4 luku

Mooseksen puheen jatkoa: varoituksia kansalle; turvakaupungit Jordanin itäpuolella.

1. Ja nyt, Israel, kuule ne käskyt ja säädökset, jotka minä teille opetan, että seuraisitte niitä, eläisitte ja ottaisitte omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän isienne Jumala, teille antaa.

1. Ja kuule nyt, Israel, ne säädyt ja oikeudet, jotka minä teille opetan tehdäksenne, että te eläisitte ja tulisitte ja omistaisitte maan jonka Herra teidän isäinne Jumala teille on antava.

1. JA cuule nyt Israel käskyt ja oikeudet cuin minä teille opetan tehdäxen että te eläisitte ja tulisitte ja omistaisitte maan jonga HERra teidän Isäin Jumala teille on andawa.

1 And now, O Israel, listen to the statutes and to the ordinances, which I teach you*, to do them, that you* may live and go in and possess the land which Jehovah, the God of your* fathers, gives you*.

1. Now therefore hearken, O Israel, unto the statutes and unto the judgments, which I teach you, for to do them, that ye may live, and go in and possess the land which the LORD God of your fathers giveth you.

1. Og nu, Israel! hør paa de Skikke og de Bud, som jeg lærer eder at holde, paa det I maa leve og komme ind og eje Landet, som Herren eders Gud vil give eder.

1. Och nu hör, Israel, de bud och rätter, som jag eder lärer, att I dem göra skolen, på det I män lefva, och inkomma, och intaga landet, som Herren edra fäders Gud eder gifver.

1. Ja nüüd Israel! kule need seädmissed ja kohtoseädussed, mis minna teid öppetan, et teie nenda tete, et teie ellate ja senna sate ja pärrite sedda Maad, mis Jehowa teie wannematte Jummal teile annab.

1. ‘‘Klausyk, Izraeli, įstatymų ir paliepimų, kurių jus mokau, kad juos vykdydami gyventumėte ir užėmę paveldėtumėte žemę, kurią Viešpats, jūsų Dievas, jums duoda.

1. Und nun höre, Israel, die Gebote und Rechte, die ich euch lehre, daß ihr sie tun sollt, auf daß ihr lebt und hineinkommet und das Land einnehmet, das euch der HERR, eurer Väter Gott, gibt.

1. Et maintenant, Israël, écoute les statuts et les ordonnances que je vous enseigne, pour les pratiquer; afin que vous viviez, et que vous entriez, et possédiez le pays que l'Éternel, le Dieu de vos pères, vous donne.

1. AHORA pues, oh Israel, oye los estatutos, y derechos que yo os enseño para que hagáis, y viváis, y entréis, y heredéis la tierra que Jehová el Dios de vuestros padres te da.

1 Nu dan, Israel! hoor naar de inzettingen en naar de rechten, die ik ulieden lere te doen; opdat gij leeft, en henen inkomt, en erft het land, dat de HEERE, uwer vaderen God, u geeft.

1. Teraz tedy, o Izraelu, słuchaj ustaw, i sądów, których ja was uczę, abyście je czyniąc żyli, a wszedłszy posiedli ziemię, którą Pan, Bóg ojców waszych, dawa wam.

1. Most pedig hallgass ó Izráel [1†] a rendelésekre és végzésekre, a melyekre én tanítlak titeket, hogy azok szerint cselekedjetek, hogy élhessetek, és bemehessetek, és bírhassátok a földet, a melyet az Úr, a ti atyáitoknak Istene ád néktek.

1 Итак, Израиль, слушай постановления и законы, которые я научаю вас исполнять, дабы вы были живы, и пошли и наследовали ту землю, которую Господь, Бог отцов ваших, дает вам.

1. Послухай же тепер, Ізраїлю, про установи і суди, що навчаю вас сповняти їх, щоб ви жили й прийшовши одержали землю, що надїлив вам Господь, Бог батьків ваших.

2. Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaan noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan.

2. Ei teidän pidä mitään lisäämän siihen sanaan minkä minä teille käsken, eikä pidä myös teidän mitään siitä ottamanpois, kätkeäksenne Herran teidän Jumalanne käskyjä, jotka minä teille käsken.

2. Ei teidän pidä mitän lisämän sijhen sanaan cuin minä teille käsken ja ei pidä myös teidän mitän sijtä ottaman pois kätkexen HERran teidän Jumalan käskyjä cuin minä teille käsken.

2 You* will not add to the word which I command you*, neither will you* diminish from it, that you* may keep the commandments of Jehovah your* God which I command you*.

2. Ye shall not add unto the word which I command you, neither shall ye diminish ought from it, that ye may keep the commandments of the LORD your God which I command you.

2. I skulle intet lægge til det Ord, som jeg byder eder, og intet tage derfra, at I maa bevare Herren eders Guds Bud, som jeg har budet eder.

2. I skolen intet lägga dertill, som jag eder bjuder; och skolen ej heller taga der något ifrå; på det I mågen bevara Herrans edars Guds bud, som jag bjuder eder.

2. # Ei teie pea mitte siñna sanna jure middagi kaswatama, mis ma teid kässin, egga sest ärrakautama , et teie peate Jehowa omma Jummala kässud, mis minna teid kässin.

2. Nieko nepridėkite prie mano įstatymų ir nieko iš jų neatimkite. Laikykitės Viešpaties, jūsų Dievo, įsakymų, kuriuos jums skelbiu.

2. Ihr sollt nichts dazutun zu dem, was ich euch gebiete, und sollt auch nichts davontun, auf daß ihr bewahren möget die Gebote des HERRN, eures Gottes, die ich euch gebiete.

2. Vous n'ajouterez rien à la parole que je vous prescris, et vous n'en diminuerez rien; afin d'observer les commandements de l'Éternel, votre Dieu, que je vous prescris.

2. No añadiréis a la palabra, que yo os mando, ni disminuiréis de ella, para que guardéis los mandamientos de Jehová vuestro Dios, que yo os mando.

2 Gij zult tot dit woord, dat ik u gebiede, niet toedoen, ook daarvan niet afdoen; opdat gij bewaart de geboden van den HEERE, uw God, die ik u gebiede.

2. Nie przydacie do słowa, które ja wam rozkazuję, ani ujmiecie z niego, abyście strzegli przykazaó Pana, Boga waszego, które ja wam rozkazuję.

2. Semmit se [2†] tegyetek az ígéhez, a melyet én parancsolok néktek, se el ne vegyetek abból, hogy megtarthassátok az Úrnak, a ti Isteneteknek parancsolatait, a melyeket én parancsolok néktek.

2 не прибавляйте к тому, что я заповедую вам, и не убавляйте от того; соблюдайте заповеди Господа, Бога вашего, которые я вам заповедую.

2. Не прибавите ви до слова, що я заповідаю вам, і не вбавите нїчого, пильнуючи заповідей Господа, Бога вашого, що їх заповідаю вам.

3. Te olette omin silmin nähneet, mitä Herra teki Baal-Peorin asiassa, kuinka Herra, sinun Jumalasi, hävitti sinun keskuudestasi jokaisen, joka lähti kulkemaan Baal-Peorin perässä.

3. Teidän silmänne ovat nähneet, mitä Herra tehnyt on BaalPeorille; sillä kaikki, jotka seurasivat BaalPeoria, on Herra sinun Jumalas hukuttanut teidän seastanne.

3. Teidän silmän owat nähnet mitä HERra tehnyt on BaalPeorille: sillä caicki jotca seuraisit BaalPeorita on HERra sinun Jumalas hucuttanut teidän seastan.

3 Your* eyes have seen what Jehovah did because of Baal-peor. For all the men who followed Baal-peor, Jehovah your God has destroyed them from the midst of you.

3. Your eyes have seen what the LORD did because of Baalpeor: for all the men that followed Baalpeor, the LORD thy God hath destroyed them from among you.

3. Eders Øjne have set, hvad Herren har gjort for Baal-Peors Skyld; thi hver Mand, som gik efter Baal-Peor, ham har Herren din Gud udslettet af din Midte.

3. Edor ögon hafva sett hvad Herren gjort hafver med BaalPeor; ty alla de som efterföljde BaalPeor, dem hafver Herren din Gud förgjort ibland eder.

3. Teie silmad on näinud, mis Jehowa on teinud Paalpeoriga, sest Jehowa so Jummal on iggaühhe, kes Paalpeori järrel käinud, so seast ärrakautanud.

3. Jūsų akys matė, ką Viešpats darė dėl Baal Peoro, kaip išnaikino visus jo garbintojus, buvusius tarp jūsų.

3. Eure Augen haben gesehen, was der HERR getan hat wider den Baal-Peor; denn alle, die dem Baal-Peor folgten, hat der HERR, dein Gott, vertilgt unter euch.

3. Vos yeux ont vu ce que l'Éternel a fait à l'occasion de Baal-Peor; car l'Éternel ton Dieu a détruit, du milieu de toi, tout homme qui était allé après Baal-Peor.

3. Vuestros ojos vieron lo que hizo Jehová por Baal-pehor: que a todo hombre que fué en pos de Baal-pehor destruyó Jehová tu Dios de en medio de tí:

3 Uw ogen hebben gezien, wat God om Baal-peor gedaan heeft; want alle man, die Baal-peor navolgde, dien heeft de HEERE, uw God, uit het midden van u verdaan.

3. Oczy wasze widziały, co uczynił Pan dla Baal fegora, jako każdego męża, który się udawał za Baal fegorem, wytracił Pan, Bóg twój, z pośrodku was.

3. Szemeitekkel láttátok, a mit cselekedett az Úr Baal-Peór miatt; hogy minden embert, a ki Baal-Peór után járt, [3†] kipusztított az Úr, a te Istened te közüled.

3 Глаза ваши видели все , что сделал Господь с Ваал-Фегором: всякого человека, последовавшего Ваал-Фегору, истребил Господь, Бог твой, из среды тебя;

3. Очі ваші бачили, що вдїяв Господь з Бааль Пеором; всї бо, хто ходив слїдом за Бааль-Пеором, вигубив їх Господь, Бог твій, з між вас;

4. Mutta te, jotka riipuitte kiinni Herrassa, teidän Jumalassanne, te kaikki olette elossa vielä tänä päivänä.

4. Vaan te, jotka riiputte kiinni Herrassa teidän Jumalassanne, te elätte kaikki tänäpänä.

4. Waan te jotca pysytte HERras teidän Jumalasan te elätte caicki tänäpänä.

4 But you* who clung to Jehovah your* God are alive every one of you* this day.

4. But ye that did cleave unto the LORD your God are alive every one of you this day.

4. Men I, som hængte hardt ved Herren eders Gud, I leve alle paa denne Dag.

4. Men I som höllen eder intill Herran edar Gud, I lefven alle på denna dag.

4. Ja teie, kes hoidsite Jehowa omma Jummala pole, teie keik ollete tännapääw ellus.

4. Jūs gi, kurie laikėtės Viešpaties, jūsų Dievo, išlikote gyvi iki šios dienos.

4. Aber ihr, die ihr dem HERRN, eurem Gott, anhinget, lebt alle heutigestages.

4. Mais vous, qui vous êtes attachés à l'Éternel votre Dieu, vous êtes tous vivants aujourd'hui.

4. Mas vosotros, que os llegasteis a Jehová vuestro Dios, todos estáis vivos hoy.

4 Gij daarentegen, die den HEERE, uw God, aanhingt, gij zijt heden allen levende.

4. A wy, którzyście trwali przy Panu, Bogu waszym, żyjecie wszyscy aż do dnia dzisiejszego.

4. Ti pedig, a kik ragaszkodtatok az Úrhoz, a ti Istenetekhez, mindnyájan éltek e napig.

4 а вы, прилепившиеся к Господу, Богу вашему, живы все доныне.

4. Ви ж, которі держались Господа, Бога вашого, ви всї живі по сей день.

5. Katso, minä olen opettanut teille käskyt ja säädökset, niinkuin Herra, minun Jumalani, on minua käskenyt, että seuraisitte niitä siinä maassa, jota te menette ottamaan omaksenne.

5. Katso, minä opetin teille käskyt ja oikeudet, niinkuin Herra minun Jumalani minulle käskenyt on, niin tehdäksenne maalla, johonka te tulette, omistamaan sitä.

5. Cadzo minä opetin teille käskyt ja oikeudet nijncuin HERra minun Jumalan minulle käskenyt olit nijn tehdäxenne maalla johonga te tulewat olitte omistaman sitä.

5 Behold, I have taught you* statutes and ordinances, even as Jehovah my God commanded me, that you* should do so in the midst of the land where you* go in to possess it.

5. Behold, I have taught you statutes and judgments, even as the LORD my God commanded me, that ye should do so in the land whither ye go to possess it.

5. Se, jeg har lært eder Skikke og Bud, eftersom Herren min Gud befalede mig, at I skulle gøre saaledes midt i Landet, hvorhen I skulle komme for at eje det.

5. Si, jag hafver lärt eder bud och rätter, såsom Herren min Gud mig budit hafver, att I så göra skolen i landet, der I inkommande varden till att intaga det.

5. Wata ma ollen teid öppetanud need seädmissed ja kohtoseädussed, nenda kui Jehowa mo Jummal mind käsknud, et teie nenda tete seäl maal, kuhho teie lähhäte sedda pärrima.

5. Štai aš mokiau jus nuostatų ir įstatymų, kaip Viešpats, mano Dievas, man įsakė, kad jūs vykdytumėte juos žemėje, kurią paveldėsite.

5. Siehe, ich habe euch gelehrt Gebote und Rechte, wie mir der HERR, mein Gott, geboten hat, daß ihr also tun sollt in dem Lande, darein ihr kommen werdet, daß ihr's einnehmet.

5. Voyez, je vous ai enseigné des statuts et des ordonnances, comme l'Éternel mon Dieu me l'a commandé, afin que vous fassiez ainsi au milieu du pays où vous allez entrer pour le posséder.

5. Mirád, yo os he enseñado estatutos y derechos, como Jehová mi Dios me mandó, para que hagáis así en medio de la tierra en la cual entráis para heredarla.

5 Ziet, ik heb u geleerd de inzettingen en rechten, gelijk als de HEERE, mijn God, mij geboden heeft; opdat gij alzo doet in het midden des lands, waar gij naar toe gaat, om het te erven.

5. Patrzcież, żem was nauczał ustaw i sądów, jako mi rozkazał Pan, Bóg mój, abyście tak czynili w ziemi tej, do której wchodzicie, abyście ją dziedzicznie posiedli.

5. Lássátok, tanítottalak titeket rendelésekre és végzésekre, a mint megparancsolta nékem az Úr, az én Istenem, hogy azok szerint cselekedjetek azon a földön, a melybe bementek, hogy bírjátok azt.

5 Вот, я научил вас постановлениям и законам, как повелел мне Господь, Бог мой, дабы вы так поступали в той земле, в которую вы вступаете, чтоб овладеть ею;

5. Гледи, навчив я вас установ і присудів, як заповідав менї Господь, Бог мій, щоб ви сповняли їх серед землї, що до неї прийдете, щоб заняти її.

6. Noudattakaa ja seuratkaa niitä, sillä se on oleva teidän viisautenne ja ymmärryksenne kansojen silmissä. Kun he kuulevat kaikki nämä käskyt, sanovat he: 'Totisesti, viisas ja ymmärtäväinen kansa on tämä suuri kansa.'

6. Niin pitäkäät siis ja tehkäät ne; sillä tämä on teidän ymmärryksenne ja toimellisuutenne kaikkein kansain edessä, koska he kuulevat nämät käskyt, niin he sanovat: tämä suuri kansa ainoastaan on toimellinen ja kuluisa kansa.

6. Nijn pitäkät sijs ja tehkät ne sillä tämä on teidän ymmärryxen ja toimellisuden caickein Canssain seas cosca he cuulewat caicki nämät käskyt nijn he sanowat: cadzo tämä suuri Canssa ainoast on toimellinen ja cuuluisa Canssa.

6 Keep therefore and do them, for this is your* wisdom and your* understanding in the sight of the peoples, who will hear all these statutes and say, Surely this great nation is a wise and understanding people.

6. Keep therefore and do them; for this is your wisdom and your understanding in the sight of the nations, which shall hear all these statutes, and say, Surely this great nation is a wise and understanding people.

6. Saa holder dem og gører efter dem; thi det skal være eders Visdom og eders Forstand for Folkenes Øjne, som skulle høre om alle disse Skikke, og de skulle sige: Alene dette store Folk er et viist og forstandigt Folk.

6. Så behåller det nu, och görer det; ty så varder edor vishet och förstånd berömd för all folk, när de hörande varda all denna bud, så att de skola säga: Si, hvilket vist och förståndigt folk detta är, och ett härligit folk.

6. # Ja teie peate keik sedda piddama ja teggema: sest se on teie tarkus ja teie moistus nende rahwa silma ees, kes keik neistsinnatsist seädmissist sawad kuulda, ja nemmad wötwad öölda: sesinnane suur rahwas on töest üks tark ja moistlik rahwas.

6. Laikykitės jų ir vykdykite juos, nes tai jūsų išmintis ir protas tautų akyse. Jos išgirs jūsų nuostatus ir sakys: ‘Iš tiesų ši didelė tauta yra protinga ir išmintinga’.

6. So behaltet's nun und tut es. Denn das wird eure Weisheit und Verstand sein bei allen Völkern, wenn sie hören werden alle diese Gebote, daß sie müssen sagen: Ei, welch weise und verständige Leute sind das und ein herrlich Volk!

6. Vous les garderez donc et vous les pratiquerez; car ce sera là votre sagesse et votre intelligence aux yeux des peuples, qui, entendant tous ces statuts, diront: Cette grande nation est le seul peuple sage et intelligent!

6. Guardád pues, y hacéd: porque esta es vuestra sabiduría, y vuestra inteligencia en ojos de los pueblos, que oirán todos estos estatutos, y dirán: Ciertamente pueblo sabio y entendido, gente grande es esta.

6 Behoudt ze dan, en doet ze; want dat zal uw wijsheid en uw verstand zijn voor de ogen der volken, die al deze inzettingen horen zullen, en zeggen: Dit grote volk alleen is een wijs en verstandig volk!

6. Przestrzegajcież ich tedy, a czyócie je; to bowiem jest mądrość wasza, i rozum wasz przed oczyma narodów; którzy usłyszawszy o tych wszystkich ustawach, rzeką: Tylko ten lud mądry, i rozumny, i naród wielki jest.

6. Megtartsátok azért és megcselekedjétek! Mert ez lesz a ti bölcseségtek és értelmetek [4†] a népek előtt, a kik meghallják majd mind e rendeléseket, és ezt mondják: Bizony bölcs és értelmes nép ez a nagy nemzet!

6 итак храните и исполняйте их, ибо в этом мудрость ваша и разум ваш пред глазами народов, которые, услышав о всех сих постановлениях, скажут: только этот великий народ есть народ мудрый и разумный.

6. Пильнуйте ж і сповняйте їх! Бо се мудрість і розум ваш перед очима народів, що чути муть всї встанови сї й казати муть: Сей великий нарід справдї мудрий і розумний нарід.

7. Sillä onko toista suurta kansaa, jonka jumalat ovat sitä niin lähellä, kuin Herra, meidän Jumalamme, on lähellä meitä, niin usein kuin me häntä rukoilemme?

7. Sillä mikä kansa on niin suuri, jota Jumala niin lähestyy, niinkuin Herra meidän Jumalamme, niin usein kuin me häntä rukoilemme?

7. Sillä cuca Canssa on nijn ylistettäwä jolle Jumalat nijn lähestywät nijncuin HERra meidän Jumalam nijn usein cuin me händä rucoilem.

7 For what great nation is there that has a god so near to them, as Jehovah our God is whenever we call upon him?

7. For what nation is there so great, who hath God so nigh unto them, as the LORD our God is in all things that we call upon him for?

7. Thi hvor er saa stort et Folk, til hvilket Guder: holde sig nær, saaledes som Herren vor Gud til os, saa tidt vi kalde paa ham?

7. Ty hvad folk är så härligit, hvilko gudarna så nalkas, såsom Herren vår Gud, så ofta som vi åkalle honom?

7. # Sest missugune suur rahwas on, kelle jures jummalad ni liggi on, kui Jehowa meie Jummal, ni mitto kord kui meie temma pole hüame.

7. Iš tikrųjų nėra kitos tokios didingos tautos, kuriai Dievas būtų taip arti, kaip mūsų Dievas, kai Jo šaukiamės.

7. Denn wo ist so ein herrlich Volk, zu dem Götter also nahe sich tun als der HERR, unser Gott, so oft wir ihn anrufen?

7. Car quelle est la grande nation qui ait ses dieux près d'elle, comme nous avons l'Éternel notre Dieu, toutes les fois que nous l'invoquons?

7. Porque ¿qué gente hay grande, que tenga los dioses cercanos a sí, como Jehová nuestro Dios en todas las cosas por las cuales le llamamos?

7 Want wat groot volk is er, hetwelk de goden zo nabij zijn als de HEERE, onze God, zo dikwijls als wij Hem aanroepen?

7. Albowiem któryż naród tak wielki jest, coby mu byli bogowie tak bliscy, jako Pan, Bóg nasz, we wszystkiem, ilekroć go wzywamy?

7. Mert melyik nagy nemzet [5†] az, a melyhez olyan közel volna az ő Istene, mint mi hozzánk az Úr, a mi Istenünk, valahányszor hozzá kiáltunk?

7 Ибо есть ли какой великий народ, к которому боги его были бы столь близки, как близок к нам Господь, Бог наш, когда ни призовем Его?

7. Де бо на сьвітї такий великий нарід, в котрого так близький Бог, як Господь, Бог наш, у всьому, про що тільки кличемо до його?

8. Ja onko toista suurta kansaa, jolla on niin vanhurskaat käskyt ja säädökset, kuin on koko tämä laki, jonka minä tänä päivänä teille annan?

8. Ja mikä on niin ylistettävä kansa jolla niin hurskaat säädyt ja käskyt ovat, niinkuin kaikki tämä laki on, jonka minä teille tänäpänä annan?

8. Ja cuca on nijn ylistettäwä Canssa jolla nijn hurscat tawat ja käskyt owat nijncuin caicki tämä Laki on jonga minä teille tänäpänä annan?

8 And what great nation is there that has statutes and ordinances so righteous as all this law, which I set before you* this day?

8. And what nation is there so great, that hath statutes and judgments so righteous as all this law, which I set before you this day?

8. Og hvor er saa stort et Folk, som har saa retf ærdige Skikke og Bud, som hele denne Lov er, hvilken jeg i Dag lægger for eders Ansigt?

8. Och hvar är något så härligit folk, som så rättfärdiga seder och bud hafver, såsom all denna lagen, som jag eder på denna dagen föregifver?

8. # Ja missuggune suur rahwas on, kel ni öiged seädmissed ja kohtoseädussed on, kui keik se kässo-öppetus, mis ma tänna teie kätte annan.

8. Kuri kita didelė tauta turi nuostatus ir įsakymus tokius teisingus, kaip šis įstatymas, kurį šiandien skelbiu jums?

8. Und wo ist so ein herrlich Volk, das so gerechte Sitten und Gebote habe wie all dies Gesetz, daß ich euch heutigestages vorlege?

8. Et quelle est la grande nation qui ait des statuts et des lois justes, comme toute cette loi que je mets aujourd'hui devant vous?

8. Y ¿qué gente hay grande, que tenga estatutos y derechos justos, como es toda esta ley, que yo doy delante de vosotros hoy?

8 En wat groot volk is er, dat zo rechtvaardige inzettingen en rechten heeft, als deze ganse wet is, die ik heden voor uw aangezicht geef?

8. Albo któryż naród tak wielki, któryby miał ustawy i sądy tak sprawiedliwe, jako wszystek ten zakon, który ja przedkładam wam dziś?

8. És melyik nagy nemzet az, a melynek olyan rendelései [6†] és igazságos végzései volnának, mint ez az egész törvény, a melyet én ma adok elétek?!

8 и есть ли какой великий народ, у которого были бы такие справедливые постановления и законы, как весь закон сей, который я предлагаю вам сегодня?

8. І який се великий нарід, що в його установи і присуди такі справедливі, як увесь закон сей, що я поставив вам оце?

9. Ole vain varuillasi ja ota itsestäsi tarkka vaari, ettet unhota, mitä omin silmin olet nähnyt, ja ettei se lähde sinun sydämestäsi koko elinaikanasi, vaan että ilmoitat sen lapsillesi ja lastesi lapsille:

9. Niin karta ja varjele sinun sielus sangen visusti, ettet sinä unhottaisi niitä asioita, jotka sinun silmäs ovat nähneet, ja ettei ne läksisi sinun sydämestäs kaikkena sinun elinaikanas: ja sinun pitää niitä julistaman lapsilles ja lastes lapsille.

9. NIin carta sinuas ja warjele sinun sielus sangen wisust ettet sinä unhotais nijtä asioita jotca sinun silmäs owat nähnet ja ettei ne läxis sinun sydämestäs caickena sinun elinaicanas ja sinun pitä nijtä julistaman lapsilles ja lastes lapsille.

9 Only take heed to yourself and keep your soul diligently, lest you forget the things which your eyes saw and lest they depart from your heart all the days of your life, but make them known to your sons and your son's sons–

9. Only take heed to thyself, and keep thy soul diligently, lest thou forget the things which thine eyes have seen, and lest they depart from thy heart all the days of thy life: but teach them thy sons, and thy sons' sons;

9. Ikkun tag dig i Vare og bevar din Sjæl vel, at du ikke forglemmer de Ting, som dine Øjne have set, og at de ikke vige fra dit Hjerte alle dine Livsdage; men du skal kungøre dem for dine Børn og for dine Børnebørn:

9. Så förvara dig nu och dina själ granneliga, att du icke förgäter hvad för din ögon skedt är, och att det icke gånger utu dino hjerta i alla dina lifsdagar; och skall förkunna dinom barnom, och dinom barnabarnom,

9. # Agga katsu ennese ette ja hoia omma hinge wägga, et sa ei unnusta neid asjo, mis so silmad näinud, ja et nemmad so süddamest ärra ei lahku keik so ello aia, ja kuluta neid omma lastele ja omma laste lastele,

9. Saugokis ir rūpestingai saugok savo sielą, kad neužmirštum to, ką matei savo akimis, ir tepasilieka tai tavo širdyje per visas tavo dienas. Jų mokykite savo vaikus ir vaikaičius.

9. Hüte dich nur und bewahre deine Seele wohl, daß du nicht vergessest der Geschichten, die deine Augen gesehen haben, und daß sie nicht aus deinem Herzen kommen all dein Leben lang. Und sollst deinen Kindern und Kindeskindern kundtun

9. Seulement prends garde à toi, et garde avec soin ton âme, de peur que tu n'oublies les choses que tes yeux ont vues, et qu'elles ne sortent de ton cœur, aucun des jours de ta vie; mais tu les enseigneras à tes enfants, et aux enfants de tes enfants.

9. Por tanto guárdate, y guarda tu alma con diligencia, que no te olvides de las cosas que tus ojos han visto, ni se aparten de tu corazón todos los dias de tu vida: y enseñarlas has a tus hijos, y a los hijos de tus hijos.

9 Alleenlijk wacht u, en bewaart uw ziel wel, dat gij niet vergeet de dingen, die uw ogen gezien hebben; en dat zij niet van uw hart wijken, al de dagen uws levens; en gij zult ze aan uw kinderen en uw kindskinderen bekend maken.

9. A wszakże miej się na pieczy, a strzeż duszy twej pilnie, byś snać nie zapomniał na te rzeczy, które widziały oczy twoje i aby snać nie odstąpiły od serca twego po wszystkie dni żywota twego; i oznajmisz je synom twym, i synom synów twoich.

9. Csak vigyázz magadra, és őrizd jól a te lelkedet, hogy el ne felejtkezzél azokról, a melyeket láttak a te szemeid, és hogy el ne távozzanak a te szívedtől teljes életedben, hanem [7†] ismertesd meg azokat a te fiaiddal és fiaidnak [8†] fiaival.

9 Только берегись и тщательно храни душу твою, чтобы тебе не забытьтех дел, которые видели глаза твои, и чтобы они не выходили из сердца твоего во все днижизни твоей; и поведай о них сынам твоим и сынам сынов твоих, –

9. Тільки стережись і пильнуй душі своєї, щоб не забути дїла сї, що бачили очі твої, і щоб не відлучились вони від серця твого по всї днї життя твого! Нї! Переказуй про них синам твоїм і синам синів твоїх,

10. mitä tapahtui sinä päivänä, jona seisoit Herran, sinun Jumalasi, edessä Hoorebilla, kun Herra sanoi minulle: 'Kokoa kansa, niin minä julistan heille sanani, että he oppisivat pelkäämään minua, niin kauan kuin elävät maan päällä, ja opettaisivat lapsensakin siihen.'

10. Sitä päivää, jonas seisoit Herran sinun Jumalas edessä Horebissa, kuin Herra sanoi minulle: kokoa minulle kansa, antaakseni heidän kuulla minun sanojani, jotka heidän pitää oppiman, että he pelkäisivät minua kaikkena elinaikanansa maan päällä, ja opettaisivat lapsiansa.

10. Ja myös sitä päiwä coscas seisoit HERran sinun Jumalas edes Horebis cosca HERra sanoi minulle: coco minulle Canssa andaxeni heidän cuulla minun sanojani jotca heidän pitä oppiman että he pelkäisit minua maan päällä caickenä heidän elinaicanans ja opetaisit heidän lapsians.

10 the day that you stood before Jehovah your God in Horeb, when Jehovah said to me, Assemble the people to me and I will make them hear my words, that they may learn to fear me all the days that they live upon the earth and that they may teach their sons.

10. Specially the day that thou stoodest before the LORD thy God in Horeb, when the LORD said unto me, Gather me the people together, and I will make them hear my words, that they may learn to fear me all the days that they shall live upon the earth, and that they may teach their children.

10. Den Dag, da du stod for Herren din Guds Ansigt ved Horeb, der Herren sagde til mig: Saml til mig Folket, saa vil jeg lade dem høre mine Ord, som de skulle lære, for at frygte mig alle de Dage, som de leve paa Jorden, og de skulle lære deres Børn dem.

10. Den dagen, då du stod för Herranom dinom Gud vid berget Horeb, och Herren till mig sade: Församla mig folket, att jag skall låta dem höra min ord, och lära frukta mig i alla deras lifsdagar på jordene, och lära sin barn.

10. Mis sel päwal sündis, kui sa seisid Jehowa omma Jummala ees Orebis, kui Jehowa mo wasto ütles: koggu mulle se rahwas, ja ma tahhan neid lasta kuulda ommad sannad, mis nemmad peawad öppima, et nemmad mind kartwad keik need päwad, mis nemmad Ma peäl ellawad, ja peawad neid ommad lapsed öppetama.

10. Tą dieną, kai stovėjai Viešpaties, savo Dievo, akivaizdoje prie Horebo, Jis man kalbėjo: ‘Surink prie manęs tautą, kad išgirstų mano žodžius ir bijotų manęs, kol gyvens žemėje, ir mokytų to paties savo vaikus’.

10. den Tag, da du vor dem HERRN, deinem Gott, standest am Berge Horeb, da der HERR zu mir sagte: Versammle mir das Volk, daß sie meine Worte hören und lernen mich fürchten alle ihre Lebtage auf Erden und lehren ihre Kinder.

10. N'oublie point le jour où tu te présentas devant l'Éternel, ton Dieu, en Horeb, lorsque l'Éternel me dit: Assemble-moi le peuple, que je leur fasse entendre mes paroles, afin qu'ils apprennent à me craindre tout le temps qu'ils vivront sur la terre, et qu'ils l'enseignent à leurs enfants.

10. El día que estuviste delante de Jehová tu Dios en Horeb, cuando Jehová me dijo: Júntame el pueblo, para que yo les haga oir mis palabras, las cuales aprenderán para temerme todos los dias que vivieren sobre la tierra, y enseñarán a sus hijos.

10 Ten dage, als gij voor het aangezicht des HEEREN, uws Gods, aan Horeb stondt, als de HEERE tot mij zeide: Vergader Mij dit volk, en Ik zal hun Mijn woorden doen horen, die zij zullen leren, om Mij te vrezen al de dagen, die zij op den aardbodem zullen leven, en zij zullen ze hun kinderen leren;

10. Nie zapominaj, żeś onego dnia stał przed oblicznością Pana, Boga twego, na Horeb, gdy mówił Pan do mnie: Zgromadź mi lud, abym im powiedział słowa moje, których się uczyć będą, aby się mnie bali po wszystkie dni, pokąd żyć będą na ziemi, i synów swoich nauczając tego.

10. El ne felejtkezzél a napról, a melyen az Úr előtt, a te Istened előtt állottál a Hóreben, a mikor azt mondta nékem az Úr: Gyűjtsd egybe nékem a népet, hogy hallassam véle beszédeimet, hogy tanuljanak félni engem, minden időben, a míg e földön élnek, és tanítsák meg fiaikat is.

10 о том дне, когда ты стоял пред Господом, Богом твоим, при Хориве, и когда сказал Господь мне: собери ко Мне народ, и Я возвещу им слова Мои, из которых онинаучатся бояться Меня во все дни жизни своей на земле и научат сыновей своих.

10. Про той день, як стояв єси перед Господом, Богом твоїм, під Горебом, як Господь промовляв до мене: Збери менї люд сей, щоб я дав їм почути слова мої, з котрих навчаться боятись мене по всї днї життя свого на землї, і навчать синів своїх.

11. Ja te astuitte esille ja jäitte seisomaan vuoren juurelle, ja vuori paloi tulena, joka loimusi sisimpään taivaaseen asti pimeyden ja synkkien pilvien keskellä.

11. Ja te astuitte edes, ja seisoitte alhaalla vuoren tykönä, ja vuori paloi taivaasen asti, ja siellä oli pimeys, pilvi ja synkeys.

11. Ja te astuitte edes ja seisoitte alhalla wuoren tykönä ja wuori paloi puoliwälijn taiwast ja siellä oli pimeys pilwi ja sumu.

11 And you* came near and stood under the mountain and the mountain burned with fire to the heart of heaven, with darkness, cloud and thick darkness.

11. And ye came near and stood under the mountain; and the mountain burned with fire unto the midst of heaven, with darkness, clouds, and thick darkness.

11. Og I kom nær til og stode neden for Bjerget, og Bjerget brændte med Ild indtil midt op i Himmelen, der var Mørke, Sky, ja forfærdeligt Mørke.

11. Och I gingen fram, och stoden neder under berget, och berget brann halfväges upp till himmelen; och der var mörker, moln och töckna.

11. Ja teie tullite liggi ja seisite mäe al, ja se mäggi pölles tulle sees kesk taewani; pimmedus, pilwed ja suur pimme olli seäl.

11. Jūs priartėjote prie kalno pašlaitės, iš kur liepsnos kilo į dangų. Jis buvo apsuptas tamsa ir debesimis.

11. Und ihr tratet herzu und standet unten an dem Berge; der Berg brannte aber bis mitten an den Himmel, und war da Finsternis, Wolken und Dunkel.

11. Vous vous approchâtes donc, et vous vous tîntes sous la montagne (or, la montagne était tout en feu, jusqu'au milieu du ciel; et il y avait des ténèbres, des nuées, et de l'obscurité);

11. Y os llegasteis, y os pusisteis al pié del monte, y el monte ardía en fuego hasta en medio de los cielos, tinieblas, nube, y oscuridad.

11 En gijlieden naderdet en stondt beneden dien berg; (die berg nu brandde van vuur, tot aan het midden des hemels; er was duisternis, wolken en donkerheid).

11. Tedyście przystąpili, a stanęliście pod górą, a ona góra pałała ogniem aż do samego nieba, a była na niej ciemność, obłok i mgła.

11. És előjárulátok, és [9†] megállátok a hegy alatt; a hegy pedig tűzben ég vala mind az ég közepéig, mindamellett sötétség, köd és homályosság vala.

11 Вы приблизились и стали под горою, а гора горела огнем до самых небес, и была тьма, облако и мрак.

11. І приступили ви та й поставали попід горою; а гора палала поломєм аж під саме небо і стала темрява, хмари і тьма.

12. Ja Herra puhui teille tulen keskeltä. Sanat te kuulitte, mutta ette nähneet hänen muotoansa, kuulitte vain äänen.

12. Ja Herra puhui teille keskeltä tulta: puheen äänen te kuulitte, mutta ette yhtäkään kuvaa nähneet, vaan äänen kuulitte.

12. Ja HERra puhui teille keskeldä tulda hänen puhens änen te cuulitte mutta et te yhtäkän cuwa nähnet waan änen.

12 And Jehovah spoke to you* out of the midst of the fire. You* heard the voice of words, but you* saw no form, only a voice.

12. And the LORD spake unto you out of the midst of the fire: ye heard the voice of the words, but saw no similitude; only ye heard a voice.

12. Og Herren talede til eder midt ud af Ilden; I hørte Ordets Røst, men I saa ingen, Skikkelse foruden Røsten.

12. Och Herren talade med eder midt utur elden; hans ords röst hörden I, men ingen liknelse sågen I, utan röstena.

12. Ja Jehowa räkis teie wasto kesk tulle seest; teie kuulsite nende sannade heäle, agga ühteki kuio ei näinud teie mitte, ei olnud muud kui se heäl.

12. Viešpats kalbėjo jums iš ugnies. Jūs girdėjote Jo žodžius, bet nematėte Jo pavidalo; girdėjote tik balsą.

12. Und der HERR redete mit euch mitten aus dem Feuer. Die Stimme seiner Worte hörtet ihr; aber keine Gestalt saht ihr außer der Stimme.

12. Et l'Éternel vous parla du milieu du feu; vous entendiez une voix qui parlait, mais vous ne voyiez aucune figure; vous entendiez seulement une voix.

12. Y habló Jehová con vosotros de en medio del fuego; la voz de sus palabras oisteis, mas figura ninguna visteis más de la voz.

12 Zo sprak de HEERE tot u uit het midden des vuurs; gij hoordet de stem der woorden; maar gij zaagt geen gelijkenis, behalve de stem.

12. I mówił Pan do was z pośród ognia; głos słów słyszeliście, aleście podobieóstwa żadnego nie widzieli oprócz głosu.

12. És szóla az Úr néktek a tűz közepéből. A szavak hangját ti is halljátok vala, de csak a hangot; alakot azonban nem láttok vala.

12 И говорил Господь к вам из среды огня; глас слов Его вы слышали, но образа не видели, а только глас;

12. І промовив до вас Господь із поломя; ви чули голос слів його, та нїякої постатї не бачили окрім голосу.

13. Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa; ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.

13. Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän teidän tehdä käski: ne kymmenet sanat, ja kirjoitti ne kahteen kiviseen tauluun.

13. Ja hän ilmoitti teille lijttons jonga hän teidän tehdä käski nimittäin ne kymmenen sana ja kirjoitti cahteen kiwiseen tauluun.

13 And he declared to you* his covenant, which he commanded you* to perform, even the ten commandments. And he wrote them upon two tablets of stone.

13. And he declared unto you his covenant, which he commanded you to perform, even ten commandments; and he wrote them upon two tables of stone.

13. Og han forkyndte eder sin Pagt, hvilken han bød eder at holde, de ti Ord; og han skrev dem paa to Stentavler.

13. Och han förkunnade eder sitt förbund, det han eder böd att göra; nämliga de tio ord, och skref dem på två stentaflor.

13. Ja ta andis teile teäda omma seädusse, mis ta teid käskis tehha, need kümme sanna, ja ta kirjotas neid kahhe kiwwi laua peäle.

13. Jis jums paskelbė savo sandorą ir įsakė ją vykdyti. Jis užrašė dešimt įsakymų dviejose akmeninėse plokštėse

13. Und er verkündigte euch seinen Bund, den er euch gebot zu tun, nämlich die Zehn Worte, und schrieb sie auf zwei steinerne Tafeln.

13. Et il vous fit entendre son alliance, qu'il vous commanda d'observer, les dix paroles; et il les écrivit sur deux tables de pierre.

13. Y él os denunció su concierto, el cual os mandó que hicieseis, las diez palabras, y escribiólas en dos tablas de piedra.

13 Toen verkondigde Hij u Zijn verbond, dat Hij u gebood te doen, de tien woorden, en schreef ze op twee stenen tafelen.

13. I oznajmił wam przymierze swoje, które rozkazał wam, abyście je czynili, to jest dziesięć słów, które napisał na dwóch tablicach kamiennych.

13. És kijelenté néktek az ő szövetségét, a melyre nézve utasított titeket a tíz ige teljesítésére, és felírá azokat két kőtáblára.

13 и объявил Он вам завет Свой, который повелел вам исполнять, десятословие, и написал его на двух каменных скрижалях;

13. І обявив він вам свій завіт, що велїв вам чинити, десять слів; і написав їх на двох камяних таблицях.

14. Ja minun Herra silloin käski opettaa teille käskyt ja säädökset, että te seuraisitte niitä siinä maassa, jota te menette ottamaan omaksenne.

14. Ja Herra käski minun silloin opettaa teille säädyt ja oikeudet, teidän niitä tehdäksenne siinä maassa, johon te menette omistamaan sitä.

14. Ja HERra käski minun silloin opetta teille käskyt ja oikeudet teidän nijtä tehdäxen sijnä maasa johon te menette omistaman sitä.

14 And Jehovah commanded me at that time to teach you* statutes and ordinances, that you* might do them in the land where you* go over to possess it.

14. And the LORD commanded me at that time to teach you statutes and judgments, that ye might do them in the land whither ye go over to possess it.

14. Og Herren bød mig paa den samme Tid at lære eder Skikke og Bud, at I skulle gøre derefter i det Land, som I drage over til for at eje det.

14. Och Herren böd mig på samma tiden, att jag skulle lära eder bud och rätter, att I derefter göra skullen uti de lande, der I indragen till att intaga det.

14. Ja Jehowa käskis mind sel aial teid öppetada need seädmissed ja kohtoseädussed, et teie neid piddite teggema seäl maal, kuhho teie lähhäte sedda pärrima.

14. ir įsakė man mokyti jus vykdyti tuos įsakymus ir paliepimus žemėje, kurią paveldėsite.

14. Und der HERR gebot mir zur selben Zeit, daß ich euch lehren sollte Gebote und Rechte, daß ihr darnach tätet in dem Lande, darein ihr ziehet, daß ihr's einnehmet.

14. L'Éternel me commanda aussi, en ce temps-là, de vous enseigner des statuts et des ordonnances, pour que vous les pratiquiez au pays où vous allez passer pour le posséder.

14. A mí también me mandó Jehová entónces, que os enseñase los estatutos y derechos, para que los hicieseis en la tierra, a la cual pasáis, para poseerla.

14 Ook gebood mij de HEERE ter zelver tijd, dat ik u inzettingen en rechten leren zou; opdat gij die deedt in dat land, naar hetwelk gij doortrekt, om dat te erven.

14. Mnie też rozkazał Pan na on czas, abym was nauczał ustaw i sądów, abyście je czynili w ziemi, do której idziecie, abyście ją dziedzicznie posiedli.

14. Engem is utasított az Úr abban az időben, hogy tanítsalak meg titeket a rendelésekre és végzésekre, hogy azok szerint cselekedjetek azon a földön, a melyre átmentek, hogy bírjátok azt.

14 и повелел мне Господь в то время научить вас постановлениям и законам, дабы вы исполняли их в той земле, в которую вы входите, чтоб овладеть ею.

14. А менї заповідав Господь того часу навчати вас установ і присудів, щоб ви сповняли їх на землї, що до неї прийдете, щоб дістати її в державу.

15. Ottakaa siis itsestänne tarkka vaari — sillä te ette sinä päivänä, jona Herra puhui teille tulen keskeltä Hoorebilla, nähneet hänestä minkäänkaltaista muotoa —

15. Varjelkaat siis sielujanne sangen visusti; sillä ette ole yhtäkään kuvaa nähneet sinä päivänä, jona Herra puhui teille, keskeltä tulta, Horebissa,

15. WArjelcat sijs teidän sieluan sangen wisust: sillä et te ole yhtäkän cuwa nähnet sinä päiwänä jona HERra puhui teille keskeldä tulda Horebis.

15 You* take therefore good heed to yourselves, for you* saw no manner of form on the day that Jehovah spoke to you* in Horeb out of the midst of the fire.

15. Take ye therefore good heed unto yourselves; for ye saw no manner of similitude on the day that the LORD spake unto you in Horeb out of the midst of the fire:

15. Saa bevarer eders Sjæle vel, fordi I saa slet ingen Skikkelse paa den Dag, der Herren talede til eder paa Horeb midt ud af Ilden,

15. Så förvarer nu edra själar väl; ty I hafven ingen liknelse sett på den dagen, då Herren talade med eder utur elden på bergena Horeb;

15. Ja teie peate wägga ommad hinged hoidma, sest teie ei olle mitte ühtegi kuio näinud sel päwal, kui Jehowa teie wasto räkis Orebis kesk tulle seest.

15. Gerai įsidėmėkite, kad tą dieną, kai Viešpats jums kalbėjo Horebe iš ugnies, jūs nematėte jokio pavidalo,

15. So bewahret nun eure Seelen wohl, denn ihr habt keine Gestalt gesehen des Tages, da der HERR mit euch redete aus dem Feuer auf dem Berge Horeb,

15. Vous prendrez donc bien garde à vos âmes, car vous ne vîtes aucune figure au jour où l'Éternel votre Dieu vous parla, en Horeb, du milieu du feu;

15. Guardád pues mucho vuestras almas; porque ninguna figura visteis el día que Jehová habló con vosotros en Horeb de en medio del fuego;

15 Wacht u dan wel voor uw zielen; want gij hebt geen gelijkenis gezien, ten dage als de HEERE op Horeb uit het midden des vuurs tot u sprak;

15. A tak strzeżcie pilnie dusz waszych, (gdyżeście nie widzieli żadnego podobieóstwa, dnia, którego mówił Pan do was na Horebie z pośrodku ognia,)

15. Őrizzétek meg azért jól a ti lelketeket, mert semmi alakot nem láttatok akkor, a mikor a tűznek közepéből szólott hozzátok az Úr a Hóreben;

15 Твердо держите в душах ваших, что вы не видели никакого образа в тот день, когда говорил к вам Господь на Хориве из среды огня,

15. Пильнуйте ж добре душ ваших, бо не бачили ви нїякої постатї в день той, як із поломя промовляв до вас Господь на Гореб горі,

16. ettette menettele kelvottomasti ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, ette minkään muotoista patsasta, ette miehen tai naisen kuvaa,

16. Ettette turmelisi teitänne, ja tekisi teillenne kuvaa, jonkun muotoista, miehen eli vaimon kaltaista,

16. Ettet te turmelis teitän ja tekis teillen cuwa joca olis miehen eli waimon caltainen.

16 Lest you* corrupt yourselves and make for you* a graven image in the form of any figure, the likeness of male or female,

16. Lest ye corrupt yourselves, and make you a graven image, the similitude of any figure, the likeness of male or female,

16. at I ikke skulle handle fordærveligt og; gøre eder et udskaaret Billede, en Skikkelse af noget Billede, en Lignelse af Mand eller Kvinde,

16. På det I icke skolen förderfva eder och göra eder något beläte, det en man likt är eller qvinno;

16. Et teie mitte pahhaste ei te, egga ennestele ei te, mis nikkertud on, mis ial ühhe kuio sarnane , olgo se meeste- ehk naeste-rahwa näggo;

16. kad kartais nedirbtumėte sau drožinių, panašių į vyrą ar moterį,

16. auf daß ihr nicht verderbet und machet euch irgend ein Bild, das gleich sei einem Mann oder Weib

16. De peur que vous ne vous corrompiez, et que vous ne vous fassiez quelque image taillée, quelque ressemblance qui représente quoi que ce soit, quelque figure de mâle ou de femelle,

16. Que no corrompáis, y hagáis para vosotros escultura, imágen de alguna semejanza, figura de macho o de hembra:

16 Opdat gij u niet verderft, en maakt u iets gesnedens, de gelijkenis van enig beeld, de gedaante van man of vrouw,

16. Abyście się snać nie popsowali, i nie czynili sobie rytego bałwana, albo obrazu wszelkiego podobieóstwa, kształtu mężczyzny albo niewiasty;

16. Hogy el ne vetemedjetek, és faragott képet, valamely bálványféle alakot ne csináljatok [10†] magatoknak, férfi vagy asszony képére;

16 дабы вы не развратились и не сделали себе изваяний, изображений какого-либо кумира,представляющих мужчину или женщину,

16. Щоб ви не зледащіли та не почали робити собі тесані постатї, подобу якої постатї, постать жіночу, або чоловічу,

17. ette maan päällä liikkuvan nelijalkaisen eläimen kuvaa, ette taivaan alla lentävän siivekkään linnun kuvaa,

17. Jonkun eläimen kaltaista, joka on maan päällä, jonkun linnun kaltaista, joka lentää taivaan alla;

17. Eli eläimen maan päällä eli linduin taiwan alla.

17 the likeness of any beast that is on the earth, the likeness of any winged bird that flies in the sky,

17. The likeness of any beast that is on the earth, the likeness of any winged fowl that flieth in the air,

17. en Lignelse af noget Dyr, som er paa Jorden, en Lignelse af nogen vinget Fugl, som flyver under Himmelen,

17. Eller djure på jordene, eller fogle under himmelen;

17. Mis ial ühhe lojukse näggo, mis Ma peäl; mis ial ühhe tibadega liñno näggo, mis taewa al lennab;

17. panašių į kurį nors gyvulį, esantį žemėje, ar skraidantį padangėje paukštį,

17. oder Vieh auf Erden oder Vogel unter dem Himmel

17. La figure de quelque bête qui soit sur la terre, la figure d'un oiseau ailé qui vole dans les cieux,

17. Figura de ningún animal, que sea en la tierra, figura de ningún ave de alas que vuele por el aire,

17 De gedaante van enig beest, dat op de aarde is; de gedaante van enigen gevleugelden vogel, die door den hemel vliegt;

17. Albo kształtu jakiego zwierzęcia, które jest na ziemi, kształtu wszelkiego ptaka skrzydlastego, który lata po powietrzu;

17. Képére valamely baromnak, a mely van a földön; képére valamely repdeső madárnak, a mely röpköd a levegőben;

17 изображения какого-либо скота, который на земле, изображения какой-либо птицы крылатой, которая летает под небесами,

17. Постать якої скотини, що на землї гасає, образ якої крилатої птахи, що попід небесами лїтає,

18. ette maassa matelevaisen kuvaa ettekä vesissä maan alla olevan kalan kuvaa;

18. Eli jonkun madon muotoa maan päällä, eli jonkun kalan muotoa, joka on vedessä maan alla,

18. Eli matoin maan päällä eli calain wedes maan alla.

18 the likeness of anything that creeps on the ground, the likeness of any fish that is in the water under the earth.

18. The likeness of any thing that creepeth on the ground, the likeness of any fish that is in the waters beneath the earth:

18. en Lignelse af noget krybende Dyr paa Jorden, en Lignelse af nogen Fisk, som er i Vandet under Jorden;

18. Eller matke, som kräker på jordene, eller fiske i vattnena under jordene;

18. Mis ial selle näggo, mis möda maad romab; mis ial ühhe kalla näggo, mis wees Ma al.

18. ar šliaužiantį gyvį, ar žuvį, plaukiojančią vandenyse.

18. oder Gewürm auf dem Lande oder Fisch im Wasser unter der Erde,

18. La figure d'un animal qui rampe sur le sol, la figure d'un poisson qui soit dans les eaux au-dessous de la terre;

18. Figura de ningún animal que vaya arrastrando por la tierra, figura de ningún pez que esté en el agua debajo de la tierra.

18 De gedaante van iets, dat op den aardbodem kruipt; de gedaante van enigen vis, die in het water is onder de aarde;

18. Kształtu wszystkiego tego, co się płaza po ziemi, kształtu wszelkiej ryby, która jest w wodzie pod ziemią.

18. Képére valamely földön csúszó-mászó állatnak; képére valamely halnak, a mely van a föld alatt lévő vizekben.

18 изображения какого-либо гада , ползающего по земле, изображения какой-либо рыбы, которая в водах ниже земли;

18. Образ якої небудь животини, що по землї лазить, образ якої риби, що у водї під землею;

19. ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille kansoille koko taivaan alla.

19. Ja ettet sinä myös nostaisi silmiäs taivaasen päin, ja katselisi aurinkoa, ja kuuta, ja tähtiä, ja kaikkea taivaan sotajoukkoa, ja tulisi kehoitetuksi kumartamaan ja palvelemaan heitä, jotka Herra sinun Jumalas jakanut on kaikille kansoille koko taivaan alla.

19. Ja ettet sinä myös nostais silmiäs taiwasen päin ja cadzelis auringot cuuta tähdejä ja caicke taiwan sotajoucko ja luopuis minusta cumarraisit ja palwelisit heitä jotca HERra sinun Jumalas jacanut on caikille Canssoille coco taiwan alla.

19 And lest you lift up your eyes to heaven and when you see the sun and the moon and the stars, even all the host of heaven, you are drawn away and worship them and serve them, which Jehovah your God has allotted to all the peoples under the whole heaven.

19. And lest thou lift up thine eyes unto heaven, and when thou seest the sun, and the moon, and the stars, even all the host of heaven, shouldest be driven to worship them, and serve them, which the LORD thy God hath divided unto all nations under the whole heaven.

19. og at du ikke skal opløfte dine Øjne til Himmelen og se Solen og Maanen og Stjernerne, den ganske Himmelens Hær, og tilskyndes til at tilbede dem og tjene dem, hvilke Herren din Gud har uddelt til alle Folkene under den ganske Himmel.

19. Och att du icke heller upphäfver din ögon till himmelen, och ser solen, och månan, och stjernorna, hela himmelens här, och faller af, och tillbeder dem, och tjenar dem, hvilka Herren din Gud förskickat hafver allom folkom under hela himmelen.

19. Ja et sa mitte omma silmi ülles ei tösta taewa pole, ja ei wata päwa ja ku ja tähtede, keige se taewa wäe peäle, et sind ei kihhuta, et sa nende ette kummardad ja neid tenid, mis Jehowa so Jummal on jagganud keige rahwale keige se taewa al.

19. Kad kartais, pakėlęs akis į dangų ir pamatęs saulę, mėnulį, žvaigždes, nepaklystum, jų negarbintum ir nesilenktum tiems, kuriuos Viešpats, jūsų Dievas, sutvėrė tarnauti visoms tautoms.

19. daß du auch nicht deine Augen aufhebest gen Himmel und sehest die Sonne und den Mond und die Sterne, das ganze Heer des Himmels, und fallest ab und betest sie an und dienest ihnen, welche der HERR, dein Gott, verordnet hat allen Völkern unter dem ganzen Himmel.

19. De peur aussi qu'élevant tes yeux vers les cieux, et voyant le soleil, la lune et les étoiles, toute l'armée des cieux, tu ne sois poussé à te prosterner devant eux, et que tu ne serves ces choses que l'Éternel ton Dieu a données en partage à tous les peuples sous tous les cieux.

19. Y porque no alces tus ojos al cielo, y veas el sol, y la luna, y las estrellas, y todo el ejército del cielo, y seas impelido, y te inclines a ellos, y les sirvas, porque Jehová tu Dios los ha concedido a todos los pueblos debajo de todos los cielos.

19 Dat gij ook uw ogen niet opheft naar den hemel, en aanziet de zon, en de maan, en de sterren, des hemels ganse heir; en wordt aangedreven, dat gij u voor die buigt, en hen dient; dewelke de HEERE, uw God, aan alle volken onder den gansen hemel heeft uitgedeeld.

19. Ani podnoś oczu swych ku niebu, żebyś widząc słoóce i miesiąc, i gwiazdy ze wszystkiemi zastępy niebieskiemi, nie dał się uwieść, abyś się im kłaniał, i służyłbyś im, ponieważ je oddał Pan, Bóg twój, na posługę wszystkim ludziom pod wszystkiem niebem.

19. Se szemeidet fel ne emeld az égre, hogy meglásd a napot, a holdat és a csillagokat, [11†] az égnek minden seregét, hogy meg ne tántorodjál, és le ne borulj azok előtt, és ne tiszteljed azokat, a melyeket az Úr, a te Istened minden néppel közlött, az egész ég alatt.

19 и дабы ты, взглянув на небо и увидев солнце, луну и звезды и все воинство небесное, не прельстился и не поклонился им и не служил им, так как Господь, Бог твой, уделил их всем народам под всем небом.

19. Щоб, знявши очі до неба та бачивши соньце й місяця і зорі, все військо небесне, не скортїло тебе, припасти на колїна перед ними та служити їм, котрих Господь, Бог твій, призначив на послугу всїм народам під цїлим небом.

20. Onhan Herra ottanut teidät ja vienyt pois rautapätsistä, Egyptistä, että teistä tulisi hänen perintökansansa, niinkuin nyt on tapahtunut.

20. Mutta teidät on Herra ottanut ja johdattanut ulos rautapätsistä Egyptistä, että olisitte hänelle perintökansa, niinkuin se myös on tänäpänä.

20. Mutta teidän on HERra corjannut ja johdattanut rautapädzist nimittäin Egyptist perindö Canssaxens nijncuin se myös on tänäpänä.

20 But Jehovah has taken you* and brought you* forth out of the iron furnace, out of Egypt, to be to him a people of inheritance, as at this day.

20. But the LORD hath taken you, and brought you forth out of the iron furnace, even out of Egypt, to be unto him a people of inheritance, as ye are this day.

20. Men eder tog Herren og udførte eder af Jernovnen, af Ægypten, for at være hans Arvs Folk, som man ser paa denne Dag.

20. Men eder hafver Herren upptagit, och fört eder utu jernugnen, nämliga utur Egypten, att I skullen vara hans arffolk, som det ock är i denna dag.

20. Agga teid on Jehowa wastowötnud, ja teid wäljawinud sest raud-ahjust Egiptussest, et teie piddite temmale ollema pärris-rahwaks, nenda kui tännapääw on.

20. Jus gi Viešpats išvedė iš geležinės krosnies, Egipto vergijos, kad būtumėte Jo tauta.

20. Euch aber hat der HERR angenommen und aus dem eisernen Ofen, nämlich aus Ägypten, geführt, daß ihr sein Erbvolk sollt sein, wie es ist an diesem Tag.

20. Mais vous, l'Éternel vous a pris, et vous a retirés d'Égypte, de cette fournaise de fer, afin de lui être un peuple dont il fît son héritage, comme vous le voyez aujourd'hui.

20. Empero a vosotros Jehová os tomó, y os sacó del horno de hierro, de Egipto, para que seais a él por pueblo de heredad, como parece en este día.

20 Maar ulieden heeft de HEERE aangenomen, en uit den ijzeroven, uit Egypte, uitgevoerd; opdat gij Hem tot een erfvolk zoudt zijn, gelijk het te dezen dage is.

20. Aleć was wziął Pan, i wywiódł was jako z żelaznego pieca, z Egiptu, abyście byli jego ludem dziedzicznym, jako dziś jesteście.

20. Titeket pedig kézen fogott az Úr, és kihozott titeket a vas kemenczéből, Égyiptomból, hogy legyetek néki örökös [12†] népe, miképen e mai napon vagytok.

20 А вас взял Господь и вывел вас из печи железной, из Египта, дабывы были народом Его удела, как это ныне видно .

20. А вас узяв Господь, і вивів із желїзного горнила, із Египту, щоб ви були людом його наслїддя, як і сталось.

21. Mutta Herra vihastui minuun teidän tähtenne ja vannoi, etten minä saa mennä Jordanin yli enkä tulla siihen hyvään maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi,

21. Ja Herra vihastui minun päälleni teidän puheenne tähden, niin että hän vannoi, ettei minun pitänyt menemän Jordanin ylitse, eli tuleman siihen hyvään maahan, jonka Herra sinun Jumalas antaa sinulle perinnöksi.

21. Ja HERra wihastui minun päälleni teidän töiden tähden nijn että hän wannoi ettei minun pitänyt tuleman Jordanin ylidze eli sijhen hywän maahan jonga HERra sinun Jumalas anda sinulle perinnöxi.

21 Furthermore Jehovah was angry with me because of you* and swore that I would not go over the Jordan and that I would not go in to that good land, which Jehovah your God gives you for an inheritance,

21. Furthermore the LORD was angry with me for your sakes, and sware that I should not go over Jordan, and that I should not go in unto that good land, which the LORD thy God giveth thee for an inheritance:

21. Og Herren blev vred paa mig for eders Handelers Skyld og svor, at jeg ikke skulde gaa over Jordanen, ej heller komme ind i det gode Land, som Herren din Gud giver dig til Arv.

21. Och Herren vardt vred på mig för edra gerningars skull, så att han svor, att jag icke skulle komma öfver Jordanen, eller i det goda landet, som Herren din Gud dig till arfvedel gifva skall;

21. Jehowa sai mo peäle wihhaseks teie asjade pärrast, ja wandus, et ma ei piddand mitte minnema ülle Jordani, ja et ma ei piddand sama senna hea male, mis Jehowa so Jummal sulle annab pärris-ossaks.

21. Dėl jūsų Viešpats užsirūstino ant manęs ir prisiekė, kad nepereisiu Jordano ir neįeisiu į tą gerą žemę, kurią Viešpats, tavo Dievas, duoda tau paveldėti.

21. Und der HERR war so erzürnt über mich um eures Tuns willen, daß er schwur, ich sollte nicht über den Jordan gehen noch in das gute Land kommen, das dir der HERR, dein Gott, zum Erbteil geben wird,

21. Or l'Éternel s'est courroucé contre moi à cause de vos paroles; et il a juré que je ne passerais point le Jourdain, et que je n'entrerais point dans le bon pays que l'Éternel ton Dieu te donne en héritage.

21. Y Jehová se enojó contra mí sobre vuestros negocios, y juró que yo no pasaría el Jordán, ni entraría en la buena tierra, que Jehová tu Dios te da por heredad.

21 Ook vertoornde Zich de HEERE over mij, om ulieder woorden; en Hij zwoer, dat ik over de Jordaan niet zou gaan, en dat ik niet zou komen in dat goede land, dat de HEERE, uw God, u ter erfenis geven zal.

21. A Pan rozgniewał się na mię dla was, a przysiągł, że nie przejdę przez Jordan, ani wnijdę do onej wybornej ziemi, którą Pan, Bóg twój, dawa tobie w dziedzictwo.

21. De én reám megharaguvék [13†] az Úr ti miattatok, és megesküvék, hogy nem megyek át a Jordánon, és hogy nem megyek be arra a jó földre, a melyet az Úr, a te Istened, ád néked örökségül.

21 И Господь прогневался на меня за вас, и клялся, что я не перейду заИордан и не войду в ту добрую землю, которую Господь, Бог твой, дает тебев удел;

21. Но Господь розгнївався на мене через вас, і поклявся, що не перейду через Йордань і що не прийду в землю гарну, що оддав тобі в наслїддє Господь, Бог твій;

22. vaan että minä kuolen tässä maassa enkä mene Jordanin yli. Mutta te menette sen yli ja otatte tuon hyvän maan omaksenne.

22. Vaan minun pitää kuoleman tässä maassa, ja ei minun pidä käymän Jordanin ylitse; mutta te käytte sen ylitse ja omistatte hyvän maan.

22. Waan minun pitä cuoleman täsä maasa ja ei käymän Jordanin ylidze mutta te käytte sen ylidze ja omistatte sen hywän maan.

22 but I must die in this land. I must not go over the Jordan, but you* will go over and possess that good land.

22. But I must die in this land, I must not go over Jordan: but ye shall go over, and possess that good land.

22. Thi jeg dør i dette Land, jeg gaar ikke over Jordanen; men I skulle gaa over den og eje dette gode Land.

22. Utan jag måste dö i detta land, och skall icke gå öfver Jordanen; men I skolen gå deröfver, och intaga det goda landet.

22. Sest ma pean seie male surrema, ei ma lähhä mitte ülle Jordani, agga teie lähhäte ülle ja pärrite sedda head maad.

22. Aš turėsiu mirti šioje žemėje ir nepereisiu Jordano; tačiau jūs pereisite ir užimsite tą gerą žemę.

22. sondern ich muß in diesem Lande sterben und werde nicht über den Jordan gehen; ihr aber werdet hinübergehen und solch gutes Land einnehmen.

22. Et je vais mourir dans ce pays, je ne passerai point le Jourdain; mais vous allez le passer, et vous posséderez ce bon pays.

22. Por lo cual yo muero en esta tierra, y no paso el Jordán: mas vosotros pasaréis, y heredaréis esta buena tierra.

22 Want ik zal in dit land sterven; ik zal over de Jordaan niet gaan; maar gij zult er overgaan, en datzelve goede land erven.

22. Bo ja umrę w tej ziemi, ja nie przejdę za Jordan; ale wy przejdziecie, i dziedzicznie osiądziecie tę dobrą ziemię.

22. Miután én meghalok e földön, nem megyek át a Jordánon; ti pedig átmentek, és bírjátok azt a jó földet;

22 я умру в сей земле, не перейдя за Иордан, а вы перейдете и овладеете тою доброю землею.

22. А вмру в 'цїй землї, і не доведеться менї перейти через Йордань; а ви перейдете і одержите сю гарну землю.

23. Niin varokaa, ettette unhota Herran, teidän Jumalanne, liittoa, jonka hän on tehnyt teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, mitään sen muotoista kuvaa, jota Herra, sinun Jumalasi, on kieltänyt sinua tekemästä.

23. Niin kavahtakaat, ettette Herran teidän Jumalanne liittoa unhottaisi, jonka hän teidän kansanne on tehnyt: ja älkäät tehkö kuvaa jonkun muotoista niinkuin Herra sinun Jumalas sinulta kieltänyt on.

23. Nijn cawattacat idziän ettet te HERran teidän Jumalan lijtto unhotais jonga hän teidän cansan on tehnyt ja älkät tehkö cuwa jongun muotoisexi nijncuin HERra sinun Jumalas sinulle käskenyt on.

23 Take heed to yourselves, lest you* forget the covenant of Jehovah your* God, which he made with you* and make you* a graven image in the form of anything which Jehovah your God has forbidden you.

23. Take heed unto yourselves, lest ye forget the covenant of the LORD your God, which he made with you, and make you a graven image, or the likeness of any thing, which the LORD thy God hath forbidden thee.

23. Tager eder i Vare, at I ikke forglemme Herren eders Guds Pagt, som han har gjort med eder, saa at I gøre eder et udskaaret Billede, en Skikkelse af nogen som helst Ting, hvad Herren din Gud har forbudet dig.

23. Så tager eder nu vara, att I Herrans edars Guds förbund icke förgäten, det han med eder gjort hafver; och icke görer beläte till någrahanda liknelse, såsom Herren din Gud dig budit hafver.

23. Hoidke ennast, et teie ärra ei unnusta Jehowa omma Jummala seädust, mis ta teiega teinud, et teie ennestele ei te, mis nikkerdud, ei ühhegi asja kuio, mis Jehowa so Jummal sind keelnud.

23. Neužmirškite Viešpaties, savo Dievo, sandoros, kurią Jis su jumis padarė ir nedarykite sau jokio drožinio ar atvaizdo, nes Viešpats tai uždraudė.

23. So hütet euch nun, daß ihr des Bundes des HERRN, eures Gottes, nicht vergesset, den er mit euch gemacht hat, und nicht Bilder machet irgend einer Gestalt, wie der HERR, dein Gott, geboten hat.

23. Gardez-vous d'oublier l'alliance de l'Éternel votre Dieu, qu'il a traitée avec vous, et de vous faire quelque image taillée, quelque ressemblance d'aucune chose que l'Éternel ton Dieu t'ait défendue;

23. Guardáos no os olvidéis del concierto de Jehová vuestro Dios, que él concertó con vosotros, y os hagáis escultura, imágen de cualquier cosa, como Jehová tu Dios te ha mandado.

23 Wacht u, dat gij het verbond des HEEREN, uws Gods, hetwelk Hij met u gemaakt heeft, niet vergeet, dat gij u een gesneden beeld zoudt maken, de gelijkenis van iets, dat de HEERE, uw God, u verboden heeft.

23. Strzeżcież się, byście snać nie zapomnieli przymierza Pana, Boga waszego, które uczynił z wami, a nie czynili sobie rytego obrazu na kształt jakiejkolwiek rzeczy, jakoć rozkazał Pan, Bóg twój.

23. Vigyázzatok, hogy az Úrnak, a ti Isteneteknek szövetségéről, a melyet kötött veletek, el ne felejtkezzetek, és ne csináljatok magatoknak faragott képet, akármihez is hasonlót, a miképen megparancsolta az Úr, a te Istened.

23 Берегитесь, чтобы не забыть вам завета Господа, Бога вашего, который Он поставил с вами, и чтобы не делать себе кумиров, изображающих что-либо, как повелелтебе Господь, Бог твой;

23. Остерегайтесь, щоб не забути про завіт Господнїй, що його вчинив із вами, та щоб ви не робили собі витесану постать, подобу чого небудь, що заборонив Господь, Бог ваш.

24. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala.

24. Sillä Herra sinun Jumalas on kuluttavainen tuli, ja kiivas Jumala.

24. Sillä HERra sinun Jumalas on culuttawainen tuli ja kijwas Jumala.

24 For Jehovah your God is a consuming fire, a jealous God.

24. For the LORD thy God is a consuming fire, even a jealous God.

24. Thi Herren din Gud, han er en fortærende Ild, en nidkær Gud.

24. Förty Herren din Gud är en frätande eld, och en nitälskande Gud.

24. Sest JEHOWA so Jummal on üks pöllew tulli, üks pühha wihhaga Jummal.

24. Viešpats, tavo Dievas, yra naikinanti ugnis, pavydus Dievas.

24. Denn der HERR, dein Gott, ist ein verzehrendes Feuer und ein eifriger Gott.

24. Car l'Éternel ton Dieu est un feu consumant; c'est un Dieu jaloux.

24. Porque Jehová tu Dios es fuego que consume, Dios zeloso.

24 Want de HEERE, uw God, is een verterend vuur, een ijverig God.

24. Albowiem Pan, Bóg twój, jest ogieó trawiący, Bóg zawisny.

24. Mert az Úr, a te Istened [14†] emésztő tűz, féltőn szerető Isten ő.

24 ибо Господь, Бог твой, есть огнь поядающий, Бог ревнитель.

24. Бо Господь, Бог ваш, се поломя жеруще, Бог ревнивий!

25. Kun sitten sinulle on syntynyt lapsia ja lasten lapsia ja te olette vanhentuneet maassa, ja jos te silloin menettelette kelvottomasti ja teette itsellenne jumalankuvan, minkämuotoisen kuvan hyvänsä, ja siten teette sitä, mikä on pahaa Herran, sinun Jumalasi, silmissä, ja vihoitatte hänet,

25. Kuin sinä siität lapsia, ja lasten lapsia, ja te vanhenette maassa ja turmelette itsenne, ja teette itsellenne kuvia jonkun muotoisia, niin että te teette pahaa Herran teidän Jumalanne edessä, ja vihoitatte hänen,

25. COsca te sijtätte lapsia ja lasten lapsia ja asutte maasa ja turmelette idzen ja teette idzellen cuwia jongun muotoisexi nijn että te teette pahoin HERra teidän Jumalatan wastan ja wihoitatte hänen.

25 When you will beget sons and son's sons and you* will have been long in the land and will corrupt yourselves and make a graven image in the form of anything and will do what is evil in the sight of Jehovah your God, to provoke him to anger,

25. When thou shalt beget children, and children's children, and ye shall have remained long in the land, and shall corrupt yourselves, and make a graven image, or the likeness of any thing, and shall do evil in the sight of the LORD thy God, to provoke him to anger:

25. Naar du avler Børn og Børnebørn, og I blive gamle i Landet, og I handle fordærveligt og gøre et udskaaret Billede, en Skikkelse af nogen som helst Ting, og I gøre det onde for Herren eders Guds Øjne til at opirre ham:

25. När I nu föden barn, och barnabarn, och bon på landena, och förderfven eder, och gören eder beläte till någrahanda liknelse, så att I gören illa för Herranom edrom Gud, och förtörnen honom;

25. Kui sa saad lapsed ja laste lapsed sünnitanud, ja teie seäl maal ollete wannaks sanud, ja tete pahhaste ja tete keiksuggu nikkerdud kuio, ja tete, mis on kurri Jehowa so Jummala melest, et teie tedda ärritate:

25. Jei gyvendami žemėje, kai susilauksite vaikų ir vaikaičių, suteršite save ir pasidarysite drožinių ar atvaizdų, ir darysite pikta Viešpaties, savo Dievo, akyse, Jį supykdydami,

25. Wenn ihr nun aber Kinder zeuget und Kindeskinder und im Lande wohnet und verderbt euch und machet euch Bilder irgend einer Gestalt, daß ihr übel tut vor dem HERRN, eurem Gott, und ihr ihn erzürnet:

25. Quand tu auras des enfants, et des enfants de tes enfants, et que vous aurez demeuré longtemps dans le pays, si vous vous corrompez, et que vous fassiez quelque image taillée, quelque ressemblance de quoi que ce soit, et que vous fassiez ce qui est mal aux yeux de l'Éternel ton Dieu pour l'irriter,

25. Cuando hubiereis engendrado hijos y nietos, y hubiereis envejecido en aquella tierra, y corrompiereis, e hiciereis escultura, imágen de cualquier cosa, e hiciereis mal en ojos de Jehová vuestro Dios para enojarle,

25 Wanneer gij nu kinderen en kindskinderen gewonnen zult hebben, en in het land oud geworden zult zijn, en u zult verderven, dat gij gesneden beelden maakt, de gelijkenis van enig ding, en doet, wat kwaad is in de ogen des HEEREN, uws Gods, om Hem tot toorn te verwekken;

25. Gdy spłodzisz syny i wnuki, a zstarzejecie się w ziemi onej, jeźlibyście się popsowali, a czynilibyście sobie ryte bałwany na kształt jakiejkolwiek rzeczy, i uczynilibyście co złego przed oczyma Pana, Boga waszego, drażniąc go:

25. Hogyha majd fiakat és unokákat nemzesz, és megvénhedtek azon a földön, és elvetemedtek, és csináltok magatoknak faragott képet, akármihez is hasonlót, és gonoszt cselekesztek az Úrnak, a te Istenednek szemei előtt, haragra ingerelvén őt:

25 Если же родятся у тебя сыны и сыны у сынов твоих , и, долгожив на земле, вы развратитесь и сделаете изваяние, изображающее что-либо, и сделаете зло сие пред очами Господа, Бога вашего, и раздражитеЕго,

25. Як же появиш синів та внук і як поживете у сїй землї, і зледащієте та й зробите витесану постать, подобу чого небудь, і робити мете що ледаче перед очима Господа, Бога вашого, роздражнюючи його:

26. niin minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että teidät äkkiä hävitetään siitä maasta, johon te menette Jordanin yli ottamaan sen omaksenne; te ette saa kauan elää siellä, vaan teidät tuhotaan kokonaan.

26. Niin minä tänäpänä kutsun taivaat ja maan todistajaksi teitä vastaan, että teidän pitää äkisti peräti hukkuman siitä maasta, johon te menette Jordanin ylitse, omistamaan sitä. Ei teidän pidä kauvan elämän siinä, vaan te pitää peräti hukutettaman.

26. Nijn minä tänäpänä cudzun taiwat ja maan todistuxexi teistä että teidän pitä äkist huckuman sijtä maasta johonga te menette Jordanin ylidze omistaman sitä ei teidän pidä cauwan elämän sijnä waan pitä peräti hucutettaman.

26 I call heaven and earth to witness against you* this day, that you* will soon utterly perish from the land to which you* go over the Jordan to possess it. You* will not prolong your* days upon it, but will be utterly destroyed.

26. I call heaven and earth to witness against you this day, that ye shall soon utterly perish from off the land whereunto ye go over Jordan to possess it; ye shall not prolong your days upon it, but shall utterly be destroyed.

26. Da tager jeg i Dag Himmelen og Jorden til Vidne imod eder, at I snart skulle udryddes af det Land, til hvilket I nu drage hen over Jordanen for at eje det; I skulle ikke forlænge eders Dage i det, thi I skulle blive aldeles ødelagte.

26. Så kallar jag i denna dag himmel och jord till vittne öfver eder, att I skolen snart förgås utaf landena, uti hvilket I ingån öfver Jordanen, till att intaga det. I skolen icke länge blifva deruti; utan skolen förgjorde varda;

26. Siis kutsun ma teie wasto tännapääw tunnistusseks taewast ja maad, et teie töest peate pea ärrakadduma seält maalt, kuhho teie ülle Jordani lähhäte sedda pärrima: teie ei pea seäl mitte omma päiwi pitkendama, waid teid peab töest ärrakautadama.

26. aš šaukiu šiandien liudytoju dangų ir žemę, kad, taip elgdamiesi, jūs žūsite krašte, kurį, perėję per Jordaną, paveldėsite. Negyvensite jame ilgai, bet būsite visai sunaikinti.

26. so rufe ich heutigestages über euch zu Zeugen Himmel und Erde, daß ihr werdet bald umkommen von dem Lande, in welches ihr gehet über den Jordan, daß ihr's einnehmet; ihr werdet nicht lange darin bleiben, sondern werdet vertilgt werden.

26. Je prends aujourd'hui à témoin contre vous les cieux et la terre, que vous périrez promptement de dessus le pays que vous allez posséder au delà du Jourdain. Vous n'y prolongerez point vos jours, mais vous serez entièrement détruits;

26. Yo pongo hoy por testigos al cielo y a la tierra, que pereciendo pereceréis presto de la tierra a la cual pasáis el Jordán para heredarla: no estaréis en ella largos dias, que no seais destruidos.

26 Zo roep ik heden den hemel en de aarde tot getuige tegen ulieden, dat gij voorzeker haast zult omkomen van dat land, waar gij over de Jordaan naar toe trekt, om dat te erven; gij zult uw dagen daarin niet verlengen, maar ganselijk verdelgd worden.

26. Biorę na świadectwo przeciwko wam dziś niebo i ziemię, iż pewnie w rychle wyginiecie z ziemi, do której pójdziecie przez Jordan, abyście dziedzicznie ją posiedli; nie przedłużycie dni waszych w niej, bo pewnie wytraceni będziecie.

26. Bizonyságul hívom ti ellenetek e mai napon a mennyet és a földet, hogy elveszvén hamarsággal elvesztek a földről, a melyre átmentek a Jordánon, hogy bírjátok azt; nem laktok sok ideig azon, hanem pusztára kipusztultok [15†] róla.

26 то свидетельствуюсь вам сегодня небом и землею, что скоро потеряетеземлю, для наследования которой вы переходите за Иордан; не пробудете много времени на ней, но погибнете;

26. То я кличу нинї небеса й землю за сьвідків проти вас, що ви певно і скоро пропадете із землї, куди ви йдете через Йордань, щоб заняти її; не довго поживете ви в нїй, а будете зовсїм знищені.

27. Ja Herra hajottaa teidät kansojen sekaan, ja ainoastaan vähäinen joukko teitä on jäävä niiden pakanakansojen keskelle, joiden tykö Herra teidät kuljettaa.

27. Ja Herra hajoittaa teitä kansain sekaan, ja te tulette vähäksi kansaksi, jätetyksi pakanain sekaan, kuhunka Herra vie teidät.

27. Ja HERra hajotta teitä Canssain secaan ja te tuletta wähäxi Canssaxi jätetyxi pacanain secaan cuhunga HERra wie teidän.

27 And Jehovah will scatter you* among the peoples and you* will be left few in number among the nations where Jehovah will lead you* away.

27. And the LORD shall scatter you among the nations, and ye shall be left few in number among the heathen, whither the LORD shall lead you.

27. Og Herren skal adsprede eder iblandt Folkene, saa at I skulle blive som en liden Hob tilovers iblandt Hedningerne, hvor Herren skal føre eder hen.

27. Och Herren skall förströ eder ibland folk, och I varden ett fögo folk qvart blifvande ibland Hedningarna, dit Herren eder drifvandes varder.

27. Ja Jehowa pillab teid laiale mitme rahwa sekka, ja teid peab pissut rahwast üllejäma nende pagganatte sekka, kuhho Jehowa teid wiib.

27. Viešpats jus išsklaidys tarp tautų, ir jūsų liks labai mažai tarp pagonių, pas kuriuos būsite išvesti.

27. Und der HERR wird euch zerstreuen unter die Völker, und wird euer ein geringer Haufe übrig sein unter den Heiden, dahin euch der HERR treiben wird.

27. Et l'Éternel vous dispersera parmi les peuples, et vous resterez en petit nombre parmi les nations où l'Éternel vous emmènera;

27. Y Jehová os esparcirá entre los pueblos, y quedaréis pocos hombres en número entre las gentes a las cuales Jehová os llevará.

27 En de HEERE zal u verstrooien onder de volken; en gij zult een klein volksken in getal overblijven onder de heidenen, waar de HEERE u henen leiden zal.

27. I rozproszy was Pan między narody, a zostanie was mało między narody, do których zaprowadzi was Pan.

27. És az Úr szétszór titeket a népek közé, és szám szerint kevesen maradtok meg a népek között, a kik közé visz titeket az Úr.

27 и рассеет вас Господь по всем народам, и останетесь в малом числе между народами, к которым отведет вас Господь;

27. І розсїє вас Господь між иншими народами і зостанетесь лїчбою малими між народами, між котрих приведе вас Господь;

28. Ja siellä te palvelette jumalia, jotka ovat ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, jotka eivät näe eivätkä kuule, eivät syö eivätkä hajua tunne.

28. Siellä pitää teidän palveleman epäjumalia, jotka ihmisten käsialat ovat: puita ja kiviä, jotka ei näe, eikä kuule, eikä syö, eikä haista.

28. Siellä pitä sinun palweleman epäjumalica jotca ihmisten käsialat owat puut ja kiwet jotca eikä näe eikä cuule eikä syö eikä haista.

28 And there you* will serve gods, the work of men's hands, wood and stone, which neither see, nor hear, nor eat, nor smell.

28. And there ye shall serve gods, the work of men's hands, wood and stone, which neither see, nor hear, nor eat, nor smell.

28. Og der skulle I tjene Guder, et Menneskes Hænders Gerning, Træ og Sten, som hverken kunne se eller høre eller æde eller lugte.

28. Der skall du tjena afgudom, som menniskohandaverk äro, stock och sten, hvilke hvarken se eller höra, eller äta, eller lukta.

28. Ja seäl wöttate teie jummalad tenida, mis innimesse kätte tö on, pu ja kiwwi, mis ei nä egga kule, egga sö egga haiso ei tunne.

28. Tenai tarnausite dievams, kurie žmonių rankomis padaryti: medžiui ir akmeniui, kurie nemato ir negirdi, nevalgo ir nieko neužuodžia.

28. Daselbst wirst du dienen den Göttern, die Menschenhände Werk sind, Holz und Stein, die weder sehen noch hören noch essen noch riechen.

28. Et vous servirez là des dieux, ouvrage de mains d'homme, du bois et de la pierre, qui ne voient, ni n'entendent, qui ne mangent et ne sentent point.

28. Y serviréis allí a dioses hechos de manos de hombre, a madera, y a piedra, que no ven, ni oyen, ni comen, ni huelen.

28 En aldaar zult gij goden dienen, die des mensen handenwerk zijn, hout en steen, die niet zien, noch horen, noch eten, noch rieken.

28. Tamże będziecie służyli bogom, robocie rąk ludzkich, drewnu i kamieniowi, które ani widzą, ani słyszą, ani wąchają.

28. És szolgáltok ott emberi kéz által csinált isteneknek: [16†] fának és kőnek, a melyek nem látnak, nem is hallanak, nem is esznek, nem is szagolnak.

28 и будете там служить богам, сделанным рукамичеловеческими из дерева и камня, которые не видят и не слышат, и не едяти не обоняют.

28. І служити мете там богам, твориву рук людських, дереву та каменю, що не бачать і не чують і не їдять і не нюхають.

29. Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.

29. Jos sinä silloin siellä etsit Herraa sinun Jumalaas, niin sinä löydät hänen, koska sinä etsit häntä kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas.

29. Jos sinä silloin siellä edzit HERra sinun Jumalatas nijn sinä löydät hänen jos sinä edzit händä caikesta sydämestäs ja caikesta sielustas.

29 But from there you* will seek Jehovah your God. And you will find him when you search after him with all your heart and with all your soul.

29. But if from thence thou shalt seek the LORD thy God, thou shalt find him, if thou seek him with all thy heart and with all thy soul.

29. Og I skulle derfra søge Herren din Gud, og du skal finde ham, naar du leder efter ham af dit ganske Hjerte og af din ganske Sjæl.

29. Om du då der söker Herran din Gud, så skall du finna honom; om du söker honom af allo hjerta, och af allo själ.

29. Siis wöttate teie seält Jehowa omma Jummalat otsida, ja sa pead tedda leidma, kui sa tedda otsid keigest ommast süddamest ja keigest ommast hingest.

29. Bet jei ten ieškosi Viešpaties, savo Dievo, visa širdimi ir siela, tu atrasi Jį.

29. Wenn du aber daselbst den HERRN, deinen Gott, suchen wirst, so wirst du ihn finden, wenn du ihn wirst von ganzem Herzen und von ganzer Seele suchen.

29. Mais si de là tu cherches l'Éternel ton Dieu, tu le trouveras, quand tu le chercheras de tout ton cœur et de toute ton âme.

29. Mas si desde allí buscares a Jehová tu Dios, hallarle has: si le buscares de todo tu corazón, y de toda tu alma.

29 Dan zult gij van daar den HEERE, uw God, zoeken, en vinden; als gij Hem zoeken zult met uw ganse hart en met uw ganse ziel.

29. A wszakże i tam jeźli szukać będziesz Pana, Boga twego, tedy znajdziesz, będzieszli go szukał całem sercem twojem, i całą duszą swoją.

29. De ha onnan keresed meg az Urat, a te Istenedet, akkor is megtalálod, hogyha teljes szívedből és teljes lelkedből keresed őt.

29 Но когда ты взыщешь там Господа, Бога твоего, то найдешь Его , если будешь искать Его всем сердцем твоим и всею душею твоею.

29. Но ви шукати мете Господа, Бога вашого; і ти знайдеш його, як шукати меш його всїм серцем твоїм і всією душею твоєю.

30. Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä.

30. Koskas ahdistetaan, ja nämät kaikki sinun päälles tulevat, niin sinä viimeisinä päivinä palajat Herran sinun Jumalas tykö ja kuulet hänen ääntänsä.

30. Coscas ahdistetan ja nämät caicki sinun päälles tulewat wijmeisnä päiwänä nijn palaja HERran sinun Jumalas tygö ja cuule hänen änens:

30 When you are in tribulation and all these things have come upon you, in the latter days you will return to Jehovah your God and listen to his voice.

30. When thou art in tribulation, and all these things are come upon thee, even in the latter days, if thou turn to the LORD thy God, and shalt be obedient unto his voice;

30. Naar du faar Angst, og alle disse Ting ramme dig i de sidste Dage, da skal du til Herren din Gud og høre paa hans Røst,

30. När du bedröfvad varder, och dig all denna tingen uppåkomma i de yttersta dagar, så skall du vända dig till Herran din Gud, och skall höra hans röst;

30. Kui sul kitsas kä ja keik needsinnatsed asjad tullewad so kätte, siis pörad sa wiimsil päiwil Jehowa omma Jummala pole ja wöttad temma sanna kuulda.

30. Patyręs vargą, paskutinėmis dienomis sugrįši prie Viešpaties, savo Dievo, ir klausysi Jo balso.

30. Wenn du geängstet sein wirst und dich treffen werden alle diese Dinge in den letzten Tage, so wirst du dich bekehren zu dem HERRN, deinem Gott, und seiner Stimme gehorchen.

30. Quand tu seras dans l'affliction et que toutes ces choses te seront arrivées, alors, dans les jours à venir, tu retourneras à l'Éternel ton Dieu, et tu obéiras à sa voix.

30. Cuando estuvieres en angustia, y te hallaren todas estas cosas, si a la postre te volvieres a Jehová tu Dios, y oyeres su voz,

30 Wanneer gij in angst zult zijn, en u al deze dingen zullen treffen; in het laatste der dagen, dan zult gij wederkeren tot den HEERE, uw God, en Zijn stem gehoorzaam zijn.

30. Gdy ucisk przyjdzie na cię, a najdą cię te wszystkie rzeczy w ostatnie dni, tedy, nawróciszli się do Pana, Boga twego, a posłusznym będziesz głosowi jego,

30. Mikor nyomorúságban leéndesz, és utólérnek téged mindezek az utolsó időkben, és megtérsz az Úrhoz, a te Istenedhez, és hallgatsz az ő szavára:

30 Когда ты будешь в скорби, и когда все это постигнет тебя в последствие времени, то обратишься к Господу, Богу твоему, и послушаешь гласа Его.

30. В тїснотї твоїй, і як все те постигне тебе при кіньцї днїв, ти навернешся до Господа, Бога твого, і послухаєш голосу його.

31. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua; hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut.

31. Sillä Herra sinun Jumalas on armollinen Jumala: ei hän sinua hylkää, eikä kadota sinua, ja ei hän unhota sinun isäis liittoa, jonka hän heille vannonut on.

31. Sillä HERra sinun Jumalas on armollinen Jumala ei hän sinua hyljä eikä cadota sinua ja ei hän unhota sinun Isäis lijtto jonga hän heille wannonut on.

31 For Jehovah your God is a merciful God. He will not fail you, neither destroy you, nor forget the covenant of your fathers which he swore to them.

31. (For the LORD thy God is a merciful God;) he will not forsake thee, neither destroy thee, nor forget the covenant of thy fathers which he sware unto them.

31. Thi Herren din Gud er en barmhjertig Gud, han skal ikke opgive dig eller ødelægge dig; han skal ikke heller glemme den Pagt med dine Fædre, som han svor dem.

31. Förty Herren din Gud är en barmhertig Gud; han varder dig icke öfvergifvandes, eller förderfvandes; och skall han icke förgäta det förbund med dina fäder, som han dem svorit hafver.

31. # Sest Jehowa so Jummal on üks hallastaja Jummal, ei ta jätta sind mitte mahha egga rikku sind ärra, ja ta ei unnusta mitte ärra so wannematte seädust mis ta neile wandunud.

31. Nes Viešpats, tavo Dievas, yra gailestingas Dievas; Jis nepaliks tavęs ir nesunaikins, neužmirš sandoros, padarytos su tavo tėvais.

31. Denn der HERR, dein Gott, ist ein barmherziger Gott; er wird dich nicht lassen noch verderben, wird auch nicht vergessen des Bundes, den er deinen Vätern geschworen hat.

31. Parce que l'Éternel ton Dieu est un Dieu miséricordieux, il ne t'abandonnera point et ne te détruira point; et il n'oubliera point l'alliance de tes pères, qu'il leur a jurée.

31. Porque Dios misericordioso es Jehová tu Dios, no te dejará, ni te destruirá, ni se olvidará del concierto de tus padres, que les juró.

31 Want de HEERE, uw God, is een barmhartig God; Hij zal u niet verlaten, noch u verderven; en Hij zal het verbond uwer vaderen, dat Hij hun gezworen heeft, niet vergeten.

31. (Albowiem Bóg miłosierny Pan, Bóg twój jest) nie opuści cię, ani cię skazi, ani zapomni na przymierze ojców twoich, które im przysiągł.

31. (Mert irgalmas Isten az Úr, a te Istened), nem hágy el téged, sem el nem veszít, sem el nem felejtkezik a te atyáidnak szövetségéről, a mely felől megesküdt nékik.

31 Господь, Бог твой, есть Бог милосердый; Он не оставит тебя и не погубит тебя, и не забудет завета с отцами твоими, который Он клятвою утвердил им.

31. Бо Господь, Бог твій, милостивий Бог; він не покине тебе і не скарає тебе, і не забуде про завіт батьків твоїх, що про його клявся перед ними.

32. Sillä kysy menneiltä ajoilta, jotka ovat olleet ennen sinua, alkaen siitä päivästä, jona Jumala loi ihmiset maan päälle, kysy taivaan äärestä toiseen: onko koskaan mitään näin suurta tapahtunut, tai onko mitään tällaista ikinä kuultu?

32. Kysele entisiä aikoja, jotka ovat olleet sinun edelläs, siitä päivästä, jona Jumala loi ihmisen maan päälle, ja yhdestä taivaan äärestä niin toiseen ääreen: jos ikänä niin suuri asia tapahtunut on, eli senkaltaista on ikänä kuultu?

32. KYsele endisi aicoi jotca owat ollet sinun edelläs sijtä päiwästä cosca Jumala loi ihmisen maan päälle ja sijtä yhdestä taiwan ärestä nijn toiseen äreen jos ikänäns nijn suuri asia tapahtunut on eli sencaltainen on ikänäns cuultu.

32 For ask now of the days that are past, which were before you, since the day that God created man upon the earth and from the one end of heaven to the other, whether there has been (anything) as this great thing is, or has been heard like it?

32. For ask now of the days that are past, which were before thee, since the day that God created man upon the earth, and ask from the one side of heaven unto the other, whether there hath been any such thing as this great thing is, or hath been heard like it?

32. Thi spørg, kære, om de forrige Dage, som have været før dig, fra den Dag Gud skabte Menneskene paa Jorden, og fra Himmelens ene Ende og indtil Himmelens anden Ende, om der er sket noget som denne store Ting, eller om der er hørt noget som dette?

32. Befråga efter förtiden, som för dig varit hafver, ifrå den dagen då Gud skop menniskona på jordene, ifrå den ena himmelens ända till den andra, om någon tid en sådana stor ting skedd, eller dess like någon tid hörd är;

32. Sest küssi agga endiste päwade järrele, mis enne sind olnud, sest päwast kui Jummal innimesse loi Ma peäl, ja ühhest taewa otsast teise taewa otsani, kas nisuggune suur assi on sündinud, ehk kas selle sarnast on kuuldud:

32. Paklausk praeities dienų, pradedant nuo tos dienos, kai Dievas sutvėrė žmogų žemėje, ir dangus nuo vieno krašto iki kito, ar įvyko kada nors toks didingas dalykas, ar girdėta tai?

32. Denn frage nach den vorigen Zeiten, die vor dir gewesen sind, von dem Tage an, da Gott den Menschen auf Erden geschaffen hat, von einem Ende des Himmels zum andern, ob je solch großes Ding geschehen oder desgleichen je gehört sei,

32. Informe-toi des premiers temps qui ont été avant toi, depuis le jour où Dieu créa l'homme sur la terre, et depuis un bout des cieux jusqu'à l'autre bout, si jamais il y eut rien de si grand, ou si jamais on entendit rien de semblable;

32. Porque pregunta ahora de los tiempos antiguos, que han sido ántes de tí, desde el día que creó Dios al hombre sobre la tierra, y desde el un cabo del cielo al otro, ¿si se ha hecho cosa semejante a esta gran cosa, o se haya oido otra como ella?

32 Want, vraag toch naar de vorige dagen, die voor u geweest zijn, van dien dag af, dat God den mens op de aarde geschapen heeft, van het ene einde des hemels tot aan het andere einde des hemels, of zulk een groot ding geschied of gehoord zij, als dit:

32. Pytaj się teraz na dni starodawne, które były przed tobą, ode dnia, którego stworzył Bóg człowieka na ziemi; a od jednego koóca nieba aż do drugiego koóca nieba stałali się kiedy rzecz podobna tej tak wielkiej? albo słuchanoli kiedy co takowego?

32. Mert tudakozzál csak a régi időkről, a melyek te előtted voltak, ama naptól fogva, a melyen az Isten embert teremtett e földre, és pedig az égnek egyik szélétől az égnek másik széléig, ha történt-é e nagy dologhoz hasonló, vagy hallatszott-é ehhez fogható?

32 Ибо спроси у времен прежних, бывших прежде тебя, с того дня, вкоторый сотворил Бог человека на земле, и от края неба до края неба: бывало ли что-нибудь такое, как сие великое дело, или слыхано ли подобное сему?

32. Бо поспитай тільки про давні часи, що були перше тебе, з того дня, як сотворив Бог чоловіка на землї, та й від одного краю небес та й до другого краю небес, чи коли сталось таке велике дїло, або чи хто чував що подібне?

33. Onko mikään kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niinkuin sinä olet kuullut, ja kuitenkin jäänyt elämään?

33. Onko joku kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niinkuin sinä kuullut olet, ja on elänyt?

33. Että jocu Canssa on cuullut Jumalan änen puhuwan tulen keskeldä nijncuin sinä cuullut olet ja cuitengin elät.

33 Did a people ever hear the voice of God speaking out of the midst of the fire, as you have heard and live?

33. Did ever people hear the voice of God speaking out of the midst of the fire, as thou hast heard, and live?

33. Om et Folk har hørt Guds Røst talende midt ud af Ilden, saaledes som du har hørt, og er blevet ved Live?

33. Att något folk hade hört Guds röst talandes utur elden, såsom du hört hafver, och likväl lefver?

33. Kas üks rahwas on Jummala heäle kuulnud kesk tulle seest räkiwad, nenda kui sinna olled kuulnud, ja ellusse jänud.

33. Ar kuri nors tauta girdėjo Dievo balsą, kalbantį iš ugnies, kaip tu girdėjai, ir išliko gyva?

33. daß ein Volk Gottes Stimme gehört habe aus dem Feuer reden, wie du gehört hast, und dennoch lebest?

33. Si un peuple a entendu la voix de Dieu, parlant du milieu du feu, comme tu l'as entendue, et qu'il soit demeuré en vie,

33. ¿Ha oido pueblo alguno la voz de Dios, que hablase de en medio del fuego, y ha vivido, como tú la oiste?

33 Of een volk gehoord hebbe de stem van God, sprekende uit het midden des vuurs, gelijk als gij gehoord hebt, en levend zij gebleven?

33. Słyszałli kiedy który naród głos Boga mówiącego z pośrodku ognia, jakoś ty słyszał, a żyw został?

33. Hallotta-é valamely nép a tűz közepéből szóló Istennek szavát, a miképen hallottad te, hogy életben maradt volna?

33 слышал ли какой народ глас Бога, говорящего из среды огня, и остался жив, как слышал ты?

33. Чи чував який нарід голос Божий, що промовляв з поломя, як ти чув, та й щоб він зістався живим?

34. Tahi onko mikään jumala koettanut mennä ottamaan itsellensä kansaa toisen kansan keskuudesta koettelemuksilla, tunnusteoilla ja ihmeillä, sodalla, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella ja suurilla, peljättävillä teoilla, minkä kaiken Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt teille Egyptissä, sinun silmiesi edessä?

34. Eli onko Jumala koetellut mennäksensä ottamaan itsellensä kansaa kansan seasta, kiusauksilla, ja tunnustähdeillä, ja ihmeillä, ja sodalla, ja väkevällä kädellä, ja ojetulla käsivarrella ja suurilla peljästyksillä, niinkuin Herra teidän Jumalanne kaikki nämät tehnyt on teille Egyptistä sinun silmäis edessä.

34. Eli ongo Jumala coetellut mennäxens ottaman hänellens Canssa Canssalla kiusauxella tunnustähdellä ihmeillä sodalla wäkewällä kädellä ojetulla käsiwarrella ja hirmuisilla tegoilla nijncuin HERra teidän Jumalan caicki nämät tehnyt on teille sinun edesäs Egyptin maalla.

34 Or has God ever tried to go and take for him a nation from the midst of (another) nation, by trials, by signs and by wonders and by war and by a mighty hand and by an outstretched arm and by great terrors, according to all that Jehovah your* God did for you* in Egypt before your* eyes?

34. Or hath God assayed to go and take him a nation from the midst of another nation, by temptations, by signs, and by wonders, and by war, and by a mighty hand, and by a stretched out arm, and by great terrors, according to all that the LORD your God did for you in Egypt before your eyes?

34. Eller om Gud har forsøgt at komme for at tage sig et Folk midt ud af Folket, ved Forsøgelser, ved Tegn og ved underlige Gerninger og ved Krig og ved en stærk Haand og ved en udrakt Arm og ved store forfærdelige Gerninger, efter alt det som Herren eders Gud har gjort ved eder i Ægypten for dine Øjne?

34. Eller om Gud försökt hafver att ingå, och taga sig ett folk midt utur eno folke, genom frestelse, genom tecken, genom under, genom strid, och genom mägtiga hand, och genom uträcktan arm, och genom stora syner, såsom Herren edar Gud allt detta med eder gjort hafver, för din ögon uti Egypten?

34. Ehk kas Jummal on katsnud tulla, ennesele wötma ühhe rahwa seast kiusatuste läbbi, immetähtede ja immeteggude läbbi, ja söa ja wäggewa käe läbbi ja wäljasirrutud käewarre läbbi, ja mitme sure hirmo läbbi, keik sedda möda kui Jehowa teie Jummal teile teinud Egiptusses teie nähhes.

34. Ar kada nors Dievas yra atėjęs pasiimti tautos, esančios vergijoje, bandymais, ženklais, stebuklais, kova, galinga ranka ir baisiais siaubais, kaip Viešpats, jūsų Dievas, padarė dėl jūsų Egipte, jums visa tai matant savo akimis?

34. oder ob Gott versucht habe hineinzugehen und sich ein Volk mitten aus einem Volk zu nehmen durch Versuchungen, durch Zeichen, durch Wunder, durch Streit und durch eine mächtige Hand und durch einen ausgestreckten Arm und durch sehr schreckliche Taten, wie das alles der HERR, euer Gott, für euch getan hat in Ägypten vor deinen Augen?

34. Ou si Dieu a jamais essayé de venir prendre à lui une nation du milieu d'une autre nation, par des épreuves, des signes et des miracles, et par des batailles, à main forte, à bras étendu, et par des choses grandes et terribles, comme tout ce que l'Éternel votre Dieu a fait pour vous en Égypte, sous vos yeux.

34. O ¿ha probado Dios a venir a tomar para sí gente de en medio de otra gente con pruebas, con señales, con milagros, y con guerra, y mano fuerte, y brazo extendido, y espantos grandes, como todas las cosas que hizo con vosotros Jehová vuestro Dios en Egipto a tus ojos?

34 Of: of God verzocht heeft te gaan, om Zich een volk uit het midden eens volks aan te nemen, door verzoekingen, door tekenen, en door wonderen, en door strijd, en door een sterke hand, en door een uitgestrekten arm, en met grote verschrikkingen; naar al hetgeen de HEERE, uw God, ulieden voor uw ogen in Egypte gedaan heeft?

34. Albo kusiłli się który bóg przyjść a wziąć sobie naród z pośrodku innego narodu przez pokusy, przez znaki, i przez cuda, i przez wojny, i przez mocną rękę, i przez ramię wyciągnione, i w strachach wielkich, według wszystkiego, jako uczynił dla was Pan, Bóg wasz, w Egipcie przed oczyma twemi?

34. Avagy próbálta-é azt Isten, hogy elmenjen és válaszszon magának népet valamely nemzetség közül, kisértésekkel: jelekkel, csudákkal, haddal, hatalmas kézzel, [17†] kinyújtott karral, és nagy rettenetességek által, a miképen cselekedte mind ezeket ti érettetek az Úr, a ti Istenetek Égyiptomban, szemeitek láttára?

34 или покушался ли какой бог пойти, взять себе народ из среды другого народа казнями, знамениями и чудесами, и войною, и рукою крепкою, и мышцею высокою, и великими ужасами, как сделал для вас Господь, Бог ваш, вЕгипте пред глазами твоими?

34. Або чи пробував Бог, прийти, щоб взяти собі нарід зміж иншого народу, карами, ознаками і чудесами, війною і потужною рукою і просьтягнутою правицею, і великим страхом, так як вчинив для вас Господь, Бог ваш, перед очима вашими в Египтї?

35. Sinun on annettu se nähdä, tietääksesi, että Herra on Jumala, eikä muuta jumalaa ole kuin hän.

35. Nämät olet sinä nähnyt, tietääkses, että Herra on ainoastaan Jumala; ja paitsi häntä ei yksikään muu.

35. Nämät olet sinä nähnyt tietäxes että HERra on ainoastans Jumala ja ei yxikän muu.

35 It was shown to you, that you might know that Jehovah, he is God. There is none else besides him.

35. Unto thee it was shewed, that thou mightest know that the LORD he is God; there is none else beside him.

35. Dig er det blevet vist, for at du skal vide, at Herren han er Gud, ingen uden han alene.

35. Du hafver sett det, på det du skall veta, att Herren är allena Gud, och ingen annan.

35. Sinna olled sanud nähha, et sa pead tundma, et Jehowa on Jummal; muud ep olle ennam kui ta üksi.

35. Jis tai parodė tau, kad žinotum, jog Viešpats yra Dievas ir kito nėra.

35. Du hast's gesehen, auf daß du wissest, daß der HERR allein Gott ist und keiner mehr.

35. Tu en as été fait spectateur, afin que tu reconnusses que c'est l'Éternel qui est Dieu, qu'il n'y en a point d'autre que lui.

35. A tí te fué mostrado, para que supieses, que Jehová él es Dios, no hay más fuera de él.

35 U is het getoond, opdat gij wetet, dat de HEERE die God is; er is niemand meer dan Hij alleen!

35. Tobie to ukazano, abyś wiedział, iż Pan jest Bóg, a nie masz innego oprócz niego.

35. Csak néked adatott láthatóan tudnod, hogy az Úr az Isten és nincsen kivüle [18†] több!

35 Тебе дано видеть это , чтобы ты знал, что только Господь есть Бог, и нет еще кроме Его;

35. Тобі воно було показане, щоб ти знав, що Господь, се Бог; нїхто ж більше крім його.

36. Taivaasta hän antoi sinun kuulla äänensä opettaaksensa sinua, ja maan päällä hän antoi sinun nähdä suuren tulensa, ja sinä kuulit hänen sanansa tulen keskeltä.

36. Taivaasta on hän antanut sinun kuulla äänensä, opettaaksensa sinua, ja maalla on hän antanut sinun nähdä suuren tulensa, ja tulen keskeltä olet sinä kuullut hänen sanansa.

36. Taiwast on hän andanut sinun cuulla änens opettaxens sinua ja maalla on hän andanut sinun nähdä suuren tulens ja tulen keskeldä olet sinä cuullut hänen sanans.

36 Out of heaven he made you to hear his voice, that he might instruct you. And upon earth he made you to see his great fire and you heard his words out of the midst of the fire.

36. Out of heaven he made thee to hear his voice, that he might instruct thee: and upon earth he shewed thee his great fire; and thou heardest his words out of the midst of the fire.

36. Af Himmelen har han ladet dig høre sin Røst for at undervise dig, og paa Jorden har han; ladet dig se sin store Ild, og du har hørt hans Ord midt ud af Ilden.

36. Af himmelen hafver han låtit dig höra sina röst, att han skulle lära dig; och på jordene hafver han låtit dig se sin stora eld, och utur elden hafver du hört hans ord;

36. Taewast on ta sind lasknud kuulda omma heäle, et ta sind öppetas; ja Ma peäl on ta sulle annud nähha omma sure tulle, ja sa olled temma sannad kuulnud kesk tulle seest.

36. Jis tau leido išgirsti balsą iš dangaus, kad pamokytų tave, žemėje parodė tau didelę ugnį, ir tu girdėjai Jo žodžius iš ugnies.

36. Vom Himmel hat er dich seine Stimme hören lassen, daß er dich züchtigte; und auf Erden hat er dir gezeigt sein großes Feuer, und seine Worte hast du aus dem Feuer gehört.

36. Des cieux il t'a fait entendre sa voix pour t'instruire, et sur la terre il t'a montré son grand feu, et tu as entendu ses paroles du milieu du feu.

36. De los cielos te hizo oir su voz, para enseñarte, y sobre la tierra te mostró su gran fuego, y sus palabras has oido de en medio del fuego.

36 Van den hemel heeft Hij u Zijn stem laten horen, om u te onderwijzen; en op de aarde heeft Hij u Zijn groot vuur doen zien; en gij hebt Zijn woorden uit het midden des vuurs gehoord.

36. Dał ci z nieba słyszeć głos swój, aby cię wyćwiczył, a na ziemi ukazał ci ogieó swój wielki, a słowa jego słyszałeś z pośrodku ognia.

36. Az égből hallatta veled az ő szavát, hogy tanítson téged, a földön pedig mutatta néked amaz ő nagy tüzét, és hallottad beszédét a tűz közepéből.

36 с неба дал Он слышать тебе глас Свой, дабы научить тебя, и на земле показал тебе великий огнь Свой, и ты слышал слова Егоиз среды огня;

36. Із небес дав він тобі почути свій голос про науку тобі, і на землї дав видїти тобі своє велике поломя, а з поломя чув ти слова його.

37. Koska hän siis rakasti sinun isiäsi ja valitsi heidän jälkeläisensä itselleen ja itse suurella voimallaan vei sinut pois Egyptistä

37. Että hän sinun isiäs on rakastanut, ja heidän siemenensä on valinnut heidän jälkeensä, ja vienyt ulos sinun Egyptin maasta kasvoillansa, ja suurela voimallansa,

37. Että hän sinun Isiäs on racastanut ja heidän siemenitäns on walinnut heidän jälkens. Ja wienyt sinun Egyptin maasta caswoillans ja hänen suurella woimallans.

37 And because he loved your fathers, therefore he chose their seed after them and brought you out with his presence, with his great power, out of Egypt,

37. And because he loved thy fathers, therefore he chose their seed after them, and brought thee out in his sight with his mighty power out of Egypt;

37. Og fordi han elskede dine Fædre, da, udvalgte han deres Sæd efter dem, og han udførte dig af Ægypten ved sit Ansigt, ved sin store Kraft,

37. Derföre, att han dina fäder älskat, och deras säd efter dem utvalt hafver; och fört dig utur Egypten med sitt ansigte, genom sina stora magt;

37. Ja sepärrast et ta so wannemad on armastanud, ja pärrast neid nende suggu ärrawallitsenud: siis on ta sind wäljawinud omma pallega, omma sure rammoga Egiptussest.

37. Jis mylėjo tavo tėvus, todėl išsirinko jų palikuonis ir išvedė iš Egipto savo didžia galia,

37. Darum daß er deine Väter geliebt und ihren Samen nach ihnen erwählt hat, hat er dich ausgeführt mit seinem Angesicht durch sein große Kraft aus Ägypten,

37. Et parce qu'il a aimé tes pères, il a choisi leur postérité après eux, et il t'a retiré d'Égypte par sa présence, par sa grande puissance,

37. Y por cuanto él amó a tus padres, escogió su simiente después, de ellos, y te sacó delante de sí de Egipto con su gran poder:

37 En omdat Hij uw vaderen liefhad, en hun zaad na hen verkoren had, zo heeft Hij u voor Zijn aangezicht door Zijn grote kracht uit Egypte uitgevoerd;

37. A iż umiłował ojce twoje, obrał nasienie ich po nich, i wywiódł cię przed sobą mocą swoją wielką z Egiptu,

37. És mivel szerette a te atyáidat, és kiválasztotta az ő magvokat is ő utánok, és kihozott téged az ő orczájával Égyiptomból, az ő nagy [19†] erejével:

37 и так как Он возлюбил отцов твоих и избрал вас , потомство их после них, то и вывел тебя Сам великою силою Своею из Египта,

37. І за те, що він любив батьків твоїх і по них вибрав насїннє їх, вивів тебе він самолично, великою потугою своєю з Египту.

38. karkoittaen sinun tieltäsi kansoja, suurempia ja väkevämpiä kuin sinä, ja tuoden sinut heidän maahansa antaakseen sen sinulle perintöosaksi, niinkuin nyt on tapahtunut,

38. Ajamaan ulos sinun edestäs suuret kansat, väkevämmät sinua, johdattaaksensa sinun siihen, ja antaaksensa sinulle heidän maansa perinnöksi, niinkuin se tänäpänä tapahtunut on.

38. Ajaman ulos sinun edestäs suuret Canssat wäkewämmät sinua johdattaxens sinua sijhen ja andaxens sinulle heidän maans perinnöxi cuin se tänäpänä on.

38 to drive out nations from before you greater and mightier than you, to bring you in, to give you their land for an inheritance, as at this day.

38. To drive out nations from before thee greater and mightier than thou art, to bring thee in, to give thee their land for an inheritance, as it is this day.

38. for at uddrive for dit Ansigt større og stærkere Folk, end du er, for at føre dig ind og give dig deres Land til Arv, som det ses paa denne Dag.

38. På det han skulle för dig fördrifva stor folk, och starkare än du äst, och föra dig derin, och gifva dig deras land till arfvedel, såsom det tillstår i denna dag.

38. Et ta piddi so eest ärraaiama rahwast, mis suremad ja wäggewamad sind on, ja sind siñna wima, sulle nende Ma andma pärris-ossaks, nenda kui tännapä on.

38. kad išvytų už tave didesnes ir galingesnes tautas, ir tave įvestų paveldėti jų žemę.

38. daß er vertriebe vor dir her große Völker und stärkere, denn du bist, und dich hineinbrächte, daß er dir ihr Land gäbe zum Erbteil, wie es heutigestages steht.

38. Pour chasser devant toi des nations plus grandes et plus fortes que toi, pour t'introduire en leur pays et te le donner en héritage, comme tu le vois aujourd'hui.

38. Para echar de delante de tí gentes grandes, y más fuertes que tú, y para meterte a tí, y darte su tierra por heredad, como parece hoy.

38 Om volken, die groter en machtiger waren dan gij, voor uw aangezicht uit de bezitting te verdrijven; om u in te brengen, dat Hij u hunlieder land ter erfenis gave, als het te dezen dage is.

38. Aby wygnał narody wielkie i możniejsze nad cię przed twarzą twoją, i wprowadził cię, a dał ci ziemię ich w dziedzictwo, jako to dziś widzisz.

38. Hogy kiűzzön náladnál nagyobb és erősebb népeket előled, hogy bevigyen téged, és adja néked az ő földjöket örökségül, mint a mai napon van:

38 чтобы прогнать от лица твоего народы, которые больше и сильнее тебя, и ввести тебя и дать тебе землю их в удел, как это ныне видно .

38. Щоб вигубити перед тобою народи, що більші й потужніщі за тебе, привести тебе і дати тобі землю їх у наслїддє, як і тепер сталось.

39. niin tiedä siis tänä päivänä ja paina se sydämeesi, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä, eikä muuta jumalaa ole.

39. Niin tiedä siis tänäpänä, ja pane mielees, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa, ja alhaalla maassa, ja ei yksikään muu,

39. Nijn tiedä sijs tänäpänä ja pane mielees että HERra on Jumala ylhällä taiwas ja alhalla maasa ja ei yxikän muu

39 Know therefore this day and lay it to your heart, that Jehovah he is God in heaven above and upon the earth beneath. There is none else.

39. Know therefore this day, and consider it in thine heart, that the LORD he is God in heaven above, and upon the earth beneath: there is none else.

39. Saa skal du vide i Dag og tage dig det til Hjerte, at Herren din Gud i Himmelen oventil og paa Jorden nedentil der er ingen ydermere.

39. Så skall du nu veta i dag, och lägga det på hjertat, att Herren är en Gud, ofvan i himmelen, och nedre uppå jordene, och ingen annan;

39. Siis pead sa tänna teädma, ja ikka jälle omma süddamesse pannema, et Jehowa on se Jummal taewas üllewel ja al Ma peäl; muud polle ennam.

39. Suprask tad šiandien ir palaikyk visa tai savo širdyje, kad Viešpats yra dangaus ir žemės Dievas ir jokio kito nėra.

39. So sollst du nun heutigestages wissen und zu Herzen nehmen, daß der HERR Gott ist oben im Himmel und unten auf Erden und keiner mehr;

39. Sache donc aujourd'hui, et grave dans ton cœur, que c'est l'Éternel qui est Dieu, là-haut dans les cieux et ici-bas sur la terre, et qu'il n'y en a point d'autre.

39. Aprende pues hoy, y reduce a tu corazón que Jehová él es el Dios arriba en el cielo, y abajo sobre la tierra, no hay otro.

39 Zo zult gij heden weten, en in uw hart hervatten, dat de HEERE die God is, boven in den hemel, en onder op de aarde, niemand meer!

39. Wiedzże tedy dziś, a wspomnij na to w sercu twojem, iż Pan jest Bogiem na niebie wysoko, i na ziemi nisko nie masz innego.

39. Tudd meg azért e mai napon, és vedd szívedre, hogy az Úr az Isten, fent a mennyben, és alant e földön, és nincsen több!

39 Итак знай ныне и положи на сердце твое, что Господь есть Бог нанебе вверху и на земле внизу, и нет еще кроме Его ;

39. То ж пізнай тепер і возьми собі до серця, що Господь Бог той на небесах у горі і на землї внизу, а другого нема.

40. Noudata hänen säädöksiänsä ja käskyjänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että sinä ja sinun lapsesi sinun jälkeesi menestyisitte ja että eläisit kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle ainiaaksi.

40. Ettäs pidät hänen säätynsä ja käskynsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, että sinun ja sinun lapsilles sinun jälkees hyvin kävis, ja ettäs olisit pitkä-ijällinen maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa ikäpäivikses.

40. Ettäs pidät hänen käskyns ja oikeudens. cuin minä tänäpänä sinulle käsken nijn että sinun ja sinun lapsilles sinun jälkes menestyis ja ettäs olisit pitkijällinen maasa jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda ikäpäiwixes.

40 And you will keep his statutes and his commandments, which I command you this day, that it may go well with you and with your sons after you and that you may prolong your days in the land, which Jehovah your God gives you, forever.

40. Thou shalt keep therefore his statutes, and his commandments, which I command thee this day, that it may go well with thee, and with thy children after thee, and that thou mayest prolong thy days upon the earth, which the LORD thy God giveth thee, for ever.

40. Og du skal holde hans Bud, som jeg byder dig i Dag, at det skal gaa, dig vel og dine Børn efter dig, og at du maa forlænge Dagene i det Land, som Herren din Gud giver dig alle Dage.

40. Att du håller hans rätter och bud, som jag i dag bjuder dig, så varder dig och dinom barnom efter dig väl gåendes, att ditt lif skall länge vara i landena, som Herren din Gud dig gifver evärdeliga.

40. Ja sa pead ta seädmissed piddama ja ta kässud, mis minna sind tänna kässin, et sul ja sinno lastel pärrast sind woiks hea pölli olla, ja et sa woiksid ommad päwad pitkendada seäl maal, mis Jehowa so Jummal sulle annab, keik so ello aia.

40. Laikykis Jo įsakymų ir paliepimų, kuriuos tau skelbiu šiandien, kad tau ir tavo vaikams gerai sektųsi ir ilgai gyventum žemėje, kurią Viešpats, tavo Dievas, tau duoda visiems amžiams’‘.

40. daß du haltest seine Rechte und Gebote, die ich dir heute gebiete: so wird dir's und deinen Kindern nach dir wohl gehen, daß dein Leben lange währe in dem Lande, das dir der HERR, dein Gott, gibt ewiglich.

40. Et observe ses statuts et ses commandements que je te prescris aujourd'hui, afin que tu sois heureux, toi et tes enfants après toi, et que tu prolonges tes jours sur la terre que le Seigneur ton Dieu te donne pour toujours.

40. Y guarda sus estatutos y sus mandamientos, que yo te mando hoy, para que hayas bien tú y tus hijos después de tí, y prolongues tus dias sobre la tierra, que Jehová tu Dios te da todo el tiempo.

40 En gij zult houden Zijn inzettingen en Zijn geboden, die ik u heden gebiede, opdat het u en uw kinderen na u welga, en opdat gij de dagen verlengt in het land, dat de HEERE, uw God, u geeft, voor altoos.

40. A tak przestrzegaj ustaw jego, i przykazaó jego, które ja dziś rozkazuję tobie, abyć się dobrze wodziło, i synom twoim po tobie; abyś też przedłużył dni na ziemi, którą Pan, Bóg twój, da tobie, po wszystkie dni.

40. Tartsd meg azért az ő rendeléseit és parancsolatait, a melyeket én parancsolok ma néked, hogy jól legyen dolgod és a te fiaidnak te utánad, és hogy mindenkor [20†] hosszú ideig élj azon a földön, a melyet az Úr, a te Istened ád néked.

40 и храни постановления Его и заповеди Его, которые я заповедую тебе ныне, чтобы хорошо было тебе и сынам твоим после тебя, и чтобы ты много времени пробыл на той земле, которую Господь, Бог твой, дает тебе навсегда.

40. І пильнуй установ його й заповідїв його, що заповідую їх тобі сьогоднї, щоб добре було тобі й синам твоїм, щоб довгий був вік твій у сїй землї, що навіки віддав тобі Господь, Бог твій.

41. Silloin Mooses erotti kolme kaupunkia tuolta puolelta Jordanin, auringon nousun puolelta,

41. Silloin eroitti Moses kolme kaupunkia, sillä puolella Jordania auringon nousemisen puoleen,

41. SIlloin eroitti Moses colme Caupungita sillä puolen Jordanin itän päin.

41 Then Moses set apart three cities beyond the Jordan toward the sunrise,

41. Then Moses severed three cities on this side Jordan toward the sunrising;

41. Da fraskilte Mose tre Stæder paa denne Side Jordanen mod Solens Opgang,

41. Då afskiljde Mose tre städer hinsidon Jordan, österut;

41. Siis lahhutas Moses kolm liñna ärra siin pool Jordani päwatousma pool:

41. Mozė paskyrė tris miestus šioje Jordano pusėje,

41. Da sonderte Mose drei Städte aus jenseit des Jordans, gegen der Sonne Aufgang,

41. Alors Moïse sépara trois villes au delà du Jourdain, vers le soleil levant,

41. Entónces apartó Moisés tres ciudades de esta parte del Jordán al nacimiento del sol,

41 Toen scheidde Mozes drie steden uit, aan deze zijde van de Jordaan, tegen den opgang der zon;

41. Tedy oddzielił Mojżesz trzy miasta z tej strony Jordanu na wschód słoóca.

41. Akkor választa Mózes három várost a Jordánon túl napkelet felé;

41 Тогда отделил Моисей три города по эту сторону Иордана на восток солнца,

41. Тодї віддїлив Мойсей три міста по сїм боцї Йорданї, що на схід соньця,

42. että niihin voisi paeta tappaja, joka on tappanut toisen tahtomattaan ja häntä ennestään vihaamatta; paetkoon hän johonkin näistä kaupungeista, niin hän saa elää.

42. Että sinne pakenis, tietämätä lähimmäisensä kuoliaaksi löis ja ei ennen ole ollut hänen vihamiehensä; että hän pakenis yhteen niistä kaupungeista, ja eläis,

42. Että sinne pakenis joca tietämät hänen lähimmäisens cuoliaxi löis ja ei ennen ole ollut hänen wihamiehens että hän pakenis yhteen nijstä Caupungeista ja eläis.

42 that the manslayer might flee there, who kills his neighbor unawares and did not hate him in time past and that fleeing to one of these cities he might live:

42. That the slayer might flee thither, which should kill his neighbour unawares, and hated him not in times past; and that fleeing unto one of these cities he might live:

42. for at en Manddraber, som slaar sin Næste ihjel af Vanvare og uden at han hadede ham tilforn, kunde fly derhen; og at han kunde fly til en af disse Stæder og blive ved Live:

42. Att dit fly skulle ho som sin nästa ihjälsloge med våda, och tillförene icke hade varit hans ovän; den skulle fly in uti en af de städer, på det han måtte blifva vid lif;

42. Et senna woiks pöggeneda üks tapja, kes omma liggimesse tapnud ei mitte melega, kui ta ei wihkand tedda mitte ei eile egga enne, et ta ühte neisse liñna woiks pöggeneda ja ellusse jäda.

42. kad juose rastų prieglaudą ir išliktų gyvas žmogžudys, netyčia užmušęs savo artimą, kuris nebuvo jo priešas.

42. daß dahin flöhe, wer seinen Nächsten totschlägt unversehens und ihm zuvor nicht Feind gewesen ist; der soll in der Städte eine fliehen, daß er lebendig bleibe:

42. Afin que le meurtrier, qui aurait tué son prochain par mégarde et sans l'avoir haï auparavant, pût s'y réfugier, et sauver sa vie, en fuyant dans l'une de ces villes,

42. Para que huyese allí el homicida, que matase a su prójimo por yerro, que no hubiese tenido enemistad con él desde ayer ni desde anteayer; que huyese a una de estas ciudades, y viviese.

42 Opdat daarheen vlood de doodslager, die zijn naaste onwetende doodslaat, dien hij van gisteren en eergisteren niet haatte; dat hij in een van deze steden vlood en levend bleef;

42. Aby tam uciekał mężobójca, któryby zabił bliźniego swego z nieobaczenia, nie mając go w nienawiści przedtem, aby uciekłszy do jednego z tych miast, żyw został;

42. Hogy oda fusson a gyilkos, [21†] a ki nem akarva gyilkolta meg az ő felebarátját, a ki az előtt nem gyűlölte vala, és hogy életben maradjon, ha befutott valamelyikbe e városok közül.

42 чтоб убегал туда убийца, который убьет ближнего своего без намерения, не быв врагом ему ни вчера, ни третьего дня, и чтоб, убежав в один из этих городов, остался жив:

42. Щоб втїкав туди убийця, що ненароком вбив ближнього свого а перше не ворогував на його; щоб він втїк в одно із сих міст та й живим зістався.

43. Ne olivat: ruubenilaisille Beser erämaassa, ylätasangolla; gaadilaisille Raamot Gileadissa ja manasselaisille Goolan Baasanissa.

43. Kuin oli Betser korvessa, lakialla maalla Rubenilaisten seassa, ja Ramot Gileadissa Gadilaisten seassa, ja Goan Basanissa Manasselaisten seassa.

43. Cuin oli Bezer corwes lakialla maalla Rubeniterein seas ja Ramoth Gileadis Gaditerein seas ja Golan Basanis Manassiterein seas.

43 (namely), Bezer in the wilderness, in the plain country, for the Reubenites; and Ramoth in Gilead, for the Gadites; and Golan in Bashan, for the Manassites.

43. Namely, Bezer in the wilderness, in the plain country, of the Reubenites; and Ramoth in Gilead, of the Gadites; and Golan in Bashan, of the Manassites.

43. Nemlig Bezer i Ørken, paa det jævne Land, hos Rubeniterne og Ramoth i Gilead hos Gaditerne og Golan i Basan hos Manassiterne.

43. Bezer i öknene på den slättmarkene ibland de Rubeniter, och Ramoth i Gilead ibland de Gaditer, och Golan i Basan ibland de Manassiter.

43. Petseri seäl körbes, mis laggedal maal, mis Rubeni laste pärralt; ja Ramoti Kileadis, mis Kadi laste pärralt; ja Kolani Pasanis, mis Manasse laste pärralt olli.

43. Iš Rubeno giminės paskyrė Becerą dykumos lygumoje, iš Gado giminės­Ramot Gileadą ir iš Manaso giminės­Golaną Bašane.

43. Bezer in der Wüste im ebnen Lande unter den Rubenitern und Ramoth in Gilead unter den Gaditern und Golan in Basan unter den Manassitern.

43. Savoir: Betser, au désert, dans le pays de la plaine, pour les Rubénites; Ramoth, en Galaad, pour les Gadites; et Golan, en Bassan, pour ceux de Manassé.

43. A Bosor en el desierto en tierra de la campaña, de los Rubenitas; y a Ramot en Galaad, de los Gaditas; y a Golam en Basán, de los de Manasés.

43 Bezer in de woestijn, in het effen land, voor de Rubenieten; en Ramoth in Gilead, voor de Gadieten; en Golan in Bazan, voor de Manassieten.

43. Beser na puszczy, w równinie w ziemi Rubenitów, i Ramot w Galaad między Gadyty, i Golam w Bazan między Manassytami.

43. Tudniillik [22†] Beczert a pusztában, a sík földön a Ruben fiainak, Rámótot Gileádban a Gád fiainak, és Gólánt Básánban a Manassé fiainak.

43 Бецер в пустыне, на равнине в колене Рувимовом, и Рамоф в Галааде в колене Гадовом, и Голан в Васане в колене Манассиином.

43. Безер у степу, на поділлї, для Рубенїїв, і Рамот у Гілеадї для Гадїїв, і Голян у Базанї для Манассіїв.

44. Tämä on se laki, jonka Mooses antoi israelilaisille,

44. Tämä on se laki, jonka Moses Israelin lasten eteen pani.

44. TÄmä on se Laki jonga Moses Israelin lapsille sanoi.

44 And this is the law which Moses set before the sons of Israel.

44. And this is the law which Moses set before the children of Israel:

44. Og dette er Loven, som Mose satte for Israels Børns Ansigt,

44. Detta är den lag, som Mose Israels barnom föregaf;

44. Ja se on se kässo-öppetus, mis Moses Israeli laste ette panni.

44. Tai įstatymas, Mozės duotas izraelitams.

44. Das ist das Gesetz, das Mose den Kindern Israel vorlegte.

44. Or, voici la loi que Moïse proposa aux enfants d'Israël.

44. Esta pues es la ley que Moisés propuso delante de los hijos de Israel.

44 Dit is nu de wet, die Mozes den kinderen Israels voorstelde:

44. Tenci jest zakon, który przedłożył Mojżesz synom Izraelskim.

44. Ez pedig a törvény, a melyet Mózes adott az Izráel fiai elé.

44 Вот закон, который предложил Моисей сынам Израилевым;

44. А се закон, що поставив його Мойсей перед синами Ізраїля;

45. ja nämä ovat ne todistukset, käskyt ja oikeudet, jotka Mooses julisti israelilaisille, heidän lähdettyään Egyptistä,

45. Ja nämät ovat todistukset, säädyt ja oikeudet, jotka Moses sanoi Israelin lapsille, lähdettyänsä Egyptistä,

45. Ja nämät owat todistuxet käskyt ja oikeudet cuin Moses sanoi Israelin lapsille lähdettyäns Egyptist.

45 These are the testimonies and the statutes and the ordinances, which Moses spoke to the sons of Israel, when they came forth out of Egypt,

45. These are the testimonies, and the statutes, and the judgments, which Moses spake unto the children of Israel, after they came forth out of Egypt,

45. disse ere Vidnesbyrdene og Skikkene og Budene, som Mose forkyndte Israels Børn, der de var udgangne af Ægypten

45. Och detta är vittnesbördet, och bud, och rätter, som Mose sade Israels barnom, då de utur Egypten dragne voro;

45. Need on need tunnistussed ja seädmissed ja kohtoseädussed, mis Moses räkis Israeli laste wasto, kui nemmad Egiptussest ollid wäljatulnud.

45. Šitie įsakymai, nuostatai ir paliepimai buvo paskelbti izraelitams, jiems išėjus iš Egipto,

45. Das sind die Zeugnisse und Gebote und Rechte, die Mose den Kindern Israel sagte, da sie aus Ägypten gezogen waren,

45. Voici les préceptes, les statuts et les ordonnances que Moïse exposa aux enfants d'Israël, quand ils furent sortis hors d'Égypte,

45. Estos son los testimonios, y los estatutos, y los derechos que Moisés dijo a los hijos de Israel, cuando hubieron salido de Egipto:

45 Dit zijn de getuigenissen, en de inzettingen, en de rechten, die Mozes sprak tot de kinderen Israels, als zij uit Egypte waren uitgetogen;

45. Te są świadectwa, i ustawy, i sądy, które mówił Mojżesz do synów Izraelskich, gdy wyszli z Egiptu;

45. Ezek a bizonyságtételek, a rendelések és a végzések, a melyeket szóla Mózes Izráel fiainak, mikor Égyiptomból kijöttek vala.

45 вот повеления, постановления и уставы, которые изрек Моисей сынам Израилевым, по исшествии их из Египта,

45. Се сьвідчення й установи і присуди, що промовляв Мойсей до синів Ізрайлевих по виходї їх з Египту,

46. tuolla puolella Jordanin, laaksossa, vastapäätä Beet-Peoria, Siihonin, amorilaisten kuninkaan, maassa, hänen, joka asui Hesbonissa ja jonka Mooses ja israelilaiset voittivat, lähdettyänsä Egyptistä.

46. Sillä puolella Jordania, laaksossa BetPeorin kohdalla, Sihorin Amorilaisten kuninkaan maalla joka Hesbonissa asui, jonka Moses ja Israelin lapset löivät lähdettyänsä Egyptistä,

46. Sillä puolen Jordanin sijnä laxos Peorin huonetta cohden Sihonin Amorrerein Cuningan maalla joca Hesbonis asui jonga Moses ja Israelin lapset löit lähdettyäns Egyptist.

46 beyond the Jordan, in the valley opposite Beth-peor, in the land of Sihon king of the Amorites, who dwelt at Heshbon, whom Moses and the sons of Israel killed* when they came forth out of Egypt.

46. On this side Jordan, in the valley over against Bethpeor, in the land of Sihon king of the Amorites, who dwelt at Heshbon, whom Moses and the children of Israel smote, after they were come forth out of Egypt:

46. paa denne Side Jordanen, i Dalen over for Beth-Peor, i den amoritiske Konge Sihons Land, han, som boede i Hesbon, hvem Mose og Israels Børn sloge, der de vare udgangne af Ægypten.

46. Hinsidon Jordan uti den dalenom in mot Peors hus, uti Sihons lande, de Amoreers Konungs, som i Hesbon bodde, hvilken Mose och Israels barn slogo, då de utur Egypten komne voro,

46. Siin pool Jordani orgus Petpeori kohhal, Sihoni Emori kunninga maal, kes Esbonis ellas, kedda Moses ja Israeli lapsed mahhalöid, kui nemmad Egiptussest wäljatullid.

46. šioje Jordano pusėje, slėnyje, prieš Bet Peoro miestą, krašte amoritų karaliaus Sihono, kuris gyveno Hešbone ir buvo Mozės ir izraelitų nugalėtas, kai jie išėjo iš Egipto.

46. jenseit des Jordans, im Tal gegenüber Beth-Peor, im Lande Sihons, des Königs der Amoriter, der zu Hesbon saß, den Mose und die Kinder Israel schlugen, da sie aus Ägypten gezogen waren,

46. De ce côté-ci du Jourdain, dans la vallée vis-à-vis de Beth-Peor, au pays de Sihon, roi des Amoréens, qui demeurait à Hesbon, et que Moïse et les enfants d'Israël battirent, quand ils furent sortis d'Égypte.

46. De esta parte del Jordán en el valle, delante de Bet-pehor en la tierra de Sejón rey de los Amorreos, que habitaba en Jesebón, al cual hirío Moisés y los hijos de Israel, cuando hubieron salido de Egipto.

46 Aan deze zijde van de Jordaan, in het dal tegenover Beth-peor, in het land van Sihon, den koning der Amorieten, die te Hesbon woonde; welken Mozes sloeg, en de kinderen Israels, als zij uit Egypte waren uitgetogen,

46. Z tej strony Jordanu, w dolinie przeciw Betfegor, w ziemi Sehona, króla Amorejskiego, który mieszkał w Hesebon, którego poraził Mojżesz, i synowie Izraelscy, gdy szli z Egiptu;

46. A Jordánon túl a völgyben, Beth-Peórnak átellenében, Szihonnak, [23†] az Emoreusok királyának földjén, a ki lakozik vala Hesbonban, a kit megvert vala Mózes, az Izráel fiaival egyben, mikor Égyiptomból kijöttek vala.

46 за Иорданом, на долине против Беф-Фегора, в земле Сигона, царяАморрейского, жившего в Есевоне, которого поразил Моисей с сынами Израилевыми, по исшествии их из Египта.

46. По сїм боцї Йорданї, в долинї, проти Бет-Пеору, в землї Сигона, царя Аморійського, що жив у Гезбонї, котрого побили Мойсей та сини Ізрайлеві, як вийшли з Египту.

47. Ja he ottivat omakseen hänen maansa ja Oogin, Baasanin kuninkaan, maan, kahden amorilaisten kuninkaan maat, jotka ovat tuolla puolella Jordanin, auringon nousuun päin,

47. Ja omistivat hänen maansa, niin myös Ogin Basanin kuninkaan maan, kahden Amorilaisten kuninkaan, jotka sillä puolella Jordania asuivat, auringon ylenemistä päin,

47. Ja omistit hänen maans nijn myös Oggin Basanin Cuningan maan cahden Amorrerein Cuningasten jotca sillä puolen Jordanin asuit itän päin.

47 And they took his land in possession and the land of Og king of Bashan, the two kings of the Amorites, who were beyond the Jordan toward the sunrise,

47. And they possessed his land, and the land of Og king of Bashan, two kings of the Amorites, which were on this side Jordan toward the sunrising;

47. Og de toge hans Land og Ogs, Kongen af Basans, Land til Eje, de to amoritiske Kongers, som vare paa denne Side Jordanen, mod Solens Opgang,

47. Och togo hans land in; dertill Ogs land, Konungens i Basan, de två Amoreers Konungars, som på hinsidon Jordan voro, österut;

47. Ja pärrisid temma maad ja Ogi Pasani kunninga maad, kaks Emori kunningast, mis siin pool Jordani päwa tousma pool ollid.

47. Jie apsigyveno Sihono ir Bašano karaliaus Ogo žemėse, dviejų amoritų karalių, buvusių į rytus nuo Jordano.

47. und nahmen sein Land ein, dazu das Land Ogs, des Königs von Basan, der zwei Könige der Amoriter, die jenseit des Jordans waren, gegen der Sonne Aufgang,

47. Et ils possédèrent son pays avec le pays d'Og, roi de Bassan, deux rois des Amoréens, qui étaient au delà du Jourdain, vers le soleil levant,

47. Y poseyeron su tierra, y la tierra de Og rey de Basán, dos reyes de los Amorreos, que estaban de esta parte del Jordán al nacimiento del sol:

47 En zijn land in bezitting genomen hadden; daartoe het land van Og, koning van Bazan; twee koningen der Amorieten, die aan deze zijde van de Jordaan waren, tegen den opgang der zon;

47. I osiedli ziemię jego, i ziemię Oga, króla Basaóskiego, dwóch królów Amorejskich, którzy byli z tej strony Jordanu na wschód słoóca;

47. És elfoglalák az ő földét, és Ógnak, Básán királyának földét, az Emoreusok két királyáét, a kik a Jordánon túl laknak vala napkelet felől.

47 И овладели они землею его и землею Ога, царя Васанского, двух царей Аморрейских, которая за Иорданом к востоку солнца,

47. І заняли вони землю його і землю Ога, царя Базанського, двох царів Аморійських, що були по сїм боцї Йорданї, на схід соньця,

48. alkaen Aroerista, joka on Arnon-joen rannalla, aina Sirjonin vuoreen, se on Hermoniin, saakka,

48. Aroerista Arnonin ojan reunalla, Sionin vuoreen asti, se on Hermon.

48. Aroerist Arnonin wirran reunalla Sionin wuoren asti se on Hermon.

48 from Aroer, which is on the edge of the valley of the Arnon, even to Mount Sion (what is Hermon),

48. From Aroer, which is by the bank of the river Arnon, even unto mount Sion, which is Hermon,

48. fra Aroer, som ligger ved Bækken Arnons Bred, og indtil Sions Bjerg, det er Hermon,

48. Ifrån Aroer, hvilken på den bäckens strand vid Arnon ligger, intill berget Sion, det är Hermon;

48. Aroerist, mis Arnoni jöe äres, ja Sioni mäest sadik, se on Hermon.

48. Šis kraštas tęsėsi nuo Aroero miesto, Arnono upelio slėnyje, ligi Siono kalno, kuris kitaip vadinamas Hermonu,

48. von Aroer an, welches am Ufer liegt des Baches Arnon, bis an den Berg Sion, das ist der Hermon,

48. Depuis Aroër, qui est sur le bord du torrent de l'Arnon, jusqu'à la montagne de Sion, qui est l'Hermon,

48. Desde Aroer, que estaba junto a la ribera del arroyo de Arnón hasta el monte de Sión, que es Hermón.

48 Van Aroer af, dat aan den oever der beek Arnon is, tot aan den berg Sion, welke is Hermon;

48. Od Aroer, które jest nad brzegiem potoku Arnon, i aż do góry Syon, która jest Hermon;

48. Aróertől fogva, mely az Arnon patakának partján van, a Sion hegyéig, a mely a Hermon;

48 начиная от Ароера, который лежит на берегу потока Арнона, до горы Сиона, она же Ермон,

48. Від Ароеру, що над Арнон-рікою, до Сійон* гори, се б то Гермон,

49. sekä koko Aromaan, tuolla puolella Jordanin, idän puolella, aina Aromaan mereen saakka, Pisgan rinteiden juurelle.

49. Ja kaiken lakian maan sillä puolella Jordania itään päin, lakeuden mereen asti, Pisgan vuoren alaisella puolella.

49. Ja caiken lakean maan sillä puolen Jordanin itän päin lakeuden meren asti Pisgan wuoren tykönä.

49 and all the Arabah beyond the Jordan eastward, even to the sea of the Arabah, under the slopes of Pisgah.

49. And all the plain on this side Jordan eastward, even unto the sea of the plain, under the springs of Pisgah.

49. og hele den slette Mark paa denne Side Jordanen mod Østen, og indtil Havet ved den slette Mark neden for Foden af Pisga.

49. Och allt släta landet hinsidon Jordan, österut, allt intill hafvet, på slättene, nedanför berget Pisga.

49. Ja keik sedda laggedat maad siin pool Jordani hom̃iko pool ja laggeda merrest sadik, Pisga kaljopeältse Ma al.

49. per visą lygumą nuo Jordano į rytus iki lygumos jūros ir Pisgos kalno šlaitų.

49. und alles Blachfeld jenseit des Jordans, gegen Aufgang der Sonne, bis an das Meer im Blachfelde, unten am Berge Pisga.

49. Et toute la campagne de ce côté-ci du Jourdain, vers l'Orient, jusqu'à la mer de la campagne, sous les pentes du Pisga.

49. Y toda la campaña de esta parte del Jordán al oriente hasta la mar de la campaña, las vertientes de las aguas abajo del Fasga.

49 En al het vlakke veld, aan deze zijde van de Jordaan, naar het oosten, tot aan de zee des vlakken velds, onder Asdoth-pisga.

49. I wszystkie pola nad Jordanem na wschód słoóca, i aż do morza pustego, pod górą Fazga.

49. És az egész síkságot a Jordánon túl napkelet felé, a síkság tengeréig, a [24†] Piszga hegy aljáig.

49 и всею равниною по эту сторону Иордана к востоку, до самого моря равнины при подошве Фасги.

49. І все поділлє по сїм боцї Йорданї на схід соньця, аж до подільського моря, під узгірями Пізги.