32 luku

Mooseksen virsi. Mooses kehoittaa vielä kansaa noudattamaan lakia ja saa käskyn nousta Nebon vuorelle katselemaan luvattua maata.

1. Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni sanat!

1. Kuulkaat te taivaat, minä puhun, ja maa kuulkaan minun suuni sanoja.

1. CUlcatte taiwat minä puhun ja maa cuulcan minun suuni sanat.

1. CWlcat te Taiuat/ Mine tadhon puhua/ Ja Maa cwlcan minun suuni sanat. (Kuulkaat te taiwaat/ Minä tahdon puhua/ Ja maa kuulkaan minun suuni sanat.)

1 Listen, you* heavens and I will speak and let the earth hear the words of my mouth.

1. Give ear, O ye heavens, and I will speak; and hear, O earth, the words of my mouth.

1. Hører til, I Himle! og jeg vil tale, og Jorden høre min Munds Ord!

1. Akter uppå, I himlar, jag vill tala; och jorden höre mins muns ord.

1. Pange tähhele, taewad, sest ma tahhan räkida, ja sinna Ma, kule mo su könned.

1. ‘‘Klausykite, dangūs! Aš kalbėsiu, žemė teišgirsta mano žodžius.

1. Merkt auf, ihr Himmel, ich will reden, und die Erde höre die Rede meines Mundes.

1. Cieux, prêtez l'oreille, et je parlerai; et que la terre écoute les paroles de ma bouche.

1. ESCUCHÁD cielos, y hablaré: y oiga la tierra los dichos de mi boca.

1 Neig de oren, gij hemel, en ik zal spreken; en de aarde hore de redenen mijns monds.

1. Słuchajcie niebiosa, a mówić będę; niech słucha i ziemia wymowy ust moich.

1. Figyeljetek [1†] egek, hadd szóljak! Hallgassa a föld is számnak beszédeit!

1 Внимай, небо, я буду говорить; и слушай, земля, слова уст моих.

1. Прихилїтесь небеса, я промовляти буду; слухай і ти, земле, слова з уст моїх!

2. Sateena pisaroikoon minun opetukseni, kasteena valukoon puheeni niinkuin vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle.

2. Minun oppini tiukkukaan niinkuin sade, minun puheeni vuotakaan niinkuin kaste, niinkuin sade vihannon päälle ja niinkuin pisarat ruohon päälle.

2. Minun oppin tiuckucan nijncuin sade ja minun puhen wuotacan Nijncuin caste nijncuin sade wihannon päälle ja nijncuin pisarat ruohon päälle.

2. Minun Oppin tiuckucan ninquin Sadhe/ Ja minun Puheni wotocan ninquin Caste. Ninquin Sadhe Rohon päle/ Ja ninquin Pisarat Yrtein päle. (Minun oppini tiukkukaan niinkuin sade/ Ja minun puheeni wuotakaan niinkuin kaste. Niinkuin sade ruohon päälle/ Ja niinkuin pisarat yrttein päälle.)

2 My doctrine will drop as the rain. My speech will flow as the dew, as the small rain upon the tender grass and as the showers upon the herb.

2. My doctrine shall drop as the rain, my speech shall distil as the dew, as the small rain upon the tender herb, and as the showers upon the grass:

2. Min Lærdom skal dryppe som Regnen, min Tale skal flyde som Duggen, som Støvregen paa Græs og som Regndraaber paa Urter;

2. Min lära drype såsom regn, och mitt tal flyte såsom dagg; såsom regn uppå gräs, och såsom droppar uppå örter.

2. Mo öppetus tilkugo kui wihm, mo könne jooksko kui kaste; kui penike wihm nore rohho peäl ja kui wihma pisad rohho peäl.

2. Mano pamokymai kris kaip lietus, mano žodžiai kaip rasa, kaip lietaus srovės ant žolės ir kaip lašai ant želmenų.

2. Meine Lehre triefe wie der Regen, und meine Rede fließe wie Tau, wie der Regen auf das Gras und wie die Tropfen auf das Kraut.

2. Ma doctrine coulera comme la pluie; ma parole tombera comme la rosée; comme des ondées sur la verdure, comme des pluies abondantes sur l'herbe.

2. Goteará, como la lluvia, mi doctrina: destilará, como el rocio, mi dicho: como las mollinas sobre la grama, y como las gotas sobre la yerba.

2 Mijn leer druipe als een regen, mijn rede vloeie als een dauw; als een stofregen op de grasscheutjes, en als druppelen op het kruid.

2. Kropić będzie jako deszcz nauka moja, popłynie jako rosa wymowa moja, jako drobny deszcz na zioła, a jako krople na trawę.

2. Csepegjen tanításom, mint eső; hulljon mint harmat a beszédem; mint langyos zápor a gyenge fűre, s mint permetezés a pázsitra!

2 Польется как дождь учение мое, как роса речь моя, как мелкий дождь на зелень, как ливень на траву.

2. Нехай же, як дощ, лється наука моя, як роса промова моя, як рісні краплї на траву, як буйний дощ на билину.

3. Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.

3. Sillä minä ylistän Herran nimeä: antakaat meidän Jumalallemme suuri kunnia.

3. Sillä minä ylistän HERran nime andacat ainoalle meidän Jumalallem cunnia.

3. Sille ette mine tadhon HERRAN nime yliste/ andacat meidhen Jumalan * ainoan site Cunniata. (Sillä että minä tahdon HERRAN nimeä ylistää/ antakaat meidän Jumalan ainoan sitä kunniata.)

3 For I will proclaim the name of Jehovah. Give greatness to our God.

3. Because I will publish the name of the LORD: ascribe ye greatness unto our God.

3. thi jeg vil prædike om Herrens Navn: Giver vor Gud Ære!

3. Ty jag vill prisa Herrans Namn; gifvom vårom Gudi allena ärona.

3. Sest ma kulutan ülles Jehowa nimme; andke suur au meie Jummalale.

3. Aš skelbsiu Viešpaties vardą; atiduokite mūsų Dievui garbę!

3. Denn ich will den Namen des HERRN preisen. Gebt unserm Gott allein die Ehre!

3. Car je proclamerai le nom de l'Éternel. Célébrez la grandeur de notre Dieu!

3. Porque el nombre de Jehová invocaré, dad grandeza a nuestro Dios.

3 Want ik zal den Naam des HEEREN uitroepen; geeft onzen God grootheid!

3. Albowiem imienia Paóskiego będę wzywał; dajcież wielmożność Bogu naszemu,

3. Mert az Úr nevét hirdetem: magasztaljátok [2†] Istenünket!

3 Имя Господа прославляю; воздайте славу Богу нашему.

3. Бо імя Господа прославляти буду: Воздайте славу Богові нашому!

4. Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.

4. Hän on kallio, hänen työnsä ovat laittamattomat, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikiat; vakaa on Jumala, ilman kaikkea vääryyttä, hän on vanhurskas ja oikia.

4. Hän on callio hänen työns owat laittamattomat: sillä caicki hänen tecons owat oikiat. Waca on Jumala ilman caickia wääryttä hän on oikia ja hurscas.

4. Hen on paasi/ henen tööns ouat laitettomat/ Sille ette caicki henen tekons ouat oikiat. Waka ombi Jumala/ ilman caicke wärytte/ * Oikia ia hurskas hen ombi. (Hän on paasi/ hänen työns owat laitattomat/ Sillä että kaikki hänen tekonsa owat oikiat. Wakaa ompi Jumala/ ilman kaikkea wääryyttä/ Oikia ja hurskas hän ompi.)

4 The Rock, his work is perfect, for all his ways are justice, a God of faithfulness and without unrighteousness, just and right is he.

4. He is the Rock, his work is perfect: for all his ways are judgment: a God of truth and without iniquity, just and right is he.

4. Han er Klippen, hans Gerning er fuldkommen, thi alle hans Veje ere Ret; Gud er Trofasthed og uden Svig; han er retfærdig og oprigtig.

4. Han är en klippa; hans verk äro ostraffelig; ty allt det han gör, det är rätt. Trofast är Gud, och utan allt argt; rättvis och from är han.

4. Temma on se kaljo, kelle tö on laitmatta: sest keik temma teed on, ni kui kohhus, # Jummal on ustaw ja ilma köwwerusseta; öige ja öiglane on temma.

4. Jis yra Uola; tobuli Jo darbai, visi Jo keliai pilni teisybės. Dievas ištikimas, be jokios neteisybės, Jis teisus ir teisingas.

4. Er ist ein Fels. Seine Werke sind unsträflich; denn alles, was er tut, das ist recht. Treu ist Gott und kein Böses an ihm; gerecht und fromm ist er.

4. L'œuvre du Rocher est parfaite; car toutes ses voies sont la justice même. C'est un Dieu fidèle et sans iniquité; il est juste et droit.

4. Del Fuerte, cuya obra es perfecta: porque todos sus caminos son juicio, Dios de verdad: y no hay iniquidad, justo y recto es.

4 Hij is de Rotssteen, Wiens werk volkomen is; want al Zijn wegen zijn gerichte. God is waarheid, en is geen onrecht; rechtvaardig en recht is Hij.

4. Skale, której sprawy są doskonałe; bo wszystkie drogi jego są sprawiedliwe. Boć jest Bóg prawdziwy, a nie masz w nim nieprawości, sprawiedliwy i prawy jest.

4. Kőszikla! Cselekedete [3†] tökéletes, mert minden ő úta igazság! Hűséges Isten és nem csalárd; igaz és egyenes ő!

4 Он твердыня; совершенны дела Его, и все пути Его праведны; Бог верен, и нет неправды в Нем ; Он праведен и истинен;

4. Він скеля: дїла його звершені; всї бо дороги його справедливі. Він Бог вірний і без омани, справедливий і правдивий!

5. Heidän menonsa oli paha häntä kohtaan, he eivät olleet hänen lapsiansa, vaan häpeäpilkku — tuo nurja ja kiero sukupolvi!

5. Onko hän hänen turmellut? Ei, vaan hänen lapsensa ovat heidän häpiäpilkkunsa; se on nurja ja sekaseurainen suku.

5. Se nurja ja paha sucu hänestä lange pois he owat ilkiät ja ei hänen lapsens.

5. Se nuria ia paha Sucu/ heneste poislangepi/ he ouat häpien pilcat/ ia ei henen Lapsens. (Se nurja ja paha suku/ hänestä poislankeepi/ he owat häpeän pilkat/ ja ei hänen lapsensa.)

5 They have dealt corruptly with him. (They are) not his sons, (it is) their blemish, a perverse and crooked generation.

5. They have corrupted themselves, their spot is not the spot of his children: they are a perverse and crooked generation.

5. Det har fordærvet sig for ham, det er ikke hans Børn, det er deres Skændsel, - en forvendt og vanartet Slægt.

5. Den afvoga och onda slägten är honom ifråfallen; skamfläcker äro de, och icke hans barn.

5. Ons temma nende wasto pahhaste teinud? ei mitte! temma lapsed on isse ennestele häbbiks; se on üks pörane ja arrapöördud suggu.

5. Jie sugedo ir nėra Jo vaikai dėl savo išsigimimo, nedora ir iškrypusi karta.

5. Die verkehrte und böse Art fällt von ihm ab; sie sind Schandflecken und nicht seine Kinder.

5. Ils ont agi à son égard d'une manière honteuse et perverse, ses enfants dégénérés, race fausse et tortueuse.

5. La corrupción no es suya: a sus hijos la mancha de ellos, generación torcida y perversa.

5 Hij heeft het tegen Hem verdorven; het zijn Zijn kinderen niet; de schandvlek is hun; het is een verkeerd en verdraaid geslacht.

5. Pokazili mu się, jakoby nie byli synami jego, sprosnością swoją, naród zły, a przewrotny.

5. Gonoszak voltak [4†] hozzá, nem fiai, a magok gyalázatja; romlott és elvetemült [5†] nemzedék.

5 но они развратились пред Ним, они не дети Его по своим порокам, род строптивый и развращенный.

5. Та вони зледащіли; се кодло, що перевернулось і спроневірилось соромними вчинками, від котрих далекі сини його.

6. Niinkö sinä maksat Herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? Hän sinut teki ja valmisti.

6. Niinköstä te Herralle maksatte, hullu ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun Isäs ja sinun Lunastajas, joka sinun luonut ja valmistanut on?

6. Nijngös sinun HERras Jumalatas kijtät sinä hullu ja tyhmä Canssa? Eikö hän ole sinun Isäs ja sinun HERras? Eikö hän ole se ainoa joca sinun luonut ja walmistanut on?

6. Ningös sinun HERRAS Jumalas kijtet/ sine hullu ia tyhyme Canssa ? Eikö hen ole sinun Ises ? ia sinun HERRAS ? eikö hen ole se ainoa/ ioca sinun tehnyt ia walmistanut on? (Niinkös sinun HERRAASI Jumalaasi kiität/ Sinä hullu ja tyhmä kansa? Eikä hän ole sinun Isäsi? ja sinun HERRASI? eikö hän ole se ainoa/ joka sinun tehnyt ja walmistanut on?)

6 Do you* thus requite Jehovah, O foolish people and unwise? Is not he your father who has bought you? He has made you and established you.

6. Do ye thus requite the LORD, O foolish people and unwise? is not he thy father that hath bought thee? hath he not made thee, and established thee?

6. Skulle I gengælde Herren saaledes, du daarlige og uvise Folk? er han ikke din Fader, som har købt dig han skabte dig og beredte dig.

6. Tackar du så Herranom dinom Gud, du galna och ovisa folk? Är han icke din Fader, och din Herre? Hafver han icke allena gjort och beredt dig?

6. Kas teie piddite sedda Jehowale tassuma? sa jölle ja tarkusseta rahwas! Eks temma olle so issa, kes sind on ennesele saatnud? temma on sind teinud ja sind walmistanud.

6. Argi taip atsilygini Viešpačiui, kvaila ir neišmintinga tauta? Argi ne Jis tavo tėvas, kuris tave įsūnijo? Argi ne Jis padarė ir įtvirtino tave?

6. Dankest du also dem HERRN, deinem Gott, du toll und töricht Volk? Ist er nicht dein Vater und dein HERR? Ist's nicht er allein, der dich gemacht und bereitet hat?

6. Est-ce ainsi que vous récompensez l'Éternel, peuple insensé et sans sagesse? N'est-il pas ton père, qui t'a formé, qui t'a fait et t'a affermi?

6. ¿Así pagáis a Jehová? pueblo loco, e ignorante: ¿no es él tu padre que te poseyó? él te hizo y te compuso.

6 Zult gij dit den HEERE vergelden, gij, dwaas en onwijs volk! Is Hij niet uw Vader, Die u verkregen, Die u gemaakt en u bevestigd heeft?

6. I także to oddawacie Panu, ludu głupi i szalony? izali nie on jest ojcem twoim, który cię sobie nabył? on cię uczynił, i stworzył cię.

6. Így fizettek-é az Úrnak: balga és értelmetlen nép?! Nem atyád-é ő, a ki teremtett? [6†] Ő alkotott és erősített meg.

6 Сие ли воздаете вы Господу, народ глупый и несмысленный? не Он ли Отец твой, Который усвоил тебя, создал тебя и устроил тебя?

6. О безрозумний і безглуздий народе! Так то оддячуєш ти Господеві? Чи не він же твій батько, що сотворив тебе? Він сотворив тебе, і зготовив все для тебе.

7. Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat.

7. Muista muinaisia aikoja, ymmärrä vuosikaudet suvusta sukuun; kysy isältäs, ja hän ilmoittaa sinulle, ja vanhimmiltas, niin he sinulle sanovat.

7. Muista endisen ajan päälle ymmärrä wuosicaudet sugusta nijn sucuun. Kysy Isäldäs ja hän ilmoitta sinulle ja sinun wanhemmildas nijn he sinulle sanowat.

7. Muista sen entisen aighan päle tähenasti/ ia aijattele mite hen teki Esijsein cansa. Kysy Iseldes/ ia henen pite sinulle ilmoittaman/ ia sinun wanhemildas/ nin he sinulle sanouat. (Muista sen entisen ajan päälle tähänasti/ ja ajattele mitä hän teki isi-isäin kanssa. Kysy isältäsi/ ja hänen pitää sinulle ilmoittaman/ ja sinun wanhemmiltasi/ niin he sinulle sanowat.)

7 Remember the days of old. Consider the years of generations to generations. Ask your father and he will show you, your elders and they will tell you.

7. Remember the days of old, consider the years of many generations: ask thy father, and he will shew thee; thy elders, and they will tell thee.

7. Kom i Hu de gamle Dage, betragter Aarene fra Slægt til Slægt; spørg din Fader, og han skal kundgøre dig det, og dine Ældste, og de skulle sige dig det.

7. Tänk uppå den förra tiden allt härtill, och betrakta hvad han gjort hafver med de gamla fäder; fråga din fader, han skall förkunnat dig; dina äldsta, och de skola sägat dig.

7. Tulleta mele need ennemuistsed päwad, pange tähhele need aastad ühhest pölwest teise: küssi omma issa käest, ja se annab sulle sedda teäda, omma wanna rahwa käest, ja nemmad räkiwad sedda sinnule.

7. Atsimink senąsias dienas, apsvarstyk praeitų kartų laikus; klausk savo tėvo, jis tau pasakys, savo senelių­jie tau papasakos.

7. Gedenke der vorigen Zeit bis daher und betrachte, was er getan hat an den alten Vätern. Frage deinen Vater, der wird dir's verkündigen, deine Ältesten, die werden dir's sagen.

7. Souviens-toi des jours d'autrefois; considère les années, d'âge en âge; interroge ton père, et il te l'apprendra, tes vieillards, et ils te le diront.

7. Acuérdate de los tiempos antiguos, considerád los años de generación y generación: pregunta a tu padre, que él te declarará: a tus viejos, y ellos te dirán:

7 Gedenk aan de dagen van ouds; merk op de jaren van elk geslacht; vraag uw vader, die zal het u bekend maken, uw ouden, en zij zullen het u zeggen.

7. Wspomnij na dni dawne, uważajcie lata każdego wieku; spytaj ojca twego, a oznajmi tobie; starszych twoich, a powiedząć.

7. Emlékezzél meg az ős időkről; gondoljátok el annyi nemzedék éveit! Kérdezd meg atyádat és megjelenti néked, a te véneidet és megmondják néked!

7 Вспомни дни древние, помысли о летах прежних родов; спроси отца твоего, и он возвестит тебе, старцев твоих, и они скажут тебе.

7. Спогадай но давні давна, подумай про лїта від роду до роду; розпитай у батька твого, і він звістить тобі, в людей старих твоїх, і вони розкажуть тобі!

8. Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.

8. Kuin kaikkein korkein jakoi pakanat ja hajoitti ihmisten lapset, silloin hän laski kansain maan rajat, Israelin lasten luvun jälkeen.

8. Cosca se corkein nijn arwalla pacanat jacoi ja hajotti ihmisten lapset: Silloin hän laski Canssain maan rajat Israelin lasten lugun jälken.

8. Coska se Corkein ninquin arualla Canssat vlosiacoi/ ia haiotti Inhimisten Lapset. Silloin hen laski Canssain maan Äret/ Israelin lasten lughun ielkeen. (Koska se Korkein niinkuin arwalla kansat ulosjakoi/ ja hajoitti ihmisten lapset. Silloin hän laski kansain maan ääret/ Israelin lasten luwun jälkeen.)

8 When the Most High gave to the nations their inheritance, when he separated the sons of men, he set the bounds of the peoples according to the number of the sons of Israel.

8. When the most High divided to the nations their inheritance, when he separated the sons of Adam, he set the bounds of the people according to the number of the children of Israel.

8. Der den Højeste uddelte Arv iblandt Folkene, der han adskilte Menneskenes Børn, da satte han Folkenes Landemærker efter Israels Børns Tal.

8. När den Högste utskifte folken, och utströdde menniskors barn, då satte han landamäre till folken, efter Israels barnas tal.

8. Kui se keige üllem rahwale pärris-ossa jaggas, kui ta Adama lapsed ühhest ärralahhutas: seädis ta rahwa raiad Israeli laste arro järrele.

8. Aukščiausiasis skyrė tautoms kraštus, dalino žmonių vaikams žemes ir nustatė tautoms sienas pagal Izraelio vaikų skaičių.

8. Da der Allerhöchste die Völker zerteilte und zerstreute der Menschen Kinder, da setzte er die Grenzen der Völker nach der Zahl der Kinder Israel.

8. Quand le Très-Haut donnait leur lot aux nations, quand il séparait les enfants des hommes, il fixa les limites des peuples selon le nombre des enfants d'Israël;

8. Cuando el Altísimo hizo heredar a las gentes; cuando hizo dividir los hijos de los hombres; cuando estableció los términos de los pueblos según el número de los hijos de Israel.

8 Toen de Allerhoogste aan de volken de erfenis uitdeelde, toen Hij Adams kinderen vaneen scheidde, heeft Hij de landpalen der volken gesteld naar het getal der kinderen Israels.

8. Gdy rozdzielił dziedzictwa Najwyższy narodom, a rozsadził syny Adamowe, położył granice narodom według liczby synów Izraelskich;

8. Mikor a Felséges örökséget osztott a [7†] népeknek; mikor szétválasztá az ember fiait: megszabta a népek határait, Izráel fiainak [8†] száma szerint,

8 Когда Всевышний давал уделы народам и расселял сынов человеческих, тогда поставил пределы народов по числу сынов Израилевых;

8. Як Всевишнїй надїляв наслїддє народам, як роздїлював синів людських, тодї визначив гряницї по лїчбі синів Ізраїля.

9. Sillä Herran kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa.

9. Sillä Herran osa on hänen oma kansansa, Jakob on hänen perimisensä nuora.

9. Sillä HERran osa on hänen oma Canssans Jacob on hänen perimisens nuora.

9. Sille HERRAN osa ombi hänen oma Canssans/ Jacob ombi henen Perimisens noora. (Sillä HERRAN osa ompi hänen oma kansansa/ Jakob ompi hänen perimisensä nuora.)

9 For Jehovah's portion is his people. Jacob is the lot of his inheritance.

9. For the LORD'S portion is his people; Jacob is the lot of his inheritance.

9. Thi Herrens Del er hans Folk; Jakob er hans Arvelod.

9. Ty Herrans lott är hans folk; Jacob är snöret till hans arf.

9. Sest Jehowa jauks on temma rahwas, Jakob on ta pärris-ossa nöör.

9. Viešpaties nuosavybė yra Jo tauta, Jokūbas­Jo paveldėjimo dalis.

9. Denn des HERRN teil ist sein Volk, Jakob ist sein Erbe.

9. Car la portion de l'Éternel, c'est son peuple; Jacob est le lot de son héritage.

9. Porque la parte de Jehová es su pueblo, Jacob el cordel de su heredad.

9 Want des HEEREN deel is Zijn volk, Jakob is het snoer Zijner erve.

9. Albowiem działem Paóskim jest lud jego, Jakób sznurem dziedzictwa jego.

9. Mert az Úrnak része az ő népe, Jákób néki sorssal jutott öröksége.

9 ибо часть Господа народ Его, Иаков наследственный удел Его.

9. Бо пай Господа нарід його; Яков удїл наслїддя його.

10. Erämaasta hän löysi hänet, autiosta, ulvovasta korvesta; hän otti hänet suojaansa ja hoitoonsa, varjeli häntä kuin silmäteräänsä.

10. Hän löysi hänen erämaassa ja hirmuisessa suuressa itkukorvessa. Hän vei hänen ympäri, hän opetti hänen ymmärtämään ja varjeli häntä niinkuin silmäteräänsä,

10. Hän löysi hänen corwes cuiwas cusa cauhistus on erämaas. Hän wei hänen ymbärins hän opetti hänelle lakins ja warjeli hänen nijncuin silmäin terän.

10. Hen leusi sen coruesa/ sijnä quiuasa cussa cauhistos on Erämaas. Hen ymberinswei henen/ Ja annoi henelle Lain/ ia warieli hänen ninquin silmens terän. (Hän löysi sen korwessa/ siinä kuiwassa kussa kauhistus on erämaassa. Hän ympäriinsä wei hänen/ ja antoi hänelle lain/ ja warjeli hänen niinkuin silmänsä terän.)

10 He found him in a desert land and in the waste howling wilderness. He compassed him about. He cared for him. He kept him as the apple of his eye.

10. He found him in a desert land, and in the waste howling wilderness; he led him about, he instructed him, he kept him as the apple of his eye.

10. Han fandt ham i et øde Land og paa tomme Steder, blandt Ørkens Hyl; han værnede om ham, han underviste ham, han bevarede ham som sin Øjesten.

10. Han fann honom i vildmarkene; uti torro öknene, der styggeligit är; han förde honom omkring, och gaf honom lag, och bevarade honom såsom sin ögnasten.

10. Ta leidis tedda körwe Ma peält ja tühjast paigast ja lanest, kus ullumist: ta piras temma ümber, ta andis temmale moistust, ta hoidis tedda kui omma silmaterra.

10. Jis ją rado negyvenamų dykumų platybėje; globojo ir rūpinosi ja, saugojo kaip savo akį.

10. Er fand ihn in der Wüste, in der dürren Einöde, da es heult. Er umfing ihn und hatte acht auf ihn; er behütete ihn wie seinen Augapfel.

10. Il le trouva dans un pays désert, dans une solitude, où il n'y avait que hurlements de désolation; il l'entoura, il prit soin de lui; il le garda comme la prunelle de son œil;

10. Hallóle en tierra de desierto, y en un desierto horrible y yermo: trájole al derredor, instruyóle, guardóle como la niña de su ojo.

10 Hij vond hem in een land der woestijn, en in een woeste huilende wildernis; Hij voerde hem rondom, Hij onderwees hem, Hij bewaarde hem als Zijn oogappel.

10. Znalazł go w ziemi pustej, i na puszczy wielkiej i strasznej; obwodził go, uczył go, strzegł go, jako źrenicy oka swego.

10. Puszta földön találta vala őt, zordon, sivatag vadonban; körülvette őt, gondja volt reá, őrizte, mint a szeme fényét;

10 Он нашел его в пустыне, в степи печальной и дикой, ограждал его, смотрел за ним, хранил его, как зеницу ока Своего;

10. Він знайшов його в пустинї, в степу безлюдному і дикому; він охоронив його, пильнував його, і беріг його як зїницї ока свого.

11. Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa.

11. Niinkuin kotka kehoittelee pesäänsä ja laukuilee poikainsa päällä, levittää siipensä, ottaa kunkin heistä ja kantaa siipeinsä päällä,

11. Nijncuin cotca poicans wie ulos ja heidän päälläns laucuile ja lewittä sijpens ja otta heitä ja canda sijpeins päällä.

11. Ninquin Cotka poians vloswiepi/ ia heiden pälens lendepi. Ja vlosleuitte henen siuense/ ia hen otti heite/ ia cannoi henen sipeinse päle. (Niinkuin kotka pojansa uloswiepi/ ja heidän päällänsä lentääpi. Ja uloslewittää hänen siiwensä/ ja hän otti heitä/ ja kantoi hänen siipeinsä päällä.)

11 As an eagle that stirs up her nest, that flutters over her young, he spreads abroad his wings. He took them. He bore them on his pinions.

11. As an eagle stirreth up her nest, fluttereth over her young, spreadeth abroad her wings, taketh them, beareth them on her wings:

11. Som en Ørn, der opvækker sin Rede, svæver over sine Unger, saa udbredte han sine Vinger, tog ham, bar ham paa sine Slagfjedre.

11. Såsom en örn utförer sina ungar, och flyger öfver dem; så räckte han sina vingar ut, tog dem, och bar dem uppå sina vingar.

11. Nenda kui kotkas omma pessakonna öppetab lendma ja lähwitab omma poegade ülle, nenda lautas Jummal ommad tiwad, wöttis tedda ja kandis tedda omma tiwa sulgede peäl.

11. Kaip erelis moko skristi savo jauniklius, pats sklando virš lizdo ištiesęs savo sparnus ir neša juos ant savo sparnų,

11. Wie ein Adler ausführt seine Jungen und über ihnen schwebt, breitete er seine Fittiche aus und nahm ihn und trug ihn auf seinen Flügeln.

11. Comme l'aigle qui réchauffe son nid et couve ses petits; qui étend ses ailes, les prend, et les porte sur ses plumes.

11. Como el águila despierta su nido, vuela sobre sus pollos, extiende sus alas, tómale, llévale sobre sus espaldas:

11 Gelijk een arend zijn nest opwekt, over zijn jongen zweeft, zijn vleugelen uitbreidt, ze neemt en ze draagt op zijn vlerken;

11. Jako orzeł wybawia orlęta swoje, nad orlętami swojemi latając, rozszerza skrzydła swoje, bierze je i nosi je na skrzydłach swoich;

11. Mint a fészkén felrebbenő sas, fiai felett lebeg, kiterjeszti felettök szárnyait, felveszi őket, és tollain emeli őket:

11 как орел вызывает гнездо свое, носится над птенцами своими, распростирает крылья свои, берет их и носит их на перьях своих,

11. Як орел визиває гнїздо своє, і над орлятами ширяє, крила свої простирає, бере, і несе їх на широких крилах своїх;

12. Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa.

12. Niin Herra yksinänsä talutti häntä, ja ei ollut hänen kanssansa muuta Jumalaa.

12. Yxinäns HERra talutti händä ja ei ollut hänellä muuta Jumala.

12. Yxinens HERRA talutti hendä/ ia ei ollut henen cansans mwcalainen Jumala. (Yksinänsä HERRA talutti häntä/ ja ei ollut hänen kansansa muukalainen Jumala.)

12 Jehovah alone led him and there was no foreign god with him.

12. So the LORD alone did lead him, and there was no strange god with him.

12. Herren alene ledede ham, og der var ingen fremmed Gud med ham.

12. Herren allena ledde honom, och ingen främmande gud var med honom.

12. Jehowa üksi juhhatas tedda, ja ükski woöras jummal polnud temmaga.

12. taip Viešpats vienas ją vedė; nebuvo su Juo jokio kito dievo.

12. Der HERR allein leitete ihn, und kein fremder Gott war mit ihm.

12. L'Éternel seul l'a conduit, et il n'y a point eu avec lui de dieu étranger.

12. Jehová solo le guió, que no hubo con él dios ajeno.

12 Zo leidde hem de HEERE alleen, en er was geen vreemd god met hem.

12. Tak Pan sam prowadził go, a żaden obcy bóg nie był z nim.

12. Egymaga [9†] vezette őt az Úr; idegen Isten nem volt ő vele.

12 так Господь один водил его, и не было с Ним чужого бога.

12. Так виводив його Господь сам, і не бувало з ним чужого бога.

13. Hän kuljetti hänet maan kukkuloiden yli ja ruokki häntä pellon antimilla; hän antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä.

13. Hän vei hänen hamaan maan korkeuteen, ja ruokki hänen pellon hedelmällä, ja antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä,

13. Hän wei hänen haman maan corkeuteen ja ruocki hänen pellon hedelmällä ja andoi hänen ime hunajata calliosta ja öljyä cowasta kiwestä.

13. Hen wei henen hamaan Maan corkeuten/ ia roocki henen Peltoin hedhelmelle. Ja annoi henen ime honaiata Calliosta/ ia öliu couasta kiueste. (Hän wei hänen hamaan maan korkeuteen/ ja ruokki hänen peltoin hedelmällä. Ja antoi hänen imeä hunajata kalliosta/ ja öljyä kowasta kiwestä.)

13 He made him ride on the high places of the earth and he ate the increase of the field and he made him to suck honey out of the rock and oil out of the flinty rock,

13. He made him ride on the high places of the earth, that he might eat the increase of the fields; and he made him to suck honey out of the rock, and oil out of the flinty rock;

13. Han lod ham fare frem over Jordens Høje, at han aad Markens Grøde, og han lod ham suge Honning af Klippen og Olie af den haarde Sten;

13. Han lät honom fara högt uppe på jordene, och födde honom med åkrens frukt; och lät honom suga hannog utu hälleberget, och oljo utu hårda stenen;

13. Ta laskis tedda ülle keigekörgematte Ma kohtade söita, ja temma söi wilja wälja peält, ja ta immetas tedda meega kaljust ja ölliga keigekowwema kiwwikaljust.

13. Jis vedė ją žemės aukštumomis, maitino laukų vaisiais, davė medaus iš akmens ir aliejaus iš kietos uolos,

13. Er ließ ihn hoch herfahren auf Erden und nährte ihn mit den Früchten des Feldes und ließ ihn Honig saugen aus den Felsen und Öl aus den harten Steinen,

13. Il l'a fait passer à cheval sur les lieux élevés de la terre; et Israël a mangé les produits des champs; et il lui a fait sucer le miel de la roche et l'huile des plus durs rochers,

13. Hízole subir sobre las alturas de la tierra, y comió los frutos del campo, e hizo que chupase miel de la peña, y aceite de pedernal fuerte;

13 Hij deed hem rijden op de hoogten der aarde, dat hij at de inkomsten des velds; en Hij deed hem honig zuigen uit de steenrots, en olie uit den kei der rots;

13. Wyniósł go na wysokie miejsca ziemi, aby używał urodzajów polnych, i uczynił, aby ssał miód z skały i oliwę z opoki twardej;

13. A föld magaslatain [10†] járatta őt, mezők terméseivel étette, kősziklából is mézet szopatott vele, kovaszirtből is olajat;

13 Он вознес его на высоту земли и кормил произведениями полей, и питал его медом из камня и елеем из твердой скалы,

13. Водив його по горах землї і кормив його плодами поля; і дав йому ссати мед по скелях і цїдити олїю по креминистих горах;

14. Hän antoi voita lehmistä ja maitoa lampaista sekä karitsain ja oinasten rasvaa, Baasanin härkiä ja kauriita ja parasta vehnän ydintä; ja sinä sait juoda rypäleen verta, tulista viiniä.

14. Voita lehmistä, ja rieskaa lampaista, ynnä karitsain lihavuuden kanssa, ja Basanin oinaat, ja lihavat kauriit, ja parhaan nisun, ja juotti hänen parhaalla viinamarjan verellä.

14. Woita lehmistä ja riesca lambaista ynnä caridzain lihawuden cansa. Ja lihawimmat oinat ja caurit ja parhan nisun ja juotti hänen parhalla wijnamarjan werellä.

14. Woita Lehmiste/ ia Rieska lambaista/ ynne caritzadhen rasuan cansa. Ja lihauimmat oinat/ ia Caurit lihauain munaskudhen cansa/ ia iootti hänen parahalla winamarian werelle. (Woita lehmistä/ ja rieskaa lampaista/ ynnä karitsain raswan kanssa. Ja lihawimmat oinaat/ ja kauriit lihawain munaskuiden kanssa/ ja juotti hänen parhaalla winamarjan werellä.)

14 butter of the herd and milk of the flock, with fat of lambs and rams of the breed of Bashan and goats, with the finest of the wheat and of the blood of the grape you drank wine.

14. Butter of kine, and milk of sheep, with fat of lambs, and rams of the breed of Bashan, and goats, with the fat of kidneys of wheat; and thou didst drink the pure blood of the grape.

14. han gav ham Smør af Køer og Mælk af Faar med Fedme af Lam og Vædre, fødte i Basan, og Bukke med Hvedens fedeste Marv; og Druens Blod drak du som Vin.

14. Smör af korna, och mjölk af fåren, samt med det feta af lamben, och fetesta vädrar, och bockar med feta njurar, och hvete; och lät honom dricka goda vindrufvos blod.

14. Ta andis temmale woid weistest ja pima puddolojustest, tallede ja Pasana-ma järade ja sikkade raswaga, nissoga, mis ni hea kui raswased nerud; ja sa jöid wina-marja werd, mis selge.

14. sviesto iš karvių, pieno iš avių, taukų iš ėriukų, Bašano avinų ir ožkų; gerų kviečių ir vyno iš vynuogių kraujo.

14. Butter von den Kühen und Milch von den Schafen samt dem Fetten von den Lämmern und feiste Widder und Böcke mit fetten Nieren und Weizen und tränkte ihn mit gutem Traubenblut.

14. Le beurre des vaches et le lait des brebis, avec la graisse des agneaux, des béliers nés à Bassan et des boucs, avec la fine fleur du froment. Et tu as bu le vin généreux, le sang de la grappe.

14. Manteca de vacas, y leche de ovejas, con grosura de corderos, y carneros de Basán: y machos de cabrío con grosura de riñones de trigo, y sangre de uva bebiste vino.

14 Boter van koeien, en melk van klein vee, met het vet der lammeren en der rammen, die in Bazan weiden, en der bokken, met het vette der nieren van tarwe; en het druivenbloed, reinen wijn, hebt gij gedronken.

14. Aby jadł masło od krów, i mleko od owiec, z tłustością jagniąt, i barany odchowane w Basan, i kozły z tłustością ziarn pszenicznych, a pił czerwone wino wyborne.

14. Tehenek vaját, és juhok tejét bárányok kövérjével, básáni kosokat és bakkecskéket a buza java kövérjével; és szőlő vérét, bort ittál.

14 маслом коровьим и молоком овечьим, и туком агнцев и овнов Васанских и козлов, и тучною пшеницею, и ты пил вино, кровь виноградных ягод.

14. Кормив його маслом коровеним і молоком овечим, і туком годованих овець і баранів Базанських і козлів, і ядерним зерном пшеницї; ти пив добірне вино, кров виноградню.

15. Ja Jesurun lihoi ja alkoi potkia, sinä tulit lihavaksi, paksuksi ja aloit äksyillä. Niin hän hylkäsi Jumalan, joka oli tehnyt hänet, ja halveksui pelastuksensa kalliota.

15. Ja Israel lihoi, tuli vikuriksi, lihavaksi, paksuksi ja väkeväksi, ja hylkäsi Jumalan, joka hänen teki, ja katsoi autuutensa kallion ylön.

15. COsca Israel lihoi ja rawittin tuli hän carjaxi hän on lihawaxi paxuxi ja wäkewäxi tullut ja hyljäis Jumalan joca hänen teki. Ja hän cadzoi hänen autuudens callion ylön.

15. Cosca hen nyt lihoi/ ia rauituxi tuli/ tuli hen irdhalisexi/ hen ombi lihauaxi/ paxuxi/ ia wäkeuexi tullut/ ia ylenannoi Jumalan/ ioca henen tehnyt oli. Ei hen Lucu pitenyt henen Terueydhens Calliosta/ (Koska hän nyt lihoi/ ja rawituksi tuli/ tuli hän irralliseksi/ hän ompi lihawaksi/ paksuksi/ ja wäkewäksi tullut/ ja ylenantoi Jumalan/ joka hänen tehnyt oli. Ei hän lukua pitänyt hänen terweytens kalliosta/)

15 But Jeshurun grew fat and kicked. You have grown fat. You have grown thick. You have become sleek. Then he forsook God who made him and lightly esteemed the Rock of his salvation.

15. But Jeshurun waxed fat, and kicked: thou art waxen fat, thou art grown thick, thou art covered with fatness; then he forsook God which made him, and lightly esteemed the Rock of his salvation.

15. Men der Jeskurun blev fed, da slog han ud - du blev fed, blev tyk, fik Huld -- og han forlod Gud, som havde skabt ham, og ringeagtede sin Frelses Klippe.

15. Och då han vardt fet och mätt, vardt han kåter; han är fet, tjock och stark vorden; och hafver öfvergifvit Gud, den honom gjort hade; sine helsos klippo aktade han ringa;

15. Ja kui jesurun lihhawaks sai, löi ta takka ülles: sa olled lihhawaks, paksuks ja täis raswa sanud; ja ta jättis Jummalat mahha, kes tedda teinud, ta teotas omma önnistusse kaljo ärra.

15. Nutukęs, suriebėjęs, sustorėjęs Ješurūnas paliko Dievą, savo Kūrėją, ir paniekino išgelbėjimo Uolą.

15. Da aber Jesurun fett ward, ward er übermütig. Er ist fett und dick und stark geworden und hat den Gott fahren lassen, der ihn gemacht hat. Er hat den Fels seines Heils gering geachtet

15. Mais Jeshurun (Israël) s'est engraissé, et a regimbé. Tu es devenu gras, gros et épais. Il a abandonné le Dieu qui l'a fait, et a méprisé le Rocher de son salut.

15. Y engordó el Recto, y tiró coces: engordástete, engrosástete, cubrístete, y dejó al Dios, que lo hizo: y menospreció al Fuerte de su salud.

15 Als nu Jeschurun vet werd, zo sloeg hij achteruit (gij zijt vet, gij zijt dik, ja, met vet overdekt geworden!); en hij liet God varen, Die hem gemaakt heeft, en versmaadde den Rotssteen zijns heils.

15. I roztył Izrael, i wierzgał (otyłeś, stłuściałeś, zgrubiałeś, i opuściłeś Boga, który cię uczynił,)i lekce poważył Boga, opokę zbawienia swego.

15. És meghízott Jesurun, és rúgódozott. [11†] Meghíztál, megkövéredtél, elhájasodtál. És elhagyá Istent, teremtőjét, és megveté az ő [12†] üdvösségének kőszikláját.

15 И утучнел Израиль, и стал упрям; утучнел, отолстел и разжирел; и оставил он Бога, создавшего его, и презрел твердыню спасения своего.

15. І потовстїв праведник та й став буяти; ти став товстий, грубий, жирний! І покинув він Бога, що сотворив його, і став гордувати скельою спасення свого.

16. He herättivät hänen kiivautensa vierailla jumalillaan, he vihoittivat hänet kauhistuksillansa.

16. He yllyttivät hänen kiivauteen muukalaisten kautta, kauhistusten kautta vihoittivat he hänen.

16. Hän yllytti hänen kijwauteen muucalaisten cautta. Cauhistuxen cautta wihoitit he hänen.

16. mutta yllyti henen kiuauten mwcalisten Jumalain cautta. Ilkeyxen cautta wihoittelit he henen/ (mutta yllytti hänen kiiwauteen muukalaisten jumalain kautta. Ilkeyksen kautta wihoittelit he hänen/)

16 They moved him to jealousy with strange (gods). With abominations they provoked him to anger.

16. They provoked him to jealousy with strange gods, with abominations provoked they him to anger.

16. De; gjorde ham nidkær ved fremmede Guder; med Vederstyggeligheder opirrede de ham.

16. Och rette honom genom främmande gudar till nit; genom styggelse förtörnade han honom.

16. Ja teggi woöraste jummalatte läbbi, et ta pühha wihhaga wihhastas, omma hirmsa teggudega ärritasid nemmad tedda.

16. Svetimais dievais ir bjaurystėmis jie sukėlė Viešpaties rūstybę.

16. und hat ihn zum Eifer gereizt durch fremde Götter; durch Greuel hat er ihn erzürnt.

16. Ils ont excité sa jalousie par des dieux étrangers; ils l'ont irrité par des abominations;

16. Despertáronle a celos con los ajenos, ensañáronle con las abominaciones.

16 Zij hebben Hem tot ijver verwekt door vreemde goden; door gruwelen hebben zij Hem tot toorn verwekt.

16. Ku zapalczywości pobudzili go przez cudze bogi, i przez obrzydliwości rozdraźnili go.

16. Idegen istenekkel ingerelték, útálatosságokkal bosszantották.

16 Богами чуждыми они раздражили Его и мерзостями разгневали Его:

16. Дразнили його чужими богами а гидотами приводили його до гнїву.

17. He uhrasivat riivaajille, epäjumalille, jumalille, joita he eivät tunteneet, uusille, äsken tulleille, joista teidän isänne eivät tienneet.

17. He uhrasivat perkeleille, eikä Jumalalle, jumalille, joita ei he tunteneet, vasta-uutisille, jotka ei ennen olleet, joita isänne ei peljänneet.

17. He uhraisit perkeleille ja ei heidän Jumalallens. Nijlle jumalille joita ei he tundenet nijlle usille jotca ei ennen ollet joita teidän Isän ei peljännet.

17. he wffrasit Perkeleillen/ ia ei heiden Jumalallens. Nijlle Jumaloille/ ioita euet he tundenuet/ Nijlle vsille/ iotca ennen euet olluet Joita heiden Isense euet olluet cumartanuet. (he uhrasit perkeleillen/ ja ei heidän Jumalallensa. Niille jumalille/ joita eiwät he tunteneet/ Niille uusille/ jotka ennen eiwät olleet joita heidän isänsä eiwät olleet kumartaneet.)

17 They sacrificed to demons, not God, to gods that they did not know, to new (gods) that came up of late, which your* fathers did not dread.

17. They sacrificed unto devils, not to God; to gods whom they knew not, to new gods that came newly up, whom your fathers feared not.

17. De ofrede til de Magter, som ikke ere Gud, til Guder, som de ikke kendte, til de nye, som vare opkomne for nylig, hvilke eders Fædre ikke frygtede.

17. De offrade djeflom, och icke sinom Gud; dem gudom, som de intet kände; dem nyom, som icke tillförene varit hade, hvilka deras fäder intet dyrkat hade.

17. Nem̃ad wisid ohwrid kurja waimudele, ei mitte Jum̃alale; neile jum̃alile, kedda nem̃ad ei tunnud, neile, kes ued ollid, mis hilja töstetud, kelle pärrast teie wannematte peäle jällestus ei tulnud.

17. Jie aukojo demonams, ne Dievui, naujiems dievams, kurių jie nepažino, kurie ką tik pasirodė, kurių nebijojo jų tėvai.

17. Sie haben den Teufeln geopfert und nicht ihrem Gott, den Göttern, die sie nicht kannten, den neuen, die zuvor nicht gewesen sind, die ihre Väter nicht geehrt haben.

17. Ils ont sacrifié à des idoles, qui ne sont point Dieu; à des dieux qu'ils ne connaissaient point, dieux nouveaux venus depuis peu, et que vos pères n'ont point redoutés.

17. Sacrificaron a los diablos, no a Dios: a los dioses, que no conocieron: nuevos, venidos de cerca, que vuestros padres no los temieron.

17 Zij hebben aan de duivelen geofferd, niet aan God; aan de goden, die zij niet kenden; nieuwe, die van nabij gekomen waren, voor dewelke uw vaders niet geschrikt hebben.

17. Ofiarowali dyjabłom, nie Bogu, bogom, których nie znali, nowym, którzy z bliska przyszli, których się nie bali ojcowie wasi.

17. Ördögöknek [13†] áldoztak, nem Istennek; isteneknek, a kiket nem ismertek; újaknak, a kik csak most támadtak, a kiket nem rettegtek a ti atyáitok.

17 приносили жертвы бесам, а не Богу, богам, которых онине знали, новым, которые пришли от соседей и о которых не помышляли отцы ваши.

17. Вони приносили жертву бісам а не Богу, богам, що не знали їх досї, новим, що тільки позаводено їх, яких батьки ваші не шанували.

18. Kalliota, joka sinut synnytti, sinä et muistanut; sinä unhotit Jumalan, joka sinulle elämän antoi.

18. Kallion, joka sinun siitti, sinä hyljäsit, ja unhotit Jumalan, joka sinun loi.

18. Sinun callios joca sinun synnytti sen sinä hyljäisit ja unhotit sen Jumalan joca sinun loi.

18. Sinun Callios/ ioca sinun synytti/ sen sine ylenannoit/ ia vnodhit sen Jumalan/ ioca sinun loonut oli. (Sinun kalliosi/ joka sinun synnytti/ sen sinä ylenannoit/ ja unohdit sen Jumalan/ joka sinun luonut oli.)

18 You are unmindful of the Rock that fathered you and have forgotten God who gave you birth.

18. Of the Rock that begat thee thou art unmindful, and hast forgotten God that formed thee.

18. Den Klippe, som avlede dig, glemte du, og Gud, som fødte dig, slog du af Tanke.

18. Dina klippo, den dig födt hafver, den öfvergaf du, och förgat den Gud, som dig skapat hafver.

18. Sa olled melest mahhajätnud sedda kaljo, mis sind sünnitanud, ja olled Jum̃alat, kellest sa waewaga sündinud, ärraunnustanud.

18. Uolą, kuri tave pagimdė, tu paniekinai ir užmiršai Dievą, savo Kūrėją.

18. Deinen Fels, der dich gezeugt hat, hast du aus der Acht gelassen und hast vergessen Gottes, der dich gemacht hat.

18. Tu as abandonné le Rocher qui t'a engendré, et tu as oublié le Dieu qui t'a formé.

18. Del Fuerte que te crió, te has olvidado, háste olvidado del Dios tu criador.

18 Den Rotssteen, Die u gegenereerd heeft, hebt gij vergeten; en gij hebt in vergetenis gesteld den God, Die u gebaard heeft.

18. Opoki, która cię spłodziła, zapomniałeś, zapomniałeś Boga, Stworzyciela twego.

18. A Kősziklát, a ki szült téged, elfeledted; megfelejtkeztél Istenről, a ki nemzett téged.

18 А Заступника, родившего тебя, ты забыл, и не помнил Бога, создавшего тебя.

18. А про скелю, що появила тебе на сьвіт, ти не дбав і забув про Бога, що сотворив тебе.

19. Herra näki sen ja hylkäsi heidät, sillä hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä.

19. Ja Herra näki sen, ja vihastui, poikainsa ja tyttäriensä kehoituksen tähden,

19. Ja cosca HERra sen näki wihastui hän poicains ja tyttärittens päälle ja hylkäis heidän.

19. Ja cosca HERRA sen näki/ wihastui hen poicains ia Tytterins päle. (Ja koska HERRA sen näki/ wihastui hän poikainsa ja tyttäriensä päälle.)

19 And Jehovah saw and despised, because of the provocation of his sons and his daughters.

19. And when the LORD saw it, he abhorred them, because of the provoking of his sons, and of his daughters.

19. Og Herren saa det og blev vred af Fortørnelse over sine Sønner og sine Døtre.

19. Och då Herren det såg, vardt han vreder öfver sina söner och döttrar;

19. Kui Jehowa sedda näggi, siis laitis ta neid, et ta meel olli pahha ta poegade ja ta tüttarte pärrast.

19. Viešpats tai matė ir bjaurėjosi jais, nes Jį supykdė Jo sūnūs ir dukterys.

19. Und da es der HERR sah, ward er zornig über seine Söhne und Töchter,

19. L'Éternel l'a vu, et il a rejeté, dans son indignation, ses fils et ses filles;

19. Y viólo Jehová, y encendióse con ira de sus hijos y de sus hijas.

19 Als het de HEERE zag, zo versmaadde Hij hen, uit toornigheid tegen zijn zonen en zijn dochteren.

19. Co widząc Pan poruszył się gniewem na syny swoje, i na córki swoje.

19. Látta ezt az Úr és megútálta bosszúságában az ő fiait és [14†] leányait.

19 Господь увидел, и в негодовании пренебрег сынов Своих и дочерейСвоих,

19. І побачив се Господь, та й відопхнув їх в гнїві над синами своїми і дочками своїми.

20. Hän sanoi: 'Minä peitän heiltä kasvoni, minä katson, mikä heidän loppunsa on; sillä he ovat nurja suku, lapsia, joissa ei ole uskollisuutta.

20. Ja sanoi: minä peitän kasvoni heidän edestänsä, ja katson mitä heidän viimeiseltä tapahtuu; sillä se on nurja suku ja senkaltaiset lapset, joissa ei ole uskoa.

20. Ja hän sanoi: minä peitän minun caswon heidän edestäns ja cadzon mitä heidän wijmeiseldä tapahtu: sillä se on nurja sucu ja sencaltaiset lapset joisa ei ole usco.

20. Ja hen sanoi/ Mine peiten minun Casuoni/ heidhen edhestens/ ia tadhon catzo mite heiden wimeiselle tapachtuman pite. Sille se ombi nuria sucu/ ia sencaltaiset lapset/ ioissa ei ole usko. (Ja hän sanoi/ Minä peitän minun kaswoni/ heidän edestänsä/ ja tahdon katsoa mitä heidän wiimeisellä tapahtuman pitää. Sillä se ompi nurja suku/ ja senkaltaiset lapset/ joissa ei ole uskoa.)

20 And he said, I will hide my face from them. I will see what their end will be. For they are a very perverse generation, sons in whom is no faithfulness.

20. And he said, I will hide my face from them, I will see what their end shall be: for they are a very froward generation, children in whom is no faith.

20. Og han sagde: Jeg vil skjule mit Ansigt for dem, jeg vil se, hvad Ende det tager med dem; thi en forvendt Slægt ere de, Børn, i hvilke der ikke er Troskab.

20. Och han sade: Jag skall förskyla mitt ansigte för dem, och vill se hvad dem på sistone vederfaras kan; ty det är ett afvogt slägte, och sådana barn, der ingen tro uti är.

20. Ja ta ütles: Ma tahhan om̃a palle nende eest warjule panna ja nähha, mis pölli wimaks nende kätte tulleb: sest nemmad on üks wägga pörane suggu, lapsed, kelle sees polle tössidust.

20. Jis tarė: ‘Paslėpsiu nuo jų savo veidą ir žiūrėsiu, koks bus jų galas. Tai yra sugedusi karta, neištikimi vaikai.

20. und er sprach: Ich will mein Antlitz vor ihnen verbergen, will sehen, was ihnen zuletzt widerfahren wird; denn es ist eine verkehrte Art, es sind untreue Kinder.

20. Et il a dit: Je cacherai d'eux ma face, je verrai quelle sera leur fin; car ils sont une race perverse, des enfants en qui l'on ne peut se fier.

20. Y dijo: Esconderé de ellos mi rostro, veré cual será su prostrimería: que son generación de perversidades, hijos sin fé.

20 En Hij zeide: Ik zal Mijn aangezicht van hen verbergen; Ik zal zien, welk hunlieder einde zal wezen; want zij zijn een gans verkeerd geslacht, kinderen, in welke geen trouw is.

20. I rzekł: Skryję oblicze moje przed nimi, obaczę, jaki będzie koniec ich; albowiem są narodem przewrotnym, synami, w których wiary nie masz.

20. És monda: Elrejtem [15†] orczámat előlök, hadd látom, mi lesz a végök? Mert elzüllött nemzetség ez, fiak, a kikben nincs hűség!

20 и сказал: сокрою лице Мое от них и увижу, какой будет конецих; ибо они род развращенный; дети, в которых нет верности;

20. І промовив він: Заховаю лице моє від них, побачу я, як конець їх буде; вони бо кодло зовсїм зледащіле, дїти, в яких нема вірностї.

21. He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla, jotka eivät jumalia ole, ovat vihoittaneet minut turhilla jumalillansa; niin minäkin herätän heidän kiivautensa kansalla, joka ei ole kansa, vihoitan heidät houkalla pakanakansalla.

21. He härsyttelivät minua sen kautta, joka ei ole jumala, epäjumaluutensa kautta ovat he minun vihoittaneet ja minä vihoitan heitä jälleen sen kautta, joka ei ole kansa, tyhmällä kansalla minä heitä vihoitan.

21. He härsyttelit minua sen cautta joca ei ole jumala heidän epäjumaludens cautta owat he minun wihoittanet. Ja minä wihoitan heitä jällens sen cautta joca ei ole Canssa tyhmällä Canssalla minä heitä wihoitan.

21. He hersyttelit minua sen Cautta/ ioca ei ole Jumala/ heiden Äpäiumaludens cautta/ he ouat minun wihoittanuet. Ja mine tadhon heite iellens wihoitta sen Cautta/ ioca ei ole Canssa/ Tyhmelle Canssalle mine tadhon heite wihoitta. (He härsyttelit minua sen kautta/ joka ei ole jumala/ heidän epäjumaluutensa kautta/ he owat minun wihoittaneet. Ja minä tahdon heitä jällens wihoittaa sen kautta/ joka ei ole kansa/ Tyhmälle kansalle minä tahdon heitä wihoittaa.)

21 They have moved me to jealousy with what is not God. They have provoked me to anger with their vanities and I will move them to jealousy with a non-nation. I will provoke them to anger with a foolish nation.

21. They have moved me to jealousy with that which is not God; they have provoked me to anger with their vanities: and I will move them to jealousy with those which are not a people; I will provoke them to anger with a foolish nation.

21. De gjorde mig nidkær ved det, som ikke er Gud, de opirrede mig ved deres, Afguder, og jeg vil gøre dem nidkære ved det, som ikke er et Folk, ved et daarligt Folk vil jeg opirre dem.

21. De hafva rett mig på det som icke är Gud; med deras afguderi hafva de förtörnat mig; och jag skall reta dem igen, på det som icke är folk; med ett galet folk skall jag förtörna dem.

21. Nemmad tewad, et ma pühha wihhaga wihhastan se läbbi, mis ei olle jummal, nemmad ärritawad mind omma tühja teggudega: ja minna tahhan neid sata wihhastada se läbbi, mis ei olle rahwas, ühhe jölleda rahwa läbbi tahhan ma neid ärritada.

21. Jie sukėlė mano pavydą tuo, kas nėra dievai, supykdė mane savo tuštybėmis; Aš sukelsiu jų pavydą tuo, kas nėra tauta, supykdysiu neišmanančia tauta.

21. Sie haben mich gereizt an dem, das nicht Gott ist; mit ihrer Abgötterei haben sie mich erzürnt. Und ich will sie wieder reizen an dem, das nicht ein Volk ist; an einem törichten Volk will ich sie erzürnen.

21. Ils ont excité ma jalousie par ce qui n'est point Dieu, ils m'ont irrité par leurs vanités; moi aussi j'exciterai leur jalousie par ce qui n'est point un peuple, je les irriterai par une nation insensée.

21. Ellos me despertaron a celos con el que no es Dios: hiciéronme ensañar con sus vanidades: y yo los despertaré a celos con los que no son pueblo, con gente loca les haré ensañar.

21 Zij hebben Mij tot ijver verwekt door hetgeen geen God is; zij hebben Mij tot toorn verwekt door hun ijdelheden; Ik dan zal hen tot ijver verwekken door diegenen, die geen volk zijn; door een dwaas volk zal Ik hen tot toorn verwekken.

21. Oni mię wzruszyli ku zapalczywości przez to, co nie jest Bogiem; pobudzili mię próżnościami swemi. Ja też do zazdrości pobudzę je przez te, którzy nie są ludem, przez naród głupi rozdraźnię je.

21. Azzal ingereltek ők, [16†] a mi nem isten; hiábavalóságaikkal bosszantottak engem; én pedig azzal ingerlem őket, a mi nem népem: bolond nemzettel [17†] bosszantom őket.

21 они раздражили Меня не богом, суетными своими огорчили Меня: и Я раздражу их не народом, народом бессмысленным огорчу их;

21. Вони завдали менї жалю своїм Не-Богом, розгнївили мене своїми марностями: тим то завдам і я їм жалю ненародом, народом безумним завдам їм горя.

22. Sillä minun vihani tuli on syttynyt, ja se leimuaa tuonelan syvyyksiin saakka; se kuluttaa maan kasvuinensa ja polttaa vuorten perustukset.

22. Sillä tuli on syttynyt minun vihassani, ja polttaa hamaan alimaiseen helvettiin, ja kuluttaa maan, ynnä hänen hedelmänsä kanssa, ja polttaa vuorten perustukset.

22. Sillä tuli on syttynyt minun wihasani ja poltta haman alemmaiseen helwettijn: Ja culutta maan ynnä hänen hedelmäns cansa ja poltta wuortein perustuxet.

22. Sille Tuli ombi syttynyt minun wihasani/ Ja poltaman pite hamaan alemaisen heluetijn. Ja pite culuttaman Maan/ ynne henen hedhelmäins canssa/ ia pite ylespoltaman woordein perustoxet. (Sillä tuli ompi syttynyt minun wihassani/ Ja polttaman pitää hamaan alimmaiseen helwettiin. Ja pitää kuluttaman maan/ ynnä hänen hedelmäins kanssa/ ja pitää ylöspolttaman wuortein perustukset.)

22 For a fire is kindled in my anger and burns to the lowest Sheol and devours the earth with its increase and sets on fire the foundations of the mountains.

22. For a fire is kindled in mine anger, and shall burn unto the lowest hell, and shall consume the earth with her increase, and set on fire the foundations of the mountains.

22. Thi Ild er optændt i rnin Vrede, og den brænder til Helvedes Dyb, og den fortærer Landet og dets Grøde og stikker Ild paa Bjergenes Grundvold.

22. Elden är upptänd i mine vrede, och skall brinna intill det nedersta helvetet; och skall förtära landet med sin växt, och skall uppbränna bergsgrunden.

22. Sest tulli on sütud pöllema mo wihha sees, ja pölleb keige allama hauani, ja löppetab maad ja ta wilja ärra, ja pölletab ärra mäggede allused, kui tulleleek.

22. Mano rūstybės ugnis užsidegė. Ji degins iki pragaro gelmių; ris žemę, jos vaisius ir kalnų pamatus.

22. Denn ein Feuer ist angegangen durch meinen Zorn und wird brennen bis in die unterste Hölle und wird verzehren das Land mit seinem Gewächs und wird anzünden die Grundfesten der Berge.

22. Car le feu s'est embrasé dans ma colère; il a brûlé jusqu'au Sépulcre souterrain, il a dévoré la terre et son fruit, et enflammé les fondements des montagnes.

22. Porque fuego se encenderá en mi furor, y arderá hasta el profundo: y tragará la tierra y sus frutos, y abrasará los fundamentos de los montes.

22 Want een vuur is aangestoken in Mijn toorn, en zal bernen tot in de onderste hel, en zal het land met zijn inkomst verteren, en de gronden der bergen in vlam zetten.

22. Albowiem ogieó rozpalił się w popędliwości mojej, i będzie gorzał aż do najgłębszego piekła, i pożre ziemię, i urodzaj jej, i wypali grunty gór.

22. Mert tűz lobban [18†] fel haragomban és leég a Seol fenekéig; megemészti a földet és gyümölcsét, és felgyújtja a hegyek alapjait.

22 ибо огонь возгорелся во гневе Моем, жжет до ада преисподнего, ипоядает землю и произведения ее, и попаляет основания гор;

22. Запалав бо мій гнїв і горіти ме аж до дна підземної пропастї, і пожере він землю і плоди її, і попалить основини гір

23. Minä kasaan onnettomuuksia heidän päällensä, kaikki nuoleni minä heihin ammun.

23. Minä kokoon kaiken onnettomuuden heidän päällensä, minä ammun kaikki nuoleni heihin.

23. Minä cocon caiken onnettomuden heidän päällens minä ambun caicki minun nuoleni heihin.

23. Minun pite cocoman caiken Onnettomudhen heiden ylitzens/ mine tadhon caiki minun nooleni heiden sisellens ambuua. (Minun pitää kokooman kaiken onnettomuuden heidän ylitsensä/ minä tahdon kaikki minun nuoleni heidän sisällensä ampua.)

23 I will heap evils upon them. I will spend my arrows upon them,

23. I will heap mischiefs upon them; I will spend mine arrows upon them.

23. Jeg vil hobe Ulykker sammen over dem; jeg vil opbruge mine Pile imod dem.

23. Jag skall samka olycko öfver dem; jag skall förskjuta alla mina pilar på dem.

23. Ma tahhan paljo kurja nende peäle kogguda, om̃ad noled keik tahhan ma nende peäle lasta.

23. Aš krausiu ant jų nelaimes ir šaudysiu į juos savo strėlėmis.

23. Ich will alles Unglück über sie häufen, ich will meine Pfeile in sie schießen.

23. J'amasserai sur eux des maux, je tirerai contre eux toutes mes flèches;

23. Yo allegaré males sobre ellos, mis saetas acabaré en ellos.

23 Ik zal kwaden over hen hopen; Mijn pijlen zal Ik op hen verschieten.

23. Zgromadzę na nie złe rzeczy, strzały moje na nie wystrzelam.

23. Veszedelmeket [19†] halmozok reájok, nyilaimat mind rájok fogyasztom.

23 соберу на них бедствия и истощу на них стрелы Мои:

23. Згромаджу на них всї нещастя та й оберну всї стріли мої на них.

24. He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon, kulkutautien poltteeseen; minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.

24. Nälästä heidän pitää hiukahtuman ja poltetaudilla kulutettaman, ja äkillisellä kuolemalla; minä lähetän metsän petoin hampaat heidän keskellensä, ja kyykärmeen myrkyn.

24. Näljästä heidän pitä hiucahtuman ja wilutaudilla culutettaman ja äkilisellä cuolemalla. Minä lähetän medzän petoin hambat heidän keskellens ja kyykärmen myrkyn.

24. Nälielle heiden pite hiukautettaman/ ia wilutaudhilla ödhyttemen/ ia pahoilla paiseilla. Minun pite lehettemen metzen petoin hampat heiden keskelens/ ia raateleuaiset Kermet. (Nälälle heidän pitää hiukoitettaman/ ja wilutaudilla öyhyttelemän/ ja pahoilla paiseilla. Minun pitää lähettämään metsän petoin hampaat heidän keskellensä/ ja raatelewaiset käärmeet.)

24 (to be) wasted with hunger and devoured with burning heat and bitter destruction. And I will send upon them the teeth of beasts, with the poison of crawling things of the dust.

24. They shall be burnt with hunger, and devoured with burning heat, and with bitter destruction: I will also send the teeth of beasts upon them, with the poison of serpents of the dust.

24. De skulle udmagres af Hunger og fortæres af hidsig Sygdom og bitter Sot; og jeg vil sende Rovdyrs Tænder imod dem, med Gift fra Støvets Kryb.

24. För hunger skola de försmäkta, och förtärde varda af skälfvo och ond sår; jag skall låta komma till dem vilddjurs tänder och grymma ormar.

24. Nälg peab neid ärrawötma, ja nemmad peawad willi ja kibbeda surma töwwe roaks sama, ja ma tahhan metsaliste hambad nende peäle sata salla maddude wihhaga, mis pörmus.

24. Jie bus varginami bado ir naikinami drugio bei baisiausio maro. Siųsiu jiems plėšrius žvėris ir nuodingas gyvates.

24. Vor Hunger sollen sie verschmachten und verzehrt werden vom Fieber und von jähem Tod. Ich will der Tiere Zähne unter sie schicken und der Schlangen Gift.

24. Ils seront consumés par la faim, et dévorés par la fièvre et par un fléau amer; et j'enverrai contre eux la dent des bêtes, avec le venin des animaux rampants dans la poussière.

24. Consumidos de hambre, y comidos de fiebre ardiente, y de pestilencia amarga: y diente de bestias enviaré sobre ellos, con veneno de serpientes de la tierra.

24 Uitgeteerd zullen zij zijn van honger, opgegeten van den karbonkel en bitter verderf; en Ik zal de tanden der beesten onder hen schikken, met vurig venijn van slangen des stofs.

24. Zniszczeją od głodu, i będą strawieni gorączką, i śmiercią gorzką; zęby też bestyi poślę na nie, z jadem gadzin ziemskich.

24. Éhségtől [20†] aszottan, láztól emésztetten és keserű dögvésztől — a vadak fogait is rájok bocsátom, a porban csúszók mérgével együtt.

24 будут истощены голодом, истреблены горячкою и лютою заразою; и пошлю на них зубы зверей и яд ползающих по земле;

24. Як гинути муть з голоду, і як пожирати ме їх горячка і люта чума, пішлю на них ще зуби диких зьвірів, і їдь гадюк.

25. Ulkona surmaa miekka ja sisällä kauhu sekä nuorukaisen että neitosen, sekä imeväisen että harmaapään.

25. Ulkona pitää miekan heitä hävittämän ja sisällä huoneessa pelvon, sekä nuorukaiset että neitseet, imeväiset ja harmaapäät.

25. Ulcona pitä miecan heitä raateleman ja sisällä cauhistaman. Sekä nuorucaiset ja neidzet imewäiset ja harmapäät.

25. Ulcon pite Miecan heite * raateleman/ Ja siselle Cauhistuman. Seke piltit ette picat/ Imeueiset ynne sen harmapän cansa. (Ulkona pitää miekan heitä raateleman/ ja sisällä kauhistuman. Sekä piltit että piiat/ Imewäiset ynne sen harmaapään kansan.)

25 Outside the sword will bereave and in the chambers terror, (to) both young man and virgin, the nursing-baby with the man of gray hairs.

25. The sword without, and terror within, shall destroy both the young man and the virgin, the suckling also with the man of gray hairs.

25. Udenfor skal Sværd og i Kamrene skal Forfærdelse bortrøve dem, baade unge Karle og Jomfruer, det diende Barn med den graahærdede Mand.

25. Utvärtes skall svärdet föröda dem, och invärtes förskräckelse; både dränger och pigor, den som dir med dem gråhårota.

25. Wäljas peab moök neid lapsist lahti teggema ja seest jällestus, ni hästi nored mehhed kui neitsid, immewad lapsed hallide meestega peawad otsa sama.

25. Lauke juos naikins kardas, o viduje­siaubas, negailėdamas jaunų, senų nė kūdikių.

25. Auswendig wird sie das Schwert berauben und inwendig der Schrecken, beide, Jünglinge und Jungfrauen, die Säuglinge mit dem grauen Mann.

25. L'épée détruira au-dehors, et la frayeur au-dedans, frappant et le jeune homme et la vierge, l'enfant qui tète aussi bien que l'homme blanc de vieillesse.

25. De fuera deshijará la espada, y en las recámaras amedrentamiento: así el mancebo como la doncella, el que mama como el hombre cano.

25 Van buiten zal het zwaard beroven, en uit de binnenkameren de verschrikking; ook den jongeling, ook de jonge dochter, het zuigende kind met den grijzen man.

25. Zewnątrz osieroci je miecz, a w pokojach będzie strach, tak na młodzieóca, jako na pannę, na ssącego piersi, i na męża sędziwego.

25. Kivül fegyver pusztít, az ágyasházakban rettegés: ifjat és szűzet, csecsszopót a vén emberrel együtt.

25 извне будет губить их меч, а в домах ужас – и юношу, и девицу, и грудного младенца, и покрытого сединоюстарца.

25. По улицях буде гострий меч губити, а в домівках страх побивати: і пареня і дївицю і немовлятко і старця.

26. Minä sanoisin: 'Minä puhallan heidät pois, hävitän heidän muistonsa ihmisten seasta',

26. Minä sanoin: minä hävittäisin heitä, minä lakkauttaisin heidän muistonsa ihmisistä,

26. Minä sanoin: minä häwitän heitä minä lacatan heidän muistons ihmisist.

26. Mine tadhon sanoa/ Cussa he ouat ? Mine lackautan heiden muistons Inhimisiste. (Minä tahdon sanoa/ Kussa he owat? Minä lakkautan heidän muistonsa ihmisistä.)

26 I said, I would scatter them afar, I would make the remembrance of them to cease from among men,

26. I said, I would scatter them into corners, I would make the remembrance of them to cease from among men:

26. Jeg havde sagt: Jeg vil adsprede dem, jeg vil udslette deres Ihukommelse iblandt Menneskene,

26. Jag skall säga: Hvar äro de? Jag skall borttaga deras åminnelse ifrå menniskomen;

26. Ma olleksin peaüttelnud: ma tahhan nende peäle otsa tehha, ma tahhan nende mällestust löppetada innimeste seast.

26. Aš būčiau sunaikinęs juos visiškai, net prisiminimą apie juos išdildęs iš žmonių atminties,

26. Ich wollte sagen: "Wo sind sie? ich werde ihr Gedächtnis aufheben unter den Menschen",

26. J'aurais dit: Je les disperserai, j'abolirai leur mémoire d'entre les hommes;

26. Dije: Yo los echaría del mundo, haría cesar de los hombres la memoria de ellos.

26 Ik zeide: In alle hoeken zoude Ik hen verstrooien; Ik zoude hun gedachtenis van onder de mensen doen ophouden;

26. Rzekłem: Rozproszę je po kątach, i wygubię między ludźmi pamiątkę ich.

26. Mondom: Elfuvom őket, [21†] eltörlöm emlékezetöket az emberek közül.

26 Я сказал бы: рассею их и изглажу из среды людей память о них;

26. Я сказав би: Розсїю їх і зроблю конець їх памятї між людьми!

27. jollen varoisi, että vihollinen tuottaisi minulle mielipahaa, että heidän vastustajansa selittäisivät sen väärin, että he sanoisivat: 'Meidän kätemme oli korotettu, eikä Herra ole tästä kaikesta mitään tehnyt.'

27. Ellen minä vihollisteni vihaa karttaisi, ettei heidän vainollisensa ylpeilisi, ja lähes sanoisi: meidän oikia kätemme on kaikki nämät tehnyt, eikä Herra.

27. Ellen minä wiholisteni wiha carttais ettei heidän wainollisens ylpenny ja lähes sanoisit: meidän oikia kätem on caicki nämät tehnyt ja ei HERra.

27. Ellei mine wiholistein wiha cartaisi/ ettei heiden wainolistens pidhe ylpendymen/ Ja lehes sanoisit/ Meiden oikia käten ombi caicki näme tehnyt/ ia ei HERRA. (Ellei minä wihollisten wihaa kartaisi/ ettei heidän wainollisten pidä ylpeentymän/ Ja lähes sanoisit/ Meidän oikea käten ompi kaikki nämä tehnyt/ ja ei HERRA.)

27 were it not that I feared the provocation of the enemy, lest their adversaries should recognize, lest they should say, Our hand is exalted and Jehovah has not done all this.

27. Were it not that I feared the wrath of the enemy, lest their adversaries should behave themselves strangely, and lest they should say, Our hand is high, and the LORD hath not done all this.

27. dersom jeg ikke befrygtede at blive opirret af Fjenden, at deres Fjender skulde miskende det og sige: Vor Haand er høj, og Herren har ikke gjort alt dette.

27. Om jag icke skydde för fiendernas vrede, att deras fiender icke skola varda stolte, och måtte säga: Vår höga hand hafver allt detta gjort, och icke Herren.

27. Kui mul ei olleks kartust waenlaste melepahhandusse pärrast, et nende waenlased ei arwa sedda ühhe woöra tö ollewad, et nemmad ei ütle: meie kässi on püsti olnud, ja Jehowa polle se, kes keik sedda teinud.

27. bet nedariau to, kad kartais jų priešai nesugalvotų sakyti, jog jie sunaikino juos, o ne Viešpats.

27. wenn ich nicht den Zorn der Feinde scheute, daß nicht ihre Feinde stolz würden und möchten sagen: Unsre Macht ist hoch, und der HERR hat nicht solches alles getan.

27. Si je ne craignais le sarcasme de l'ennemi, et que leurs adversaires ne s'y méprennent, et ne disent: Notre main a été élevée, et ce n'est point l'Éternel qui a fait tout ceci.

27. Si no temiese la ira del enemigo, porque no enagenen mi gloria sus adversarios, porque no digan: Nuestra mano alta ha hecho todo esto, no Jehová.

27 Ten ware, dat Ik de toornigheid des vijands schroomde, dat niet hun tegenpartijen zich vreemd mochten houden; dat zij niet mochten zeggen: Onze hand is hoog geweest; de HEERE heeft dit alles niet gewrocht.

27. Gdybym się na pychę nieprzyjaciół nie oglądał, by się snać nie podnieśli nieprzyjaciele ich, a nie rzekli: Ręka nasza wyniosła, a nie Pan, sprawiła to wszystko.

27. Ha nem tartanék az ellenség bosszantásától, hogy szorongatóik a dolgot félremagyarázzák, és hogy ezt mondják: A mi kezünk a hatalmas, és nem az Úr cselekedte mind ezt! —

27 но отложил это ради озлобления врагов, чтобы враги его не возомнили и не сказали: наша рука высока, и не Господь сделал все сие.

27. Коли б не пиха ворогів їх, та коли б вороги їх, побачивши се, не мовляли: Не Господь зробив все се, а потужна рука наша!

28. Sillä he ovat neuvoton kansa, eikä heissä ole ymmärrystä.

28. Sillä se on kansa, jossa ei mitään neuvoa ole, eikä ymmärrystä.

28. Sillä se on Canssa josa ei mitän neuwo ole eikä ymmärrystä.

28. Sille se on yxi Canssa/ iossa ei miten neuuo ole/ eike ymmerdhyst heisse. (Sillä se on yksi kansa/ jossa ei mitään neuwoa ole/ eikä ymmärrystä heissä.)

28 For they are a nation void of counsel and there is no understanding in them.

28. For they are a nation void of counsel, neither is there any understanding in them.

28. Thi de ere et raadvildt Folk, og der er ikke Forstand i dem.

28. Ty det är ett folk, der intet råd uti är, och intet förstånd är i dem.

28. Sest se on üks rahwas, kelle nou on hukkas, ja kelle sees ep olle moistust.

28. Tai neišmintingi žmonės, neturintys supratimo.

28. Denn es ist ein Volk, darin kein Rat ist, und ist kein Verstand in ihnen.

28. Car c'est une nation dépourvue de jugement, et il n'y a en eux aucune intelligence.

28. Porque son gente de perdidos consejos, y no hay en ellos entendimiento.

28 Want zij zijn een volk, dat door raadslagen verloren gaat, en er is geen verstand in hen.

28. Albowiem ten naród ginie przez rady swe, i nie ma rozumu.

28. Mert tanács-vesztett nép ez, és nincs bennök értelem.

28 Ибо они народ, потерявший рассудок, и нет в них смысла.

28. Се народ, для якого нема ради; нема там розуму між ними.

29. Jos he viisaita olisivat, niin he käsittäisivät tämän, he ymmärtäisivät, mikä heidän loppunsa on.

29. Jospa he taitavaiset olisivat, niin he ymmärtäisivät ja huomaitsisivat, mitä heille viimeiseltä tapahtuu.

29. Josca he taitawaiset olisit ymmärräisit ja huomaidzisit mitä heille tästälähin tapahtu.

29. Josco he wijsaat olisit ymmerdheisit ia homaitzisit/ mitke testelehin heille tapachtupi. (Josko he wiisaat olisit ymmärtäisit ja huomaitsisit/ mitkä tästä lähin heille tapahtuupi.)

29 Oh that they were wise, that they understood this, that they would consider their latter end!

29. O that they were wise, that they understood this, that they would consider their latter end!

29. Gid de vare vise, saa vilde de have Forstand paa dette, de vilde betænke, hvad Ende det vilde tage med dem.

29. O! att de vise vore, och de måtte besinna, hvad dem framdeles öfvergå skall.

29. # Oh et nemmad targad olleksid, targaste sedda ärraarwaksid ja moistaksid, mis pölli wimaks nende kätte tulleb;

29. O, kad jie būtų išmintingi ir suprastų tai, ir numatytų, koks bus jų galas.

29. O, daß sie weise wären und vernähmen solches, daß sie verstünden, was ihnen hernach begegnen wird!

29. Oh! s'ils étaient sages! Ils considéreraient ceci, ils réfléchiraient à ce qui leur arrivera à la fin.

29. ¡Ojalá fueran sabios, entendieran esto, entendieran su prostrimería!

29 O, dat zij wijs waren; zij zouden dit vernemen, zij zouden op hun einde merken.

29. O by mądrymi byli! wyrozumieliby to, i oglądaliby się na ostatnie rzeczy swoje.

29. Vajha eszesek volnának, megértenék ezt, meggondolnák, hogy mi lesz [22†] a végök!

29 О, если бы они рассудили, подумали о сем, уразумели, что с ними будет!

29. Коли б то був у них розум, то зрозуміли б вони, який конець їм буде!

30. Kuinka yksi ajaisi tuhatta takaa, kuinka kaksi ajaisi pakoon kymmenentuhatta, jollei heidän kallionsa olisi heitä myynyt ja Herra luovuttanut heitä!

30. Kuinka yksi ajais tuhatta takaa ja kaksi karkottaisi kymmenentuhatta heistä? Eikö sentähden, että heidän kallionsa on heidät myynyt? ja Herra on heidät sulkenut?

30. Cuinga yxi ajais tuhatta taca ja caxi carcotaisit kymmenen tuhatta heistä? Eikö sentähden että heidän callions on heidän myynyt? ja HERra on hyljännyt heitä?

30. Quinga yxi teiste/ takaiais Tuhatta heiste/ ia caxi carkotaisit kymmenen Tuhatta. Eikö sentehden/ ette heidhen Callions ombi heite mynyt/ ia HERRA on ylenandanut heite. (Kuinka yksi teistä/ takaa-ajaisi tuhatta heistä/ ja kaksi karkottaisit kymmenen tuhatta. Eikö sentähden/ että heidän kallionsa ompi heitä myynyt/ ja HERRA on ylenantanut heitä.)

30 How should one chase a thousand and two put ten thousand to flight unless their Rock had sold them and Jehovah had delivered them up?

30. How should one chase a thousand, and two put ten thousand to flight, except their Rock had sold them, and the LORD had shut them up?

30. Hvorledes skulde een forfølge Tusinde, og to slaa ti Tusinde paa Flugt, dersom ikke deres Klippe havde solgt dem, og Herren havde overantvordet dem

30. Huru kommer det till, att en skall jaga tusende af dem, och två skola komma tiotusend på flyktena? Månn icke deras klippa hafva sålt dem, och Herren hafver öfvergifvit dem?

30. Kuida üks aiab tuhhat tagga, ja kaks saatwad kümme tuhhat pöggenema? eks se olle sest, et nende kaljo neid ärramünud, ja et Jehowa neid on ülleannud?

30. Kaip vienas galėtų vyti tūkstantį ir du persekioti dešimt tūkstančių, jeigu jų Uola nebūtų atsisakiusi jiems padėti ir Viešpats nebūtų nuo jų pasitraukęs?

30. Wie gehet es zu, daß einer wird ihrer tausend jagen, und zwei werden zehntausend flüchtig machen? Ist es nicht also, daß sie ihr Fels verkauft hat und der HERR sie übergeben hat?

30. Comment un en poursuivrait-il mille, et deux en mettraient-ils en fuite dix mille, si ce n'était que leur rocher les a vendus, et que l'Éternel les a livrés?

30. ¿Cómo podría perseguir uno a mil, y dos harían huir a diez mil, si su Fuerte no los hubiese vendido, y Jehová no los hubiese entregado?

30 Hoe zoude een enige duizend jagen, en twee tien duizend doen vluchten, ten ware, dat hunlieder Rotssteen hen verkocht, en de HEERE hen overgeleverd had?

30. Jakoby uganiał jeden z nich tysiąc, a dwaj goniliby dziesięć tysięcy! gdyby ich Bóg, opoka ich, nie zaprzedał, i Pan ich nie wydał:

30. Miképen kergethetne egy [23†] ezeret, és kettő hogyan űzhetne tízezeret, ha az ő [24†] Kősziklájok el nem adja őket, és ha az Úr kézbe nem adja őket?!

30 Как бы мог один преследовать тысячу и двое прогонять тьму, если бы Заступник их не предал их, и Господь не отдал их!

30. Як же би міг один чоловік гнати тисячу, а двох їх десять тисячі люда, як би Господь, їх скеля, не передав їх і не віддав їх в руки?

31. Sillä heidän kallionsa ei ole niinkuin meidän kalliomme; niin vihollisemmekin päättelevät.

31. Sillä ei ole meidän kalliomme niinkuin heidän kallionsa, ja meidän vihollisemme ovat meidän tuomarimme.

31. Sillä meidän calliom ei ole nijncuin heidän callions jota meidän wiholisem idze taitawat duomita.

31. Sille meiden Callio/ ei ole ninquin heiden Callions/ iota meiden wiholiset taitauat itze domita. (Sillä meidän kallio/ ei ole niinkuin heidän kallionsa/ jota meidän wiholliset taitawat itse tuomita.)

31 For their rock is not as our Rock, even our enemies themselves being judges.

31. For their rock is not as our Rock, even our enemies themselves being judges.

31. Thi deres Klippe er ikke som vor Klippe, selv naar vore Fjender ere Dommere.

31. Förty vår klippa är icke såsom deras klippa; våre fiender äro der sjelfve domare om.

31. Sest meie kaljo ei olle mitte kui nende kaljo, ja meie waenlased on sest kohtomoistjad.

31. Mūsų Uola nėra tokia, kaip jų uola, patys mūsų priešai tai liudija.

31. Denn unser Fels ist nicht wie ihr Fels, des sind unsre Feinde selbst Richter.

31. Car leur rocher n'est pas comme notre Rocher, et nos ennemis en sont juges.

31. Que el fuerte de ellos no es como nuestro Fuerte: y nuestros enemigos sean jueces.

31 Want hun rotssteen is niet gelijk onze Rotssteen, zelfs onze vijanden rechters zijnde.

31. Albowiem nie jako skała nasza skała ich, co nieprzyjaciele nasi sami osądzą.

31. Mert a mi Kősziklánk nem olyan, mint az ő kősziklájok; ellenségeink is megítélhetik!

31 Ибо заступник их не таков, как наш Заступник; сами враги наши судьи в том.

31. Бо не така їх скеля, як наша скеля: так судять самі вороги наші.

32. Sillä Sodoman viinipuita on heidän viinipuunsa, se on kotoisin Gomorran viinitarhoista; heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän viiniterttujensa maku on karvas.

32. Sillä heidän viinapuunsa on Sodoman viinapuusta ja Gomorran pelloista, heidän viinamarjansa myrkylliset viinamarjat, heillä ovat karvahimmat marjat.

32. Sillä heidän wijnapuuns on Sodoman wijnapuust ja Gomorran pellost. Heidän wijnamarjans owat sappi ja carwahimmat marjat.

32. Sille heiden winapuus ombi Sodoman winapwst/ ia Gomorran pellost. Heiden winamarians ouat sappi/ ia caruahimmat mariat. (Sillä heidän wiinapuunsa ompi Sodoman wiinapuusta/ ja Gomorran pellosta. Heidän wiinamarjansa owat sappi/ ja karwahimmat marjat.)

32 For their vine is of the vine of Sodom and of the fields of Gomorrah. Their grapes are grapes of gall, their clusters are bitter.

32. For their vine is of the vine of Sodom, and of the fields of Gomorrah: their grapes are grapes of gall, their clusters are bitter:

32. Thi deres Vintræ er af Sodomas Vintræ og af Gomorras Agre; deres Druer ere Giftdruer, de have beske Klaser.

32. Deras vinträ är Sodoms vinträ, och af Gomorres åker; deras drufvor äro galle, de hafva bitter bär;

32. Sest nende winapu on Sodoma winapuust ja Komorra wäljadest: nende winamarjad on sappised winamarjad, neil on wägga wihhad kobbarad.

32. Tikrai jų vynmedis yra iš Sodomos ir Gomoros laukų. Jų vynuogės yra nuodingos ir vynuogių kekės karčios.

32. Denn ihr Weinstock ist vom Weinstock zu Sodom und von dem Acker Gomorras; ihre Trauben sind Galle, sie haben bittere Beeren;

32. Car leur vigne est du plant de Sodome et du terroir de Gomorrhe; leurs raisins sont des raisins vénéneux, ils ont des grappes amères;

32. Por tanto de la vid de Sodoma es la vid de ellos, y de los sarmientos de Gomorra: las uvas de ellos son uvas ponzoñosas, racimos de amarguras tienen.

32 Want hun wijnstok is uit den wijnstok van Sodom, en uit de velden van Gomorra; hun wijndruiven zijn vergiftige wijndruiven; zij hebben bittere bezien.

32. Albowiem z macicy Sodomskiej macica ich, i z latorośli Gomorskich jagody ich, jagody jadowite, grona ich gorzkie.

32. Mert az ő szőlőjök Sodoma szőlője és Gomora mezősége; bogyóik mérges bogyók, keserűek a gerézdjeik.

32 Ибо виноград их от виноградной лозы Содомской и с полей Гоморрских;ягоды их ягоды ядовитые, грозды их горькие;

32. Бо виноград їх від винограду Содомського та з поля Гоморського; ягоди їх їдовиті ягоди, гіркі їх грона.

33. Heidän viininsä on lohikäärmeitten kähyä, kyykäärmeitten kauheata myrkkyä.

33. Heidän viinansa on lohikärmeen kiukkuvahto, ja kyykärmetten hirmullinen myrkky.

33. Heidän wijnans on kärmen myrcky ja hirmullisten kyykärmetten sappi.

33. heiden winans ombi Louhikermen viha ia hirmulisten Waskikermeten sappi. (heidän wiinansa ompi lohikäärmeen wiha ja hirmulisten waskikäärmeitten sappi.)

33 Their wine is the poison of serpents and the cruel venom of adders.

33. Their wine is the poison of dragons, and the cruel venom of asps.

33. Deres Vin er Dragegift og grum Øgleedder.

33. Deras vin är drakaetter, och grymma huggormars galle.

33. Nende wiin on lendwa maddude wihha, ja kui keigewihhasematte maddude wägga hirmus wihha.

33. Jų vynas yra slibinų ir angių nuodai.

33. ihr Wein ist Drachengift und wütiger Ottern Galle.

33. Leur vin est un venin de dragons, et un cruel poison d'aspics.

33. Veneno de dragones es su vino, y ponzoña cruel de áspides.

33 Hun wijn is vurig drakenvenijn, en een wreed adderenvergift.

33. Jad smoczy wino ich, i trucizną żmij okrutną.

33. Sárkányok mérge az ő boruk, áspiskígyóknak kegyetlen epéje.

33 вино их яд драконов и гибельная отрава аспидов.

33. Вино їх се їдь гадюча і погибельна отрута змієва.

34. Eikö sitä ole talletettuna minun takanani, sinetillä lukittuna minun aitoissani?

34. Eikö se liene kätketty minun tykönäni? ja sinetillä lukittu minun tavaroissani?

34. Eikö sencaltaiset liene kätketyt minun tykönäni? ja insiglatut minun tawarosani?

34. Eikö sencaltaiset ketketyt liene minun tyköneni ? ia insighlatut minun Tauaroisani. (Eikö senkaltaiset kätketyt lienee minun tykönäni? ja insiglatut minun tawaroissani.)

34 Is not this laid up in store with me, sealed up among my treasures?

34. Is not this laid up in store with me, and sealed up among my treasures?

34. Er det ikke gemt hos mig lagt under Segl i mine, Skatkamre?

34. Är icke sådant fördoldt när mig, och försegladt i minom håfvom?

34. Eks se polle miño jures warjol? mo kirjade warrandusses pitseriga kinnipandud?

34. Visa tai laikoma mano užantspauduotame sandėlyje.

34. Ist solches nicht bei mir verborgen und versiegelt in meinen Schätzen?

34. Cela n'est-il pas serré auprès de moi, scellé dans mes trésors?

34. ¿No tengo yo esto guardado, sellado en mis tesoros?

34 Is dat niet bij Mij opgesloten, verzegeld in Mijn schatten?

34. Izali to nie jest skryto u mnie; zapieczętowano w skarbie moim?

34. Nincsen-é ez elrejtve nálam, lepecsételve az én kincseim között?

34 Не сокрыто ли это у Меня? не запечатано ли в хранилищах Моих?

34. Хиба се не сховане в мене, не запечатане в коморах моїх?

35. Minun on kosto ja rankaiseminen, säästetty siksi ajaksi, jolloin heidän jalkansa horjuu. Sillä heidän onnettomuutensa päivä on lähellä, ja mikä heitä odottaa, se tulee rientäen.

35. Minun on kosto, minä kostan, heidän jalkansa pitää ajallansa kompastuman; sillä heidän kadotuksensa aika on läsnä, ja mikä heille tarjontelee, se rientää.

35. Minun on costo minä costan heidän jalcans pitä ajallans combistuman. Sillä heidän cadotuxens aica on läsnä ja mikä heille tarjendele se riendä.

35. Minun ombi Costo/ Minun pite costaman/ heiden ialgans pite aiallans combistuman. Sille heiden cadhotuxens aina ombi leszne/ ia mike heite cocottapi se riendä. (Minun ompi kosto/ Minun pitää kostaman/ heidän jalkansa pitää ajallansa kompastuman. Sillä heidän kadotuksensa aina ompi läsnä/ ja mikä heitä kokottaapi (kohtaapi) se rientää.)

35 Vengeance is for me and recompense at the time when their foot will slip. For the day of their calamity is at hand and the things that are to come upon them will make haste.

35. To me belongeth vengeance, and recompence; their foot shall slide in due time: for the day of their calamity is at hand, and the things that shall come upon them make haste.

35. Hævnen og Betalingen hører mig til paa den Tid, da deres Fod skal snuble; thi deres Ulykkes Dag er nær, og hvad der er beredt for dem, skal komme hastelig.

35. Hämnden är min; jag skall vedergällat. På sin tid skall deras fot slinta; deras ofärds tid är när, och det dem tillstundar skyndar sig.

35. Minno käes on kättemaksminne ja tassuminne; om̃al aial peab nende jalg wäratama: sest nende hukkatusse pääw on liggi, ja se töttab, mis neile on walmistud.

35. Mano atlyginimas ir kerštas, kai jų kojos paslys. Jų pražūties diena arti, greitai juos ištiks tai, kas jiems skirta’.

35. Die Rache ist mein; ich will vergelten. Zu seiner Zeit soll ihr Fuß gleiten; denn die Zeit ihres Unglücks ist nahe, und was über sie kommen soll, eilt herzu.

35. La vengeance m'appartient, et la rétribution, pour le temps où leur pied chancellera; car le jour de leur calamité est proche, et les choses qui doivent leur arriver se hâtent.

35. Mía es la venganza y el pago, al tiempo que su pié vacilará: porque el día de su aflicción está cercano, y lo que les está determinado se apresura.

35 Mijn is de wraak en de vergelding, ten tijde als hunlieder voet zal wankelen; want de dag huns ondergangs is nabij, en de dingen, die hun zullen gebeuren, haasten.

35. Mojać jest pomsta i nagroda; czasu swego powinie się noga ich, ponieważ bliski jest dzieó zginienia ich, a spieszą się przyszłe rzeczy do nich.

35. Enyém a bosszúállás [25†] és megfizetés, a mikor lábuk megtántorodik; mert közel van az ő veszedelmök napja, és siet, a mi rájok vár!

35 У Меня отмщение и воздаяние, когда поколеблется нога их; ибо близок день погибели их, скоро наступит уготованное для них.

35. Моя пімста і відплата буде того часу, як ноги їх хитати муться; день бо погибелї їх близько, а що чикає їх, те вже постигає їх.

36. Sillä Herra hankkii oikeuden kansallensa ja armahtaa palvelijoitansa, koska hän näkee, että heidän voimansa on poissa ja että kaikki tyynni on lopussa.

36. Sillä Herra tuomitsee kansansa, ja armahtaa palveliaansa; sillä hän näkee, että käsi on poissa, ja ei ole mitään tallella pidetty eikä jätetty.

36. SIllä HERra duomidze hänen Canssans ja hän armahta palwelians päälle. Sillä hän cadzahta että he owat juuri huckunet ja eikä ne suljetut eikä jocu jäänyt ole.

36. Sille HERRA domitzepi henen Canssans/ ia palueliains päle hen armacta. Sille hen catzahtapi/ Ette he ouat iuri huckuneet/ Ja eike ne sulietut/ eike iocu ole ylitzeienyt. (Sillä HERRA tuomitseepi hänen kansansa/ ja palwelijainsa päälle hän armahtaa. Sillä hän katsahtaapi/ Että he owat juuri hukkuneet/ Ja eikä ne suljetut/ eikä joku ole ylitsejäänyt.)

36 For Jehovah will judge his people and regrets for his servants, when he sees that (their) power has gone and there is none (remaining), shut up or left at large.

36. For the LORD shall judge his people, and repent himself for his servants, when he seeth that their power is gone, and there is none shut up, or left.

36. Thi Herren skal dømme sit Folk og han vil forbarme sig over sine Tjenere, naar han ser, at deres Magt er borte, og at det er forbi baad med den bundne og den løsladte

36. Ty Herren varder dömandes sitt folk, och öfver sina tjenare skall han förbarma sig; ty han varder anseendes, att de äro slätt förgångne, och hvarken de beslutne, eller någon man är öfverblifven.

36. Sest Jehowa tahhab om̃a rahwale kohhut moista, ja om̃a sullaste pärrast kahhetseda, kui ta nääb, et nende wäggi käest ärraläinud ja nurja sanud, mis kallis ja mis alw olli.

36. Viešpats teis savo tautą ir pasigailės savo tarnų, kai jų jėgos bus išsekusios.

36. Denn der HERR wird sein Volk richten, und über seine Knechte wird er sich erbarmen. Denn er wird ansehen, daß ihre Macht dahin ist und beides, das Verschlossene und Verlassene, weg ist.

36. Car l'Éternel tirera satisfaction de son peuple, et aura pitié de ses serviteurs, quand il verra que leur force s'en est allée, et qu'il n'y reste rien de ce qu'on enferme ou de ce qu'on délaisse.

36. Porque Jehová juzgará a su pueblo, y sobre sus siervos se arrepentirá, cuando viere que la fuerza pereció sin quedar guardado ni desamparado.

36 Want de HEERE zal aan Zijn volk recht doen, en het zal Hem over Zijn knechten berouwen; want Hij zal zien, dat de hand is weggegaan, en de beslotene en verlatene niets is.

36. Albowiem sądzić będzie Pan lud swój, a sług swoich użali się, gdy ujrzy, że ustała siła, a iż tak pojmany, jako zostawiony, nic nie mogą.

36. Mert megítéli az Úr az ő népét, és megkönyörül az ő szolgáin, ha látja, hogy elfogyott az erő, s védett [26†] és védtelen oda van.

36 Но Господь будет судить народ Свой и над рабамиСвоими умилосердится, когда Он увидит, что рука их ослабела, и не стало ни заключенных, ни оставшихся вне .

36. Но Господь судити ме нарід свій і змилосердується над рабами своїми, як побачить, що поникла їх сила, і не стало нї невольника нї вільного.

37. Silloin hän kysyy: 'Missä ovat nyt niiden jumalat, missä kallio, johon he turvasivat,

37. Ja pitää sanottaman: kussa heidän Jumalansa ovat? heidän kallionsa, johonka he uskalsivat?

37. Ja pitä sanottaman: Cusa heidän Jumalans owat? heidän callions johonga he uscalsit?

37. Ja quin sanotan/ Cussa heiden Jumalans ouat ? heiden Callions/ ionga päle he vskalsit? (Ja kuin sanotaan/ Kussa heidän jumalansa owat? heidän kallionsa/ jonka päälle he uskalsit?)

37 And he will say, Where are their gods, the rock in which they took refuge,

37. And he shall say, Where are their gods, their rock in whom they trusted,

37. Og han skal sige: Hvor ere deres Guder, den Klippe, som de forlod sig paa,

37. Och man varder sägandes: Hvar äro deras gudar; deras klippa, der de förtröste sig uppå?

37. Kui ööldakse: kus on nende jummalad, kus se kaljo, kelle jure nemmad kippusid?

37. Jis sakys: ‘Kur jų dievai, uola, kuria jie pasitikėjo?

37. Und man wird sagen: Wo sind ihre Götter, ihr Fels, auf den sie trauten?

37. Il dira: Où sont leurs dieux, le rocher en qui ils se confiaient,

37. Y dirá: ¿Dónde están sus dioses, el fuerte de quien se ampararon,

37 Dan zal Hij zeggen: Waar zijn hun goden; de rotssteen, op welken zij betrouwden?

37. I rzecze: Gdzież bogowie ich? Ona opoka, w której ufali?

37. És ezt mondja: Hol az ő istenök? a Kőszikla, a melyben bizakodtak?

37 Тогда скажет Господь : где боги их, твердыня, на которую они надеялись,

37. І скаже він: Де ж боги їх, скеля, що на неї вповали,

38. missä ne, jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan ja joivat heidän juomauhriensa viinin?' Nouskoot ne auttamaan teitä, olkoot ne teidän suojananne.

38. Joiden lihavimmat uhrit he söivät, ja joivat viinan heidän juomauhristansa, nouskaan ne ja auttakaan teitä ja varjelkaan teitä.

38. Joiden lihawimmat uhrit he söit ja joit wijnan heidän juomauhristans. Noscan ne ja auttacan teitä ja warjelcan teitä.

38. Joinenga lihauimmat wffrist he söit/ ia winan ioit heiden ioomawffristans. Noscaat ne/ ia auttakaat teite/ ia warielkat teite. (Joinenka lihawimmat uhrista he söit/ ja winan joit heidän juomauhristansa. Nouskaat ne/ ja auttakaat teitä/ ja warjelkaat teitä.)

38 which ate the fat of their sacrifices, (and) drank the wine of their drink offering? Let them rise up and help you*, let them be your* protection.

38. Which did eat the fat of their sacrifices, and drank the wine of their drink offerings? let them rise up and help you, and be your protection.

38. de, som skulle æde deres Slagtofres Fedt, og som skulle drikke deres Drikofres Vin? Lader dem staa op og hjælpe eder, at der kan være et Skjul over eder!

38. Af hvilkas offer de åto det feta, och drucko vin af deras drickoffer; lät dem uppstå och hjelpa eder, och beskärma eder.

38. Kelle tappa-ohwride raswa nemmad söid ja jöid nende joma-ohwride wina? tousko nemmad ülles ja aitko teid, olgo nemmad teile warjul seisma kohhaks.

38. Kur tie, kurie valgė jų aukų taukus ir gėrė jų aukų vyną? Tegul jie pakyla ir padeda jums.

38. Welche das Fett ihrer Opfer aßen und tranken den Wein ihrer Trankopfer, laßt sie aufstehen und euch helfen und schützen!

38. Qui mangeaient la graisse de leurs sacrifices et buvaient le vin de leurs libations? Qu'ils se lèvent, qu'ils vous aident, qu'ils vous servent de retraite.

38. Que comían el sebo de sus sacrificios, bebían el vino de sus derramaduras? levántense, y os ayuden, os amparen.

38 Welker slachtofferen vet zij aten, welker drankofferen wijn zij dronken; dat zij opstaan en u helpen, dat er verberging voor u zij.

38. Którzy tłustość ofiar ich jadali, i pijali wino ofiar ich mokrych? Niechże wstaną, i ratują was, i niechaj będą ucieczką waszą.

38. A kik megették az ő véres áldozataik kövérjét, megitták az ő italáldozatuk borát: keljenek fel és segítsenek [27†] meg titeket, és oltalmazzanak meg titeket!

38 которые ели тук жертв их и пили вино возлияний их? пустьони восстанут и помогут вам, пусть будут для вас покровом!

38. Де вони, що поїдали тук жертов їх заколюваних, і пили вино, жертву їх ливну? Нехай встануть і поможуть вам, нехай будуть вам охороною.

39. Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä, joka pelastaisi minun käsistäni.

39. Nähkäät nyt, että minä itse olen, ja ei ole jumalia minun kanssani. Minä kuoletan ja teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan, ja ei kenkään ole, joka minun käsistäni vapahtaa.

39. Ettekö te näe nyt että minä se yxinäns olen ja ei ole toinen Jumala paidzi minua? Minä woin tappa ja wirwotta minä lyön ja parannan ja ei kengän ole joca minun käsistäni wapahta.

39. Eikö te näet nyt/ ette mine se yxinens olen/ ia ei ole toinen Jumala paitzi minua? Mine woin tappa ia wirgotta/ mine löön/ ia parannan/ Ja ei kengen ole/ ioca minun kesisteni taita wapachta. (Eikö te näe nyt/ että minä se yksinänsä olen/ ja ei ole toinen Jumala paitsi minua`? Minä woin tappaa ja wirwoittaa/ Minä lyön/ ja parannan/ Ja ei kenkään ole/ joka minun käsistäni taitaa wapahtaa.)

39 See now that I, even I, am he and there is no god with me. I kill and I make alive. I wound and I heal. And there is none that can deliver out of my hand.

39. See now that I, even I, am he, and there is no god with me: I kill, and I make alive; I wound, and I heal: neither is there any that can deliver out of my hand.

39. Ser nu at jeg er, og der er ingen Gud ved Siden af mig; jeg døder og gør levende, jeg saarer og jeg læger, og der er ingen, som redder af min Haand.

39. Sen I nu, att jag allena äret, och ingen Gud är förutan mig; jag kan döda, och lefvande göra; jag kan slå, och kan hela, och ingen är, som utu mine hand kan fria.

39. Katske nüüd, et minna, minna ollen sesamma, ja ükski Jummal ei olle minno körwas: Minna surretan ja teen ellawaks: ma peksan katki ja Minna teen terweks, ja polle ükski, kes mo käest peästab.

39. Supraskite, kad Aš esu vienas ir šalia manęs nėra kito dievo. Aš užmušu ir atgaivinu, sužeidžiu ir gydau; ir niekas neišgelbės iš mano rankos.

39. Seht ihr nun, daß ich's allein bin und ist kein Gott neben Mir! Ich kann töten und lebendig machen, ich kann schlagen und heilen, und ist niemand, der aus meiner Hand errette.

39. Voyez maintenant que c'est moi, moi-même, et qu'il n'y a point d'autre Dieu que moi. Je fais mourir et je fais vivre, je blesse et je guéris, et il n'y a personne qui puisse délivrer de ma main.

39. Ved ahora que yo, yo soy, y no hay dioses conmigo: yo hago morir, y yo hago vivir: yo hiero y yo curo: y no hay quien escape de mi mano.

39 Ziet nu, dat Ik, Ik DIE ben, en geen God met Mij, Ik dood en maak levend; Ik versla en Ik heel; en er is niemand, die uit Mijn hand redt!

39. Obaczcież teraz, żem Ja, Jam jest sam, a że nie masz bogów oprócz Mnie; Ja zabijam i ożywiam, zranię, i Ja uleczę, a nie masz kto by z ręki mojej wyrwał.

39. Most lássátok meg, hogy én vagyok, és nincs Isten [28†] kivülem! Én ölök [29†] és elevenítek, én sebesítek és én gyógyítok, és nincs, a ki kezemből megszabadítson.

39 Видите ныне, что это Я, Я – и нет Бога, кроме Меня: Я умерщвляю и оживляю, Я поражаю и Я исцеляю, и никто не избавит от руки Моей.

39. Подивітесь тепер, що я, се я, що стою, і нема Бога кромі мене! Я вбиваю і оживляю, я задаю рани і сцїляю; і нема нїкого, хто б спас із руки моєї!

40. Minä nostan käteni taivasta kohti ja sanon: Niin totta kuin minä elän iankaikkisesti, kun minä teroitan miekkani salaman,

40. Sillä minä nostan käteni taivaasen ja sanon: minä elän ijankaikkisesti.

40. Sillä minä nostan käteni taiwaseen ja sanon: minä elän ijancaickisest.

40. Sille mine ylesnostan minun käteni/ Taiuasen/ ia sanon/ Mine elen ijancaikisesta. (Sillä minä ylösnostan minun käteni/ taiwaaseen/ ja sanon/ Minä elän iankaikkisesti.)

40 For I lift up my hand to heaven and say, As I live everlasting,

40. For I lift up my hand to heaven, and say, I live for ever.

40. Thi jeg opløfter min Haand til Himmelen og siger: Jeg, jeg lever evindeligen.

40. Ty jag vill lyfta mina hand upp i himmelen, och vill säga: Jag lefver evinnerliga.

40. Sest ma töstan omma kät taewa pole ja ütlen: ni töeste kui ma ellan iggaweste:

40. Aš, pakėlęs ranką į dangų, sakau­ Aš esu gyvas per amžius.

40. Denn ich will meine Hand in den Himmel heben und will sagen: Ich lebe ewiglich.

40. Car je lève ma main vers les cieux, et je dis: Je suis vivant éternellement!

40. Cuando yo alzaré a los cielos mi mano, y diré: Vivo yo para siempre.

40 Want Ik zal Mijn hand naar den hemel opheffen, en Ik zal zeggen: Ik leef in eeuwigheid!

40. Albowiem podniosę ku niebu rękę moję, i rzekę: Żyję Ja na wieki.

40. Mert felemelem kezemet az égre, és ezt mondom: Örökké [30†] élek én!

40 Я подъемлю к небесам руку Мою и говорю: живу Я во век!

40. Бо я підіймаю руку мою до неба і кажу вам: Я живу вічно!