14 luku

Pakanalliset surumerkit kielletään. Puhtaat ja saastaiset eläimet. Kymmenysten suorittamista koskevia määräyksiä.

1. Te olette Herran, teidän Jumalanne, lapsia. Älkää viileskelkö ihoanne älkääkä ajako paljaaksi päätänne otsapuolelta vainajan tähden,

1. Te olette Herran teidän Jumalanne lapset: älkäät piirustelko itsiänne, ja älkäät keritkö itsiänne paljaaksi otsaltanne, jonkun kuolleen tähden.

1. TE oletta HERran teidän Jumalan lapset älkät pijrustelco teitän ja älkät teitän keritkö paljaxi teidän odzaldan jongun cuolluen tähden.

1 You* are the sons of Jehovah your* God. You* will not cut yourselves, nor make any baldness between your* eyes for the dead.

1. Ye are the children of the LORD your God: ye shall not cut yourselves, nor make any baldness between your eyes for the dead.

1. I ere Herren eders Guds Børn, I skulle ikke saare eder selv eller rage eder imellem eders Øjne for en død.

1. I ären Herrans edars Guds barn; skärer eder icke, och görer eder icke skallota öfver edart änne för någon dödan.

1. Teie ollete Jehowa omma Jum̃ala lapsed, teie ei pea mitte ennast killule leikama, egga ennast paljaks aiama omma silmade wahhel surno pärrast.

1. ‘‘Jūs esate Viešpaties, jūsų Dievo, vaikai: nedarykite įsipjovimų ir nesiskuskite plikai viršugalvio dėl mirusio,

1. Ihr seid die Kinder des HERRN, eures Gottes; ihr sollt euch nicht Male stechen noch kahl scheren über den Augen über einem Toten.

1. Vous êtes les enfants de l'Éternel votre Dieu. Ne vous faites point d'incision, et ne vous rasez point entre les yeux pour un mort;

1. HIJOS sois de Jehová vuestro Dios: no os sajaréis, ni pondréis calva sobre vuestros ojos por muerto.

1 Gijlieden zijt kinderen des HEEREN, uws Gods; gij zult uzelven niet snijden, noch kaalheid maken tussen uw ogen, over een dode.

1. Synami jesteście Pana, Boga waszego: nie będziecie się rzezać, ani czynić łysiny między oczyma waszemi nad umarłym;

1. Ti az Úrnak, a ti Isteneteknek fiai [1†] vagytok; ne [2†] vagdaljátok meg magatokat, se szemeitek között ne csináljatok kopaszságot, a halottért,

1 Вы сыны Господа Бога вашего; не делайте нарезов на теле вашем и не выстригайте волос над глазами вашими по умершем;

1. Ви дїти Господа, Бога вашого; за мерцем не робити мете нарізок і не будете стригти бров ваших:

2. sillä sinä olet Herralle, sinun Jumalallesi, pyhitetty kansa, ja Herra on valinnut sinut omaisuuskansakseen ennen kaikkia muita kansoja, mitä maan päällä on.

2. Sillä sinä olet pyhä kansa Herralle sinun Jumalalles, ja Herra on sinun valinnut erinomaiseksi kansaksi, kaikista kansoista, jotka maan päällä ovat.

2. Sillä sinä olet pyhä Canssa HERralle sinun Jumalalles ja HERra on sinun walinnut erinomaisexi Canssaxi caikista Canssoista cuin maan päällä owat.

2 For you are a holy people to Jehovah your God and Jehovah has chosen you to be a people for his own possession, above all peoples that are upon the face of the earth.

2. For thou art an holy people unto the LORD thy God, and the LORD hath chosen thee to be a peculiar people unto himself, above all the nations that are upon the earth.

2. Thi du er Herren din Gud et helligt Folk, og dig har Herren udvalgt at være ham et Ejendomsfolk fremfor alle Folk, som ere paa Jordens Kreds.

2. Ty du äst ett heligt folk Herranom dinom Gud, och Herren hafver utvalt dig, att du skall vara hans eget, utaf all folk som på jordene äro.

2. Sest sinna olled üks pühha rahwas Jehowale omma Jummalale, ja sind on Jehowa ärrawallitsend, et sa temmale pead ollema üks isse rahwas keige rahwa seast, mis Ma peäl on.

2. nes esate šventi žmonės Viešpačiui, jūsų Dievui. Jis jus išsirinko iš visų žemėje esančių tautų būti Jo tauta.

2. Denn du bist ein heiliges Volk dem HERRN, deinem Gott; und der HERR hat dich erwählt, daß du sein Eigentum seist, aus allen Völkern, die auf Erden sind.

2. Car tu es un peuple consacré à l'Éternel ton Dieu, et l'Éternel t'a choisi d'entre tous les peuples qui sont sur la face de la terre, pour que tu lui sois un peuple particulier.

2. Porque eres pueblo santo a Jehová tu Dios, y Jehová te escogió para que le seas un pueblo singular de todos los pueblos, que están sobre la haz de la tierra.

2 Want gij zijt een heilig volk den HEERE, uw God; en u heeft de HEERE verkoren, om Hem tot een volk des eigendoms te zijn, uit al de volken, die op den aardbodem zijn.

2. Albowiemeś ludem świętym Panu, Bogu twemu, i obrał cię Pan, abyś mu był za lud osobliwy ze wszystkich narodów, którzy są na obliczu ziemi.

2. Mert szent [3†] népe vagy te az Úrnak, a te Istenednek, és az Úr választott téged, hogy légy néki tulajdon népe minden nép közül, a melyek a föld színén vannak.

2 ибо ты народ святой у Господа Бога твоего, и тебя избрал Господь, чтобы ты был собственным Его народом из всех народов, которые на земле.

2. Ти бо люд сьвятий у Господа, Бога твого; і вибрав він тебе, щоб ти був людом наслїддя із усїх народів, які на лицї земному.

3. Älä syö mitään, mikä on kauhistus.

3. Ei sinun pidä mitäkään kauhistavaista syömän.

3. EI sinun pidä mitäkän cauhistawaista syömän.

3 You will not eat any abominable thing.

3. Thou shalt not eat any abominable thing.

3. Du skal ikke æde noget, som er vederstyggeligt.

3. Du skall ingen styggelse äta.

3. Ei sa pea ühtegi söma, mis hirmus assi on.

3. Nevalgyk nieko pasibjaurėtino.

3. Du sollst keine Greuel essen.

3. Tu ne mangeras aucune chose abominable.

3. Ninguna abominación comerás.

3 Gij zult geen gruwel eten.

3. Nie będziesz jadał żadnej obrzydliwości.

3. Semmi útálatosságot meg ne egyél.

3 Не ешь никакой мерзости.

3. Не їсти меш нїчого гидкого.

4. Nämä ovat ne nelijalkaiset eläimet, joita saatte syödä: raavas, lammas ja vuohi,

4. Mutta nämät ovat ne eläimet, joita saatte syödä: härkä, lammas, ja vuohi,

4. Mutta nämät owat ne eläimet joita te saatte syödä: Härkä Lammas Wuohi/

4 These are the beasts which you* may eat: the ox, the sheep and the goat,

4. These are the beasts which ye shall eat: the ox, the sheep, and the goat,

4. Disse ere de Dyr, som I maa æde: Okse, Lam af Faarene og Kid af Gederne;

4. Men desse äro de djur, som I äta skolen: Fä, får, get, hjort,

4. Need on need lojuksed, mis teie peate söma: härg, lamba suggu ja kitse suggu:

4. Štai gyvuliai, kuriuos leidžiama valgyti: jautis, avis, ožka,

4. Das sind aber die Tiere, die ihr essen sollt: Ochs, Schaf, Ziege,

4. Voici les animaux que vous mangerez: le bœuf, le mouton et la chèvre,

4. Estos son los animales que comeréis: buey, cordero de ovejas, y cabrito de cabras,

4 Dit zijn de beesten, die gijlieden eten zult; een os, klein vee der schapen, en klein vee der geiten;

4. Teć są zwierzęta, które jeść będziecie: Woły, owce, i kozy,

4. Ezek azok az állatok, a melyeket megehettek: [4†] az ökör, juh, kecske,

4 Вот скот, который вам можно есть: волы, овцы, козы,

4. Ось яку скотину можна вам їсти: воли, вівцї й кози,

5. peura, gaselli, metsäkauris, vuorikauris, musta antilooppi, keihäsantilooppi ja betsoari-vuohi,

5. Peura, metsävuohi, ruskia peura, akko, dison, teo, mäkikauris.

5. Peura Medzäwuohi Medzähärkä Medzäcauris Disohn Medzänauta ja Hirwi.

5 the male-deer and the gazelle and the roebuck and the wild goat and the ibex and the antelope and the chamois.

5. The hart, and the roebuck, and the fallow deer, and the wild goat, and the pygarg, and the wild ox, and the chamois.

5. Hjort og Raa og Bøffel og Stenbuk og Daadyr og Urnød og Stenged.

5. Rå, buffel, stenbock, enhörning, urnöt, och elgen.

5. Suur ja weike hirw ja pödra suggu ja mets-sik ja se tisoni ja teo ja semeri suggu.

5. briedis, stirna, stumbras, laukinė ožka, antilopė, gazelė, kalnų ožka.

5. Hirsch, Reh, Büffel, Steinbock, Gemse, Auerochs und Elen;

5. Le cerf, la gazelle, le daim, le chamois, le chevreuil, le bœuf sauvage et la girafe.

5. Ciervo, y corzo, y búfalo, y capriciervo, y unicornio, y buey salvaje, y cabra montés.

5 Een hert, en een ree, en een buffel, en een steenbok, en een das, en een wilde os, en een gems.

5. Jelenia, i sarnę, i bawołu, i dzikiego kozła, i jednorożca, i łosia, i kózkę skalną.

5. Szarvas, őz, bival, vadkecske, zerge, vad bika és jávor.

5 олень и серна, и буйвол, и лань, и зубр, и орикс, и камелопард.

5. Оленя й ланю і буйвола і сарню і зубра і дику козу і дику вівцю,

6. kaikki ne nelijalkaiset eläimet, joilla on kokonansa halkinaiset, kaksivarpaiset sorkat ja jotka märehtivät; niitä saatte syödä.

6. Ja kaikkinainen eläin, jolla on kaksihaarainen sorkka, hajoitettu kahtia, ja märehtii, niitä te saatte syödä.

6. Ja caickinainen eläin jolla on caxihaarainen sorcka ja märhetti nijtä teidän pitä syömän.

6 And every beast that parts the hoof and has the hoof cloven in two, (and) chews the cud, among the beasts, that may you* eat.

6. And every beast that parteth the hoof, and cleaveth the cleft into two claws, and cheweth the cud among the beasts, that ye shall eat.

6. Og alt Kvæg, som har Klove, og som har de tvende Klove kløvede, og som tygger Drøv iblandt Dyrene, det maa I æde.

6. Och all djur, som tveklöfvad äro, och idisla, skolen I äta.

6. Ja keik lojuksed, kel sörrad ja sörrad ühhest lahti, mis kahhe sörraga, mis mello melletsewad lojuste seast, neid peate teie söma.

6. Valgykite kiekvieną gyvulį, kuris turi skeltą nagą ir gromuliuoja.

6. und alles Tier, das seine Klauen spaltet und wiederkäut, sollt ihr essen.

6. Et vous mangerez d'entre les animaux, tous ceux qui ont l'ongle divisé et le pied fourché, et qui ruminent.

6. Todo animal de pesuños, y que tiene hendedura de dos uñas que rumiare entre los animales, este comeréis.

6 Alle beesten, die de klauwen verdelen, en de kloof in twee klauwen klieven, en herkauwen onder de beesten, die zult gij eten.

6. I wszelkie zwierzę, które ma rozdzielone kopyto, tak że się na dwa kopyta dzieli stopa jego, i które przeżuwa między zwierzęty, jeść je będziecie.

6. És mindazt az állatot, a melynek hasadt a körme és egészen ketté hasadt körme van, és kérődző az állatok között, megehetitek.

6 Всякий скот, у которого раздвоены копыта и на обоих копытах глубокий разрез, и который скот жует жвачку, тот ешьте;

6. І всяку скотину, що має ратицї, і то зовсїм розчіплені ратицї, і що ремигає між скотиною.

7. Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat: kamelia, jänistä ja tamaania, jotka kyllä märehtivät, mutta joilla ei ole sorkkia: ne olkoot teille saastaiset;

7. Ette kuitenkaan saa näitä syödä niistä, jotka märehtivät, ja halaistun sorkkansa jakavat, kuin on: kameli, jänis, kanini; sillä he märehtivät, mutta ei ole kuitenkaan kokonansa kaksisorkkaiset: ne pitää oleman teille saastaiset.

7. Mutta cuitengin nijtä ei teidän pidä syömän jotca märhettiwät ja sorckans ei hajota cahtia cuin on: Cameli Jänes Canini ne jotca märhettiwät ja ei ole caxisorckaiset pitä oleman teille saastaiset.

7 Nevertheless of those that chew the cud, or of those that have the hoof cloven, these you* will not eat: the camel and the hare and the coney, because they chew the cud but do not part the hoof, they are unclean to you*,

7. Nevertheless these ye shall not eat of them that chew the cud, or of them that divide the cloven hoof; as the camel, and the hare, and the coney: for they chew the cud, but divide not the hoof; therefore they are unclean unto you.

7. Dog dette maa I ikke æde af dem, som tygge Drøv, og af dem, som have helt adskilte Klove: Kamelen og Haren og Kaninen; thi de tygge Drøv, men skille dog ikke Kloven ad, de skulle være eder urene;

7. Men det skolen I icke äta, som idislar, och icke tveklöfvadt är: camelen, haran, cunilen. De som idisla, och icke tveklöfvad äro, de skola vara eder oren.

7. Agga sedda ei pea teie mitte söma, mis ükspäinis mello melletseb ja kel ükspäines sörrad, mis ühhest lahti on: ei sedda kamelit egga jännest egga mäe-rotti, et nemmad kül mello melletsewad, siiski ep olle neil sörge: rojased on nemmad teile.

7. Tų, kurie gromuliuoja, bet turi neskeltą nagą, nevalgykite: kupranugario, kiškio, barsuko­jie nešvarūs.

7. Das sollt ihr aber nicht essen von dem, das wiederkäut, und von dem, das die Klauen spaltet: das Kamel, der Hase und Kaninchen, die wiederkäuen und doch ihre Klauen nicht spalten, sollen euch unrein sein;

7. Seulement, voici ce que vous ne mangerez point d'entre ceux qui ruminent et d'entre ceux qui ont l'ongle divisé et le pied fourché: le chameau, le lièvre et le lapin; car ils ruminent, mais ils n'ont point l'ongle divisé: ils vous seront souillés;

7. Empero esto no comeréis de los que rumían y tienen uña hendida: camello, y liebre, y conejo; porque rumían, mas no tienen uña hendida, seros han inmundos:

7 Maar deze zult gij niet eten, van degenen, die alleen herkauwen, of van degenen, die den gekloofden klauw alleen verdelen: den kemel, en den haas, en het konijn; want deze herkauwen wel, maar zij verdelen den klauw niet; onrein zullen zij ulieden zijn.

7. A wszakże z tych, które przeżuwają, i które rozdzielone kopyta mają, jeść nie będziecie, wielbłąda, i zająca, i królika; albowiem chociaż te przeżuwają, ale kopyt rozdwojonych nie mają; nieczyste wam będą.

7. De a kérődzők és hasadt körműek közül ne egyétek [5†] meg ezeket: a tevét, a nyulat és hörcsököt, mert kérődznek ugyan, de körmük nem hasadt; tisztátalanok legyenek ezek néktek.

7 только сих не ешьте из жующих жвачку и имеющих раздвоенные копыта с глубоким разрезом: верблюда, зайца и тушканчика, потому что, хотя они жуют жвачку, но копыта у них не раздвоены: нечисты они для вас;

7. Тільки ось яких не можна вам їсти зміж ремигаючих і з таких, що мають розчіплені ратицї: верблюда й зайця і крілика; бо вони ремигають, та не мають роздїлених ратиць: будуть вони нечисті про вас;

8. sikaa, jolla kyllä on sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen. Näiden lihaa älkää syökö, ja niiden raatoihin älkää koskeko.

8. Sika, vaikka hänellä on kaksihaaraiset sorkat, ei hän kuitenkaan märehdi, se pitää teille oleman saastainen: hänen lihaansa ei teidän pidä syömän, eikä sen raatoon sattuman.

8. Sica waicka hänellä on caxihaaraiset sorcat ei hän cuitengan märhedi se pitä teille oleman saastainen hänen lihans ei teidän pidä syömän eikä sen raatoon sattuman.

8 and the swine, because he parts the hoof but does not chew the cud, he is unclean to you*. Of their flesh you* will not eat and their carcasses you* will not touch.

8. And the swine, because it divideth the hoof, yet cheweth not the cud, it is unclean unto you: ye shall not eat of their flesh, nor touch their dead carcase.

8. og Svinet, thi det har Klove, men tygger ikke Drøv, det skal være eder urent; I skulle ikke æde af deres Kød og ikke røre ved deres Aadsel.

8. Svinet, ändock det tveklöfvadt är, så idislar det dock icke, det skall vara eder orent; af dess kött skolen I icke äta, och vid dess as skolen I icke komma.

8. Ja sigga, et temmal sörrad on, agga mitte mello, se on teile rojane: nende lihhast ei pea teie mitte söma, ja nende raibesse ei pea teie mitte putuma.

8. Kiaulė jums yra nešvari, nors ji turi skeltą nagą, bet negromuliuoja. Jos mėsos nevalgykite ir jos maitos nepalieskite.

8. das Schwein, ob es wohl die Klauen spaltet, so wiederkäut es doch nicht: es soll euch unrein sein. Ihr Fleisch sollt ihr nicht essen, und ihr Aas sollt ihr nicht anrühren,

8. Le pourceau aussi; car il a l'ongle divisé, mais il ne rumine point: il vous sera souillé. Vous ne mangerez point de leur chair; et vous ne toucherez point leur cadavre.

8. Ni puerco, porque tiene uña hendida, mas no rumía, seros ha inmundo. De la carne de estos no comeréis, ni tocaréis sus cuerpos muertos.

8 Ook het varken; want dat verdeelt zijn klauw wel, maar het herkauwt niet; onrein zal het ulieden zijn; van hun vlees zult gij niet eten, en hun dood aas zult gij niet aanroeren.

8. Także świnia, choć ma kopyto rozdwojone, ale iż nie przeżuwa, nieczysta wam będzie; mięsa ich jeść nie będziecie, i ścierwu się ich nie dotkniecie.

8. És a disznót, mert hasadt ugyan a körme, de nem kérődzik; tisztátalan legyen ez néktek. Ezeknek húsából ne egyetek, holttestöket se illessétek.

8 и свиньи, потому что копыта у нее раздвоены, но не жует жвачки: нечиста она для вас; не ешьте мяса их, и к трупам их не прикасайтесь.

8. І безрогу; бо хоч має вона розчіплені ратицї, та не ремигає: буде вона нечиста про вас. Мясива їх не їсти мете і до трупу їх не доторкати метесь.

9. Näitä te saatte syödä kaikista vesieläimistä: kaikkia, joilla on evät ja suomukset, te saatte syödä.

9. Nämät ovat ne, joita te saatte syödä kaikista niistä jotka vedessä ovat: kaikkinainen, jolla uimus ja suomus on, sitä te saatte syödä.

9. Nämät owat ne joita teidän pitä syömän caikista nijstä cuin wedes owat: caickinainen jolla uimus ja suomus on sitä teidän pitä syömän.

9 These you* may eat of all that are in the waters: whatever has fins and scales you* may eat.

9. These ye shall eat of all that are in the waters: all that have fins and scales shall ye eat:

9. Dette maa I æde af alt det, som er i Vandet: Alt det, som har Finne; og Skæl, maa I æde.

9. Detta är det I äta skolen, utaf allt det i vattnet är: allt det som spol och fjäll hafver, det skolen I äta;

9. Sedda peate söma keigest, mis wees on: keik, kel oimuksed ja somuksed, peate teie söma.

9. Iš vandens gyvių valgykite tuos, kurie turi pelekus ir žvynus;

9. Das ist, was ihr essen sollt von allem, das in Wassern ist: alles, was Floßfedern und Schuppen hat, sollt ihr essen.

9. Voici ce que vous mangerez de tout ce qui est dans les eaux. Vous mangerez tout ce qui a des nageoires et des écailles;

9. Esto comeréis de todo lo que está en el agua: todo lo que tiene ala y escama comeréis.

9 Dit zult gij eten van alles, wat in de wateren is; al wat vinnen en schubben heeft, zult gij eten.

9. To zaś jeść będziecie ze wszystkich rzeczy, które są w wodach; cokolwiek ma łuskę i skrzele, jeść będziecie.

9. Ezeket ehetitek meg mindazokból, melyek vízben élnek: a minek úszó szárnya [6†] és pikkelye van, mind megegyétek;

9 Из всех животных , которые в воде, ешьте всех, у которых есть перья и чешуя;

9. Ось яких можна вам їсти із усього, що в водї: все, що має сплави і луски, можна вам їсти;

10. Mutta kaikista niistä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, älkää syökö mitään: ne olkoot teille saastaiset.

10. Mutta se, jolla ei ole uimuksia eikä suomuksia, sitä ei teidän pidä syömän: se on teille saastainen.

10. Mutta se jolla ei ole uimuxia eikä suomuxia sitä ei teidän pidä syömän: sillä se on teille saastainen.

10 And whatever does not have fins and scales you* will not eat; it is unclean to you*.

10. And whatsoever hath not fins and scales ye may not eat; it is unclean unto you.

10. Men alt det, som ikke har Finne og Skæl, maa I ikke æde; det er eder urent.

10. Men det som intet spol eller fjäll hafver, det skolen I icke äta; ty det är eder orent.

10. Ja keik sedda, kel ep olle oimuksid egga somuksid, ei pea teie mitte söma, rojane on se teile.

10. o tų, kurie be pelekų ir žvynų, nevalgykite­jie nešvarūs.

10. Was aber keine Floßfedern noch Schuppen hat, sollt ihr nicht essen; denn es ist euch unrein.

10. Mais tout ce qui n'a point de nageoires ni d'écailles, vous ne le mangerez point; cela vous sera souillé.

10. Mas todo lo que no tuviere ala y escama no comeréis, inmundo os será.

10 Maar al wat geen vinnen en schubben heeft, zult gij niet eten; het zal ulieden onrein zijn.

10. Ale wszystkiego, co nie ma skrzeli, ani łuski, jeść nie będziecie, nieczyste wam będzie.

10. Valaminek pedig nincsen úszó szárnya és pikkelye, meg ne egyétek; tisztátalan az néktek.

10 а всех тех, у которых нет перьев и чешуи, не ешьте: нечисто это для вас.

10. А всього, в чого нема сплавів і луски, ви не їсти мете; буде воно нечисте про вас.

11. Kaikkia puhtaita lintuja te saatte syödä.

11. Kaikkia puhtaita lintuja syökäät:

11. Caicki puhtat linnut syökät:

11 Of all clean birds you* may eat,

11. Of all clean birds ye shall eat.

11. I maa æde hver ren Fugl.

11. Alla rena foglar äter.

11. Keik puhtad linnud peate teie söma.

11. Valgykite visus švarius paukščius,

11. Alle reinen Vögel esset.

11. Vous mangerez tout oiseau pur.

11. Toda ave limpia comeréis.

11 Allen reinen vogel zult gij eten.

11. Wszystko ptastwo czyste jeść będziecie.

11. Minden tiszta madarat megehettek.

11 Всякую птицу чистую ешьте;

11. Всяку чисту птицю можна вам їсти.

12. Mutta nämä ovat linnuista ne, joita älkää syökö: kotka, partakorppikotka, harmaa korppikotka,

12. Nämät heistä ovat ne, joita ei teidän syömän pidä: kotka, luukotka ja kalakotka,

12. Nämät heistä owat ne joita ei teidän syömän pidä: Cotca Canahaucka ja Linduhaucka.

12 but these are those of which you* will not eat: the eagle and the vulture and the osprey,

12. But these are they of which ye shall not eat: the eagle, and the ossifrage, and the ospray,

12. Men disse ere de, som I ikke maa æde af dem: Ørnen og Høgen og Strandørnen

12. Desse af dem äro de som I icke äta skolen: örnen, höken, falken,

12. Agga se on, mis teie ei pea mitte neist söma: kotkas ja lukotkas ja merrekotkas,

12. bet šių nevalgykite: erelio, grifo, jūros erelio,

12. Das sind aber die ihr nicht essen sollt: der Adler, der Habicht, der Fischaar,

12. Mais voici ceux dont vous ne mangerez point: l'aigle, l'orfraie, le vautour,

12. Y estas son de las cuales no comeréis: águila, y azor, y esmerejón,

12 Maar deze zijn het, van dewelke gij niet zult eten: de arend, en de havik, en de zeearend;

12. Te zasię są, których jeść nie będziecie: Orła, i gryfa, i morskiego orła.

12. Ezek pedig, a melyeket meg ne egyetek közülök: a sas, a saskeselyű és a halászó sas.

12 но сих не должно вам есть из них: орла, грифа и морского орла,

12. Та ось яких зміж неї не можна вам їсти: орла і перебийнога і морського орла,

13. haarahaukka ja suohaukkalajit,

13. Varis, harakka ja kokkolintu lainensa,

13. Louwe Poutahaucka Cockolindu lainens.

13 and the red-kite and the falcon and the kite according to its kind,

13. And the glede, and the kite, and the vulture after his kind,

13. og Kragen og Skaden og Glenten med dens Arter

13. Fiskagjusen, gladan, gamen med sine art,

13. Ja merrekokas ja kul ja must kul,

13. lingės, vanagėlio, peslio su visa jo gimine,

13. der Taucher, der Weih, der Geier mit seiner Art

13. L'autour, le faucon et le milan selon son espèce;

13. E ixión, y buitre, y milano según su especie,

13 En de wouw, en de kraai, en de gier naar haar aard;

13. I sokoła, i sępa, i kani wedle rodzaju jej.

13. A keselyű, a héja és a sólyom az ő nemével.

13 и коршуна, и сокола, и кречета с породою их,

13. І сокола і лунака і коршуна всякої породи,

14. kaikki kaarnelajit,

14. Ja kaikki kaarneet lainensa,

14. Ja caicki Carneht lainens.

14 and every raven after its kind,

14. And every raven after his kind,

14. og alle Ravne med deres Arter

14. Och alla korpar med deras art,

14. Ja keik kaarnad omma sugguga,

14. varnų giminės,

14. und alle Raben mit ihrer Art,

14. Et tout corbeau, selon son espèce;

14. Y todo cuervo según su especie,

14 En alle rave naar zijn aard;

14. Ani żadnego kruka wedle rodzaju jego.

14. Minden holló az ő nemével.

14 и всякого ворона с породою его,

14. І всякого вороння,

15. kamelikurki, pääskynen, kalalokki, jalohaukkalajit,

15. Strutsi, pääskyinen, louve ja haukka lainensa,

15. Strutzi Tarhapöllöi Käki Hijrihaucka lainens.

15 and the ostrich and the night-hawk and the sea-gull and the hawk according to its kind,

15. And the owl, and the night hawk, and the cuckow, and the hawk after his kind,

15. og Strudsen og Natuglen og Maagen og Spurvehøgen med dens Arter,

15. Strutsfoglen, ugglan, göken, sparfhöken med sine art,

15. Ja surispäkul ja tahmasi- ja Sahhawi-lind ja käggi om̃a sugguga;

15. stručio, pelėdos, žuvėdros, vanago su visa jo gimine,

15. der Strauß, die Nachteule, der Kuckuck, der Sperber mit seiner Art,

15. Et l'autruche, le coucou, et la mouette, et l'épervier, selon son espèce;

15. Y avestruz, y mochuelo, y graceta y gavilán según su especie.

15 En de struis, en de nachtuil, en de koekoek, en de sperwer naar zijn aard;

15. Ani strusia, ani sowy, ani wodnej kani, ani krogulca według rodzaju jego.

15. A strucz, a bagoly, a kakuk és a karvaly az ő nemével.

15 и страуса, и совы, и чайки, и ястреба с породою его,

15. І струся самця і самицї і морської чайки і всякого яструба,

16. huuhkaja, kissapöllö, sarvipöllö,

16. Huhkaja, hyypiö, ja yökkö,

16. Hyypiö Riutahyypiö Yöcköi.

16 the little owl and the great owl and the horned owl,

16. The little owl, and the great owl, and the swan,

16. Falken og Hornuglen og Viben

16. Stenugglan, ufven, flädermusen,

16. Ja Kosi-lind ja ökul ja Tinsemeti-lind,

16. gervės, gulbės, ibio,

16. das Käuzlein, der Uhu, die Fledermaus,

16. La chouette, le hibou, le cygne,

16. Y el halcón, y la lechuza, y el calamón,

16 En de steenuil, en de schuifuit, en de kauw,

16. I raroga, i lelka, i łabędzia.

16. A kuvik, a fülesbagoly és a bölömbika.

16 и филина, и ибиса, и лебедя,

16. І пугача й ібиса й лебедя,

17. pelikaani, lihakorppikotka, kalasääksi,

17. Ruovon päristäjä, storkki, merimetsäs,

17. Ruogonpäristäjä Storcki Joudzen.

17 and the pelican and the vulture and the cormorant,

17. And the pelican, and the gier eagle, and the cormorant,

17. og Rørdrummen og Pelikanen og Dykkeren

17. Rördrommen, storken, svanen,

17. Ja Kaati- ja Rahami- ja Salaki-lind.

17. naro, kormorano, apuoko,

17. die Rohrdommel, der Storch, der Schwan,

17. Le pélican, le cormoran, le plongeon,

17. Y el cisne, y el pelícano, y la gaviota,

17 En de roerdomp, en de pelikaan, en het duikertje;

17. I pelikana, i porfiryjona, i nurka.

17. A pelikán, a gém és a hattyú.

17 и пеликана, и сипа, и рыболова,

17. І пеликана й сипа й рибалки,

18. haikara, sirriäislajit, harjalintu ja yölepakko.

18. Haikara, mäkihaukka lainensa, puputtaja ja nahkasiipi.

18. Haicara Hahca lainens Suowares ja Pääskyinen.

18 and the stork and the heron according to its kind and the hoopoe and the bat.

18. And the stork, and the heron after her kind, and the lapwing, and the bat.

18. og Storken og Hejren med dens Arter og Urhanen og Aftenbakken.

18. Hägren, skrikan med sine art, vidhöfden, och svalan.

18. Ja tone-kurg ja Anawa lind omma sugguga ja Tukiwati-lind ja nahk-hiir,

18. pelikano, kėkšto ir visos jo giminės, taip pat tutlio ir šikšnosparnio.

18. der Reiher, der Häher mit seiner Art, der Wiedehopf, die Schwalbe.

18. La cigogne et le héron, selon son espèce; la huppe et la chauve-souris.

18. Y al cigüeña, y el cuervo marino según su especie, y la abubilla, y el murciélago;

18 En de ooievaar, en de reiger naar zijn aard; en de hop, en de vledermuis;

18. Ani bociana ani sójki według rodzaju ich, ani dudka ani nietoperza.

18. Az eszterág és a szarka az ő nemével; a büdösbanka és a denevér.

18 и цапли, и зуя с породою его, и удода, и нетопыря.

18. І бузька і чаплї всякої породи, і вудвода і нетопира;

19. Myöskin kaikki siivelliset pikkueläimet olkoot teille saastaiset, niitä älköön syötäkö.

19. Ja kaikki, jotka matelevat ja lentävät, pitää oleman teille saastaiset: ei pidä niitä syötämän.

19. Ja caicki linnut jotca matelewat pitä oleman teille saastaiset ja ei teidän pidä heitä syömän.

19 And all winged creeping things are unclean to you*. They will not be eaten.

19. And every creeping thing that flieth is unclean unto you: they shall not be eaten.

19. Og alt flyvende Vrimmel, det skal være eder urent, de skulle ikke ædes.

19. Och alle foglar, som krypa, skola vara eder orene, och I skolen icke äta dem.

19. Ja keik linnud, mis romawad, peawad teile rojased ollema, ei neid pea mitte södama.

19. Visi sparnuoti vabzdžiai nešvarūs ir nevalgomi.

19. Und alles was Flügel hat und kriecht, soll euch unrein sein, und sollt es nicht essen.

19. Et tout reptile qui vole vous sera souillé; on n'en mangera point.

19. Y toda serpiente de alas os será inmunda, no se comerá.

19 Ook al het kruipend gevogelte zal ulieden onrein zijn; zij zullen niet gegeten worden.

19. Wszelki też płaz skrzydlasty nieczysty wam będzie, jeść go nie będziecie.

19. Minden szárnyas féreg is tisztátalan legyen néktek; meg ne egyétek.

19 Все крылатые пресмыкающиеся нечисты для вас, не ешьте их .

19. І всяка крилата гадина нечиста про вас буде; не їсти мете її.

20. Kaikkia puhtaita siivellisiä te saatte syödä.

20. Kaikkia puhtaita lintuja saatte te syödä.

20. Nijtä puhtaita linduja saatte te syödä.

20 Of all clean birds you* may eat.

20. But of all clean fowls ye may eat.

20. I maa æde hver ren Fugl.

20. De rena foglar skolen I äta.

20. Keik puhtad linnud peate teie söma.

20. Visus švarius sparnuočius valgykite.

20. Die reinen Vögel sollt ihr essen.

20. Vous mangerez tout oiseau pur.

20. Toda ave limpia comeréis.

20 Al het rein gevogelte zult gij eten.

20. Każdego ptaka czystego jeść będziecie.

20. Minden tiszta szárnyast megehettek.

20 Всякую птицу чистую ешьте.

20. Всяку чисту птицю можна вам їсти.

21. Älkää syökö mitään itsestään kuollutta. Muukalaiselle, joka sinun porteissasi on, sinä saat antaa sitä syötäväksi, tahi myy se vieraalle; sillä sinä olet Herralle, sinun Jumalallesi, pyhitetty kansa. Älä keitä vohlaa emänsä maidossa.

21. Ei teidän pidä syömän yhtään raatoa: muukalaiselle, joka sinun porteissas on, anna sa syödä, eli myy muukalaiselle: sillä sinä olet pyhä kansa Herralle sinun Jumalalles. Ei sinun pidä keittämän vohlaa emänsä rieskassa.

21. Ei teidän pidä syömän raatoa muucalaisille jotca sinun portisas owat anna se eli myy muucalaiselle syödä: sillä sinä olet pyhä Canssa HERralle sinun Jumalalles. Ei sinun pidä keittämän imewätä wohla.

21 You* will not eat of anything that dies of itself. You may give it to the traveler who is within your gates, that he may eat it, or you may sell it to a foreigner, for you are a holy people to Jehovah your God. You will not boil a kid in its mother's milk.

21. Ye shall not eat of any thing that dieth of itself: thou shalt give it unto the stranger that is in thy gates, that he may eat it; or thou mayest sell it unto an alien: for thou art an holy people unto the LORD thy God. Thou shalt not seethe a kid in his mother's milk.

21. I maa ikke æde noget, Aadsel; du kan give det til den fremmede, som er inden dine Porte, og han maa æde det, eller sælge den fremmede det; thi du er Herren din Gud et helligt Folk. Du skal ikke koge et Kid i sin Moder Mælk.

21. I skolen intet as äta. Främlingenom, som i dinom porte är, må du gifva det, att han det äter, eller sälj det enom främmande; ty du äst ett heligt folk Herranom dinom Gud. Du skall icke koka kidet, medan det ännu dir sina moder.

21. Ühtegi raibet ei pea teie söma; selle woörale, kes so wärrawis on, woid sa sedda anda, et ta sedda sööb, ehk mü mu ma-innimessele: sest sa olled üks pühha rahwas Jehowale omma Jummalale. Sikkut-talle ei pea sa mitte keetma temma emma pimaga.

21. Nieko pastipusio nevalgykite. Ateivis, gyvenantis pas jus, gali juos valgyti; svetimšaliui gali tokius gyvulius parduoti, bet tu esi Viešpačiui, savo Dievui, pašvęsta tauta. Nevirk ožiuko jo motinos piene.

21. Ihr sollt kein Aas essen-dem Fremdling in deinem Tor magst du es geben, daß er's esse oder daß er's verkaufe einem Ausländer; denn du bist ein heiliges Volk dem HERRN, deinem Gott. Du sollst das Böcklein nicht kochen in der Milch seiner Mutter.

21. Vous ne mangerez d'aucune bête morte; tu la donneras à l'étranger qui sera dans tes portes, et il la mangera, ou on la vendra à un étranger. Car tu es un peuple consacré à l'Éternel ton Dieu. Tu ne feras point cuire le chevreau dans le lait de sa mère.

21. Ninguna cosa mortecina comeréis. Al extranjero que está en tus villas la darás, y él la comerá; o véndela al extranjero; porque tú eres pueblo santo a Jehová tu Dios. No cocerás el cabrito en la leche de su madre.

21 Gij zult geen dood aas eten; den vreemdeling, die in uw poorten is, zult gij het geven, dat hij het ete, of verkoopt het den vreemde; want gij zijt een heilig volk den HEERE, uw God. Gij zult het bokje niet koken in de melk zijner moeder.

21. Nie będziecie jeść żadnej zdechliny; przychodniowi, który jest w bramach twoich, dasz to, a jeść to będzie, albo sprzedasz cudzoziemcowi; boś ty lud święty Panu, Bogu twemu, nie będziesz warzył koźlęcia w mleku matki jego.

21. Semmi holttestet meg ne egyetek; a jövevénynek, a ki a te kapuidon belől van, adjad azt, hogy egye meg azt, vagy add el az idegennek, mert szent népe [7†] vagy te az Úrnak, a te Istenednek. Ne főzd a [8†] gödölyét az ő anyja tejében.

21 Не ешьте никакой мертвечины; иноземцу, который случится в жилищах твоих, отдай ее, он пусть ест ее, или продай ему, ибо ты народ святой у Господа Бога твоего. Не вари козленка в молоке матери его.

21. Не їсти мете трупу; приходньові, що в оселї твоїй, можеш дати, щоб їв його, або продавати меш чужоземцеві; ти бо єси люд сьвятий у Господа твого. Не варити меш козеняти в молоцї матері його,

22. Kaikesta kylvösi sadosta, joka kasvaa pellollasi, anna joka vuosi kymmenykset,

22. Sinun pitää vilpittömästi eroittaman kymmenykset kaikesta sinun jyvätulostas, joka pellostas tulee, vuosi vuodelta.

22. SInun pitä wuosiwuodelda kymmenexet eroittaman caikista sinun jywistäs ja wuodes tulosta joca sinun pellostas tule.

22 You will surely tithe all the increase of your seed; what comes forth from the field year by year.

22. Thou shalt truly tithe all the increase of thy seed, that the field bringeth forth year by year.

22. Du skal tiende af al din Sæd Grøde, som fremkommer af Marken hvert Aar.

22. Du skall all år afskilja tionden af allo dine säds frukt, som utaf dinom åker kommer;

22. Sa pead ikka keigest wiljast, mis sa külwand, kümnest andma, mis igga aasta pöld wälja annab.

22. Duok dešimtinę savo derliaus kiekvienais metais.

22. Du sollst alle Jahre den Zehnten absondern alles Ertrages deiner Saat, der aus deinem Acker kommt,

22. Tu ne manqueras point de donner la dîme de tout le produit de ce que tu auras semé, de ce qui sortira de ton champ, chaque année.

22. Diezmando diezmarás toda renta de tu simiente, que saliere de tu haza cada un año.

22 Gij zult getrouwelijk vertienen al het inkomen uws zaads, dat elk jaar van het veld voortkomt.

22. Ochotnie będziesz dawał dziesięciny ze wszystkiego urodzaju nasienia twego, co się urodzi na polu na każdy rok.

22. Esztendőről esztendőre tizedet végy a te magodnak minden [9†] terméséből, a mely a te meződön terem.

22 Отделяй десятину от всего произведения семян твоих, которое приходит с поля твоего каждогодно,

22. Давати меш вірно десятину з усього доходу посїву твого, що в полї виросте, рік в рік.

23. ja syö ne Herran, sinun Jumalasi, edessä, siinä paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinsijaksi: kymmenykset jyvistäsi, viinistäsi ja öljystäsi, niin myös raavaittesi ja lampaittesi esikoiset, että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi, kaikkena elinaikanasi.

23. Ja sinun pitää syömän Herran sinun Jumalas edessä, siinä paikassa, jonka hän valitsee, että hänen nimensä siinä asuis, sinun jyväis, viinas ja öljys kymmenykset, esikoiset karjastas ja lampaistas, että sinä oppisit pelkäämään Herraa sinun Jumalaas kaikkena elinaikanas.

23. Ja sinun pitä sen syömän HERran sinun Jumalas edes sijnä paicas jonga hän sinulle walidze että hänen nimens sijna asuis nimittäin sinun jywäis wijnas ja öljys kymmenexet esicoisen sinun carjastas ja sinun lambaistas että sinä oppisit pelkämän HERra sinun Jumalatas caickena sinun elinaicanas.

23 And you will eat before Jehovah your God, in the place which he will choose to cause his name to dwell there, the tithe of your grain, of your new wine and of your oil and the first-offspring of your herd and of your flock, that you may learn to fear Jehovah your God always.

23. And thou shalt eat before the LORD thy God, in the place which he shall choose to place his name there, the tithe of thy corn, of thy wine, and of thine oil, and the firstlings of thy herds and of thy flocks; that thou mayest learn to fear the LORD thy God always.

23. Og du skal æde for Herren din Guds Ansigt paa det Sted, som han udvælger til der at lade sit Navn bo, Tienden af dit Korn, din nye Vin og din Olie og de førstefødte af dit store Kvæg og af dit smaa Kvæg, at du maa lære at frygte Herren din Gud alle Dage.

23. Och skall äta den för Herranom dinom Gud, på det rum som han utväljer, att hans Namn der bo skall; nämliga af tionden utaf din säd, dino vine, dine oljo, och förstfödningen af ditt fä och din får; på det du skall lära frukta Herran din Gud i alla dina lifsdagar.

23. Ja Jehowa omma Jummala ees seäl paikas, mis ta wöttab ärrawallitseda, et ta omma nimme senna assutab, seäl pead sa söma omma wilja, omma wärske wina ja omma ölli kümnest ja omma weiste ja omma puddolojuste essimest issast suggu: et sa öppid Jehowa om̃a Jummalat kartma keige ello aia.

23. Dešimtinę javų, vyno bei aliejaus ir galvijų bei avių pirmagimius valgyk Viešpaties, savo Dievo, akivaizdoje toje vietoje, kurią Jis išsirinks savo vardui, kad išmoktum bijotis Viešpaties, savo Dievo.

23. und sollst davon essen vor dem HERRN, deinem Gott, an dem Ort, den er erwählt, daß sein Name daselbst wohne, nämlich vom Zehnten deines Getreides, deines Mostes, deines Öls und von der Erstgeburt deiner Rinder und deiner Schafe, auf daß du lernst fürchten den HERRN, deinen Gott, dein Leben lang.

23. Et tu mangeras, devant l'Éternel ton Dieu, au lieu qu'il aura choisi pour y faire habiter son nom, la dîme de ton froment, de ton vin, de ton huile, et les premiers-nés de ton gros et de ton menu bétail, afin que tu apprennes à craindre toujours l'Éternel ton Dieu.

23. Y comerás delante de Jehová tu Dios en el lugar que él escogiere para hacer habitar su nombre allí, el diezmo de tu grano, de tu vino, y de tu aceite, y los primogénitos de tus vacas y de tus ovejas, para que aprendas a temer a Jehová tu Dios todos los dias.

23 En voor het aangezicht des HEEREN, uws Gods, ter plaatse, die Hij verkiezen zal, om Zijn Naam aldaar te doen wonen, zult gij eten de tienden van uw koren, van uw most, en van uw olie, en de eerstgeboorten uwer runderen en uwer schapen; opdat gij den HEERE, uw God, leert vrezen alle dagen.

23. A będziesz pożywał przed Panem, Bogiem twoim, na miejscu, które obierze, żeby tam mieszkało imię jego, dziesięcin zboża twego, z wina twego, i z oliwy twojej, i z pierworodztwa wołów twoich, i z owiec twoich, abyś się uczył bać Pana, Boga twego, po wszystkie dni.

23. És egyed az Úrnak, a te Istenednek színe előtt azon [10†] a helyen, a melyet kiválaszt, hogy ott lakozzék az ő neve, gabonádnak, mustodnak, olajodnak tizedét, a te barmaidnak és juhaidnak első fajzását; hogy tanuljad félni az Urat, a te Istenedet minden időben.

23 и ешь пред Господом, Богом твоим, на том месте, которое изберет Он,чтобы пребывать имени Его там; десятину хлеба твоего, вина твоего и елея твоего, и первенцев крупного скота твоего и мелкого скота твоего, дабы ты научился бояться Господа, Бога твоего, во все дни.

23. І їсти меш перед Господом, Богом твоїм, на місцї, що вибере він, щоб там сьвятилось імя його, десятину зерна твого, вина твого і олїї твоєї, і перваки твоєї буйної й дрібної скотини, щоб ти навчавсь поки життя боятись Господа, Бога твого.

24. Mutta jos tie on sinulle liian pitkä, niin ettet voi kantaa kannettavaasi, koska se paikka, jonka Herra, sinun Jumalasi, on valinnut asettaakseen siihen nimensä, on sinulle liian kaukana, — sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinua siunaava —

24. Mutta jos tie on sinulle ylen pitkä, niin ettet sinä taida sitä viedä sinne, että se paikka on kaukana sinusta, jonka Herra sinun Jumalas on valinnut, että hänen nimensä siellä asuis; koska Herra sinun Jumalas on siunannut sinun,

24. Mutta jos tie on sinulle ylön pitkä nijn ettet sinä taida sitä wiedä sinne että se paicka on caucana sinusta jonga HERra sinun Jumalas on walinnut että hänen nimens siellä asuis (sillä HERra sinun Jumalas on siunannut sinun)

24 And if the way is too long for you, so that you are not able to carry it, because the place is too far from you, which Jehovah your God will choose to set his name there when Jehovah your God will bless you,

24. And if the way be too long for thee, so that thou art not able to carry it; or if the place be too far from thee, which the LORD thy God shall choose to set his name there, when the LORD thy God hath blessed thee:

24. Men naar Vejen er dig for lang at du ikke formaar at bære det der hen, fordi det Sted er for langt fra dig, som Herren din Gud har udvalgt til der at sætte sit Navn, naa Herren din Gud velsigner dig:

24. Om vägen är dig för lång, att du icke kan komma det dit, derföre att det rummet är dig för långt ifrå, som Herren din Gud utvalt hafver, att han vill låta sitt Namn bo der; ty Herren din Gud hafver välsignat dig;

24. Ja kui sul wägga pitk te on, et sa ei woi sedda siñna wia, et se paik sust kaugel ärra on, mis Jehowa so Jummal ärrawallitseb omma nimme senna panna, et Jehowa so Jummal sind önnistab:

24. Jei vieta, kurią Viešpats, tavo Dievas, išsirinks savo vardui, bus labai toli ir negalėsi ten nugabenti dešimtinių iš to, kuo Viešpats tave palaimino,

24. Wenn aber des Weges dir zu viel ist, daß du solches hintragen kannst, darum daß der Ort dir zu ferne ist, den der HERR, dein Gott, erwählt hat, daß er seinen Namen daselbst wohnen lasse (denn der HERR, dein Gott, hat dich gesegnet):

24. Mais si le chemin est trop long pour toi, en sorte que tu ne puisses porter toutes ces choses, parce que le lieu que l'Éternel ton Dieu aura choisi pour y mettre son nom, sera trop loin de toi, quand l'Éternel ton Dieu t'aura béni,

24. Y si el camino fuere tan largo que tú no puedas llevarlos por él, por estar léjos de tí el lugar que Jehová tu Dios hubiere escogido para poner en él su nombre, cuando Jehová tu Dios te bendijere,

24 Wanneer dan nog de weg voor u te veel zal zijn, dat gij zulks niet zoudt kunnen heendragen, omdat de plaats te verre van u zal zijn, die de HEERE, uw God, verkiezen zal, om Zijn Naam aldaar te stellen; wanneer de HEERE, uw God, u zal gezegend hebben;

24. A jeźliby daleka była droga na cię, żebyś tego tam donieść nie mógł, przeto, że odległe jest tobie ono miejsce, które by obrał Pan, Bóg twój, ku mieszkaniu tam imieniowi swemu, gdyć błogosławić będzie Pan, Bóg twój;

24. Ha pedig hosszabb néked az út, hogysem oda vihetnéd azokat, mivelhogy távol esik tőled az a hely, a melyet az Úr, a te Istened választ, hogy oda helyezze az ő nevét, téged pedig megáldott az Úr, a te Istened:

24 Если же длинна будет для тебя дорога, так что ты не можешь нести сего, потому что далеко от тебя то место, которое изберет Господь, Бог твой, чтоб положить там имя Свое, и Господь, Бог твой, благословилтебя,

24. А коли дорога буде далека для тебе, так що не зможеш туди нести його, тому що далеко до того місця, що Господь, Бог твій, вибере, щоб там поставити імя своє, коли благословить тебе Господь, Бог твій,

25. niin muuta se rahaksi, pane raha kääröön, ota käteesi ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee,

25. Niin myy se rahaan, ja ota raha kätees, ja mene siihen paikkaan, jonka Herra sinun Jumalas on valinnut.

25. Nijn myy se rahaan ja ota raha sinun kätees ja mene sijhen paickaan jonga HERra sinun Jumalas on walinnut.

25 then you will turn it into money and bind up the money in your hand and will go to the place which Jehovah your God will choose.

25. Then shalt thou turn it into money, and bind up the money in thine hand, and shalt go unto the place which the LORD thy God shall choose:

25. Sa skal du sælge det for Penge og tage Pengene i din Haand og gaa til det Sted, som Herren din Gud skal udvælge.

25. Så sälj det allt för penningar, och tag penningarna i dina hand, och gack till det rum, som Herren din Gud utvalt hafver;

25. Siis pead sa sedda rahha pärrast ärraandma, ja seu se rahha kokko ja wötta omma kätte ja minne siñna paika, mis Jehowa so Jummal ärrawallitseb.

25. tai viską parduok ir pinigus nusinešk į vietą, kurią Viešpats, tavo Dievas, išsirinks.

25. so gib's hin um Geld und fasse das Geld in deine Hand und gehe an den Ort, den der HERR, dein Gott, erwählt hat,

25. Alors tu les convertiras en argent, et tu serreras l'argent en ta main; tu iras au lieu que l'Éternel ton Dieu aura choisi,

25. Entónces venderlo has, y atarás el dinero en tu mano, y vendrás al lugar que Jehová tu Dios escogiere,

25 Zo maak het tot geld, en bindt het geld in uw hand, en gaat naar de plaats, die de HEERE, uw God, verkiezen zal;

25. Tedy to spieniężysz, a mając zawiązane pieniądze w rękach twoich, pójdziesz na miejsce, które sobie obierze Pan, Bóg twój.

25. Akkor add el pénzen, és kösd a kezedbe a pénzt, és menj el arra a helyre, a melyet kiválaszt az Úr, a te Istened;

25 то променяй это на серебро и возьми серебро в руку твою и приходи на место, которое изберет Господь, Бог твой;

25. Так оддай його за гроші, і завяжи гроші в себе в руцї, та й іди до місця того, що вибере Господь, Бог твій.

26. ja osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi.

26. Ja osta sillä rahalla kaikkia, mitä sinun sielus himoitsee, joko se on nauta eli lammas, viina, väkevä juoma, taikka mitä ikänä sinun sielus himoitsee, ja syö se Herran sinun Jumalas edessä, ja ole iloinen, sinä ja sinun huonees.

26. Ja osta nijllä rahoilla caickia mitä sinun sielus himoidze joco se on nauta eli lammas wijna wäkewä juoma taicka caickia mitä sinun sielus himoidze ja syö se HERran sinun Jumalas edes ja ole iloinen sinä ja sinun huones.

26 And you will bestow the money for whatever your soul desires, for oxen, or for sheep, or for wine, or for strong drink, or for whatever your soul asks of you. And you will eat there before Jehovah your God and you will rejoice, you and your household.

26. And thou shalt bestow that money for whatsoever thy soul lusteth after, for oxen, or for sheep, or for wine, or for strong drink, or for whatsoever thy soul desireth: and thou shalt eat there before the LORD thy God, and thou shalt rejoice, thou, and thine household,

26. Og du skal give samme Penge ud for alt, hvad din Sjæl har Lyst til af stort Kvæg og af smaat Kvæg, af Vin og af stærk Drik, eller for alt, som din Sjæl begærer af dig; og du skal æde det for Herren din Guds Ansigt og være glad, du og dit Hus.

26. Och köp för penningarna allt det din själ lyster, vare sig fä, får, vin, stark dryck, eller allt det din själ begärar; och ät det der för Herranom dinom Gud, och var glad, du och ditt hus.

26. Ja anna se rahha keige se eest, mis so hing ihhaldab, weiste eest ja puddolojuste eest ja wina eest ja kange jomaaia eest ja keige se eest, mis so hing so käest kutsub, ja sö seäl Jehowa omma Jummala ees ja olle römus, sinna ja so perre.

26. Už tuos pinigus nusipirk, kas tau patiks: galvijų, avių, vyno bei stiprių gėrimų ir visa, ko tik norėsi; valgyk tai su visa savo šeima Viešpaties, savo Dievo, akivaizdoje ir džiaukis.

26. und gib das Geld um alles, was deiner Seele gelüstet, es sei um Rinder, Schafe, Wein, starken Trank oder um alles, das deine Seele wünscht, und iß daselbst vor dem HERRN, deinem Gott, und sei fröhlich, du und dein Haus

26. Et tu donneras l'argent en échange de tout ce que tu désireras, gros ou menu bétail, vin ou boisson forte, et tout ce que tu souhaiteras; et tu le mangeras là, devant l'Éternel ton Dieu, et tu te réjouiras, toi et ta famille.

26. Y darás el dinero por todo lo que tu alma desea, por vacas y por ovejas, y por vino, y por sidra, y por todas las cosas que tu alma te demandare: y comerás allí delante de Jehová tu Dios, y alegrarte has tú y tu casa:

26 En geeft dat geld voor alles, wat uw ziel gelust, voor runderen en voor schapen, en voor wijn, en voor sterken drank, en voor alles, wat uw ziel van u begeren zal, en eet aldaar voor het aangezicht des HEEREN, uws Gods, en weest vrolijk, gij en uw huis.

26. I za one pieniądze nakupisz wszystkiego, co się upodoba duszy twojej, wołów i owiec, i wina, i innego napoju mocnego, i wszystkiego, czego by pożądała dusza twoja, a będziesz tam jadł przed Panem, Bogiem twoim, i będziesz się weselił, ty i dom twój.

26. És adjad a pénzt mind azért, a mit kíván a te lelked: ökrökért, [11†] juhokért, borért és vidámító italért és mindenért, a mit megáhít néked a te lelked, és egyél ott az Úrnak, a te Istenednek színe előtt, és örvendezzél te és [12†] a te házadnak népe.

26 и покупай на серебро сие всего, чего пожелает душа твоя, волов, овец, вина, сикера и всего, чего потребует от тебя душа твоя; и ешь там пред Господом, Богом твоим, и веселись ты и семейство твое.

26. І купиш там за гроші те, чого бажає душа твоя, буйну, чи дрібну скотину, вино й напиток, і все, чого бажає душа твоя; та й їсти меш там перед Господом, Богом твоїм, і веселити мешся сам і дім твій.

27. Äläkä jätä osattomaksi leeviläistä, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella, sillä hänellä ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun rinnallasi.

27. Ja Leviläistä , joka sinun porteissas on, ei sinun pidä hylkäämän, sillä ei hänellä ole osaa eli perimystä sinun kanssas.

27. Ja Lewitat joca sinun portisas on ei sinun pidä hyljämän: sillä ei hänellä ole yhtän osa eli perimystä sinun cansas.

27 And the Levite who is within your gates, you will not forsake him, for he has no portion nor inheritance with you.

27. And the Levite that is within thy gates; thou shalt not forsake him; for he hath no part nor inheritance with thee.

27. Men Leviten, som er inden dine Porte, ham skal du ikke forlade; thi han har ingen Del eller Arv med dig.

27. Och Leviten, som i dina portar är, honom skall du icke förlåta; förty han hafver ingen lott eller arf med dig.

27. Ja sedda Lewitit, kes so wärrawis, sedda ei pea sa mitte mahhajätma, sest temmal polle jaggo egga pärris-ossa sinnoga.

27. Neužmiršk pas tave gyvenančio levito, nes jis neturi dalies paveldėtoje žemėje.

27. und der Levit, der in deinem Tor ist (den sollst du nicht verlassen, denn er hat kein Teil noch Erbe mit dir).

27. Et tu n'abandonneras point le Lévite qui est dans tes portes, parce qu'il n'a point de portion ni d'héritage avec toi.

27. Y no desampararás al Levita que habitare en tus villas, porque no tiene parte ni heredad contigo.

27 Maar den Leviet, die in uw poorten is, zult gij niet verlaten; want hij heeft geen deel noch erve met u.

27. A Lewity, który mieszka w bramach twoich, nie opuścisz go, ponieważ nie ma działu, ani dziedzictwa z tobą.

27. A lévitát pedig, a ki a te kapuidon belől van, ne hagyd el, mert nincsen néki része, sem [13†] öröksége veled.

27 И левита, который в жилищах твоих, не оставь, ибо нет ему части и удела с тобою.

27. І Левита, що в оселї твоїй, не покинеш; нема бо в його з тобою паю і наслїддя.

28. Joka kolmas vuosi tuo kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja pane ne talteen porttiesi sisäpuolelle.

28. Joka kolmannen vuoden lopulla pitää sinun eroittaman kaikki kymmenykset sinun vuotes tulosta sinä vuonna, ja viemän sinun portteihis.

28. JOca colmas wuosi pitä sinun eroittaman caicki kymmenexet sinun wuodes tulosta sinä wuonna ja sinun pitä sen paneman sinun porttijs.

28 At the end of every three years you will bring forth all the tithe of your increase in the same year and will lay it up within your gates.

28. At the end of three years thou shalt bring forth all the tithe of thine increase the same year, and shalt lay it up within thy gates:

28. Naar tre Aar ere til Ende, skal du udføre hele Tienden af din Afgrøde i samme Aar, og den skal du lade blive inden dine Porte.

28. Efter tre år skall du afsöndra all tiond af dine säd i det året, och skall lägga henne i dina portar.

28. Igga kolme aasta takka pead sa ärrawima keik omma wilja kümnest, mis sel aastal on, ja pannema seisma omma wärrawatte sisse.

28. Kas treji metai atnešk dešimtinę tų metų derliaus į miesto sandėlius.

28. Alle drei Jahre sollst du aussondern den Zehnten deines Ertrages desselben Jahrs und sollst's lassen in deinem Tor.

28. Au bout de trois ans, tu tireras toutes les dîmes de ton revenu de cette année-là, et tu les déposeras dans tes portes.

28. Al cabo de tres años sacarás todos los diezmos de tu renta de cada año, y guardarlo has en tus ciudades:

28 Ten einde van drie jaren zult gij voortbrengen alle tienden van uw inkomen, in hetzelve jaar, en gij zult ze wegleggen in uw poorten;

28. A po wyjściu każdego trzeciego roku odłączysz wszystkie dziesięciny urodzaju twego onegoż roku, i złożysz je w bramach twoich.

28. A harmadik esztendő végén vidd ki annak az esztendő termésének minden tizedét, és rakd le a te kapuidba.

28 По прошествии же трех лет отделяй все десятины произведений твоих в тот год и клади сие в жилищах твоих;

28. А при кіньцї трьох років віддїлиш десятину з усього вроджаю твого за сей рік, та й зложи се в оселї твоїй.

29. Ja sitten tulkoon leeviläinen, jolla ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun rinnallasi, niin myös muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella, ja he syökööt ja tulkoot ravituiksi, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikissa kättesi töissä, joita teet.

29. Niin pitää Leviläisen tuleman, jolla ei yhtään osaa eli perimystä ole sinun kanssas, ja muukalainen, ja orpo, ja leski, jotka sinun porteissas ovat, ja heidän pitää syömän ja ravittaman, että Herra sinun Jumalas sinua siunais kaikissa sinun kättes töissä, jotka sinä teet.

29. Nijn pitä Lewitan tuleman jolla ei yhtän osa eli perimystä ole sinun cansas ja muucalainen ja orwoi ja leski jotca sinun portisas owat ja heidän pitä syömän ja rawittaman että HERra sinun Jumalas sinua siunais caikisa sinun kättes töisä cuin sinä teet.

29 And the Levite, because he has no portion nor inheritance with you and the traveler and the fatherless and the widow, who are within your gates, will come and will eat and be satisfied, that Jehovah your God may bless you in all the work of your hand which you do.

29. And the Levite, (because he hath no part nor inheritance with thee,) and the stranger, and the fatherless, and the widow, which are within thy gates, shall come, and shall eat and be satisfied; that the LORD thy God may bless thee in all the work of thine hand which thou doest.

29. Saa skal Leviten komme, fordi han har ingen Del eller Arv med dig, og den fremmede og den faderløse og Enken, som ere inden dine Porte, og de skulle æde og mættes, paa det at Herren din Gud skal velsigne dig i al din Haands Gerning, som du skal gøre.

29. Så skall Leviten komma, som ingen lott eller arf hafver med dig; och främlingen, och den faderlöse, och enkan, som i dina portar äro, och äta, och mätta sig; på det Herren din Gud dig välsigna skall i alla dina händers gerningar, som du gör.

29. Siis peab tullema se Lewit (sest et temmal ep olle jaggo egga pärris-ossa sinnoga) ja se woöras ja se waene laps ja se lesknaene kes so wärrawatte sees, ja peawad söma, et nende köht täis saab: et Jehowa so Jum̃al sind önnistab keiges so käe töös, mis sa wöttad tehha.

29. Tai bus maistas levitui, neturinčiam dalies paveldėjimui, taip pat ateiviui, našlaičiui ir našlei, kurie gyvena tavo apylinkėje, kad Viešpats, tavo Dievas, laimintų visus tavo darbus, kuriuos darysi’‘.

29. So soll kommen der Levit (der kein Teil noch Erbe mit dir hat) und der Fremdling und der Waise und die Witwe, die in deinem Tor sind, und essen und sich sättigen, auf daß dich der HERR, dein Gott, segne in allen Werken deiner Hand, die du tust.

29. Alors le Lévite, qui n'a point de portion ni d'héritage avec toi, et l'étranger, l'orphelin et la veuve, qui seront dans tes portes, viendront et mangeront, et se rassasieront; afin que l'Éternel ton Dieu te bénisse dans toute œuvre que tu feras de ta main.

29. Y vendrá el Levita, que no tiene parte ni heredad contigo, y el extranjero, y el huérfano, y la viuda, que están en tus villas, y comerán y hartarse han; porque Jehová tu Dios te bendiga en toda obra de tus manos, que hicieres.

29 Zo zal komen de Leviet, dewijl hij geen deel noch erve met u heeft, en de vreemdeling, en de wees en de weduwe, die in uw poorten zijn, en zullen eten en verzadigd worden; opdat u de HEERE, uw God, zegene in al het werk uwer hand, dat gij doen zult.

29. Tedy przyjdzie Lewita, który nie ma działu i dziedzictwa z tobą, i przychodzieó, i sierota, i wdowa, którzy są w bramach twoich, i będą jeść, i najedzą się, abyć błogosławił Pan, Bóg twój, w każdej sprawie rąk twoich, którą czynić będziesz.

29. És eljön a lévita (a kinek nincsen része és öröksége te veled), és a jövevény, árva és özvegy, a kik a te kapuidon belől vannak, és esznek és megelégesznek, hogy [14†] megáldjon téged az Úr, a te Istened a te kezednek minden munkájában, a melyet végzesz.

29 и пусть придет левит, ибо ему нет части и удела с тобою, и пришелец, и сирота, и вдова, которые находятся в жилищах твоих, и пусть едят и насыщаются, дабы благословил тебяГосподь, Бог твой, во всяком деле рук твоих, которое ты будешь делать.

29. І прийде Левит, бо в його нема паю і наслїддя з тобою, і зайда і сирота і вдова, що живуть у твоїй оселї, та й їсти муть вони до сита, щоб благословив тебе Господь, Бог твій, у всякому дїлї рук твоїх, що робити меш.