-peor.

29. So we abode in the valley over against Bethpeor.

29. Og vi bleve i Dalen over for Beth-Peor.

29. Så blefvo vi då i den dalen in mot Peors hus.

29. Ja meie jäime senna orko Petpeori kohhale.

29. Mes pasilikome slėnyje ties Bet Peoru’‘.

29. Also blieben wir im Tal gegenüber Beth-Peor.

29. Ainsi nous demeurâmes dans la vallée, vis-à-vis de Beth-Peor.

29. Y parámos en el valle delante de Bet-pehor.

29 Alzo bleven wij in dit dal tegenover Beth-peor.

29. A tak mieszkaliśmy w dolinie przeciw Betfegor.

29. És ott maradánk a völgyben, Beth-Peórral szemben.

29 И остановились мы на долине, напротив Беф-Фегора.

29. І пробували ми в долинї проти Бет-Пеора.