11 luku

Mooseksen puheen jatkoa: Israel noudattakoon Herran käskyjä.

1. Rakasta siis Herraa, sinun Jumalaasi, ja noudata alati hänen määräyksiänsä, säädöksiänsä, oikeuksiansa ja käskyjänsä.

1. Niin rakasta nyt Herraa sinun Jumalaas, ja pidä hänen lakinsa, säätynsä, oikeutensa ja käskynsä alinomaa.

1. NIin racasta nyt HERra sinun Jumalatas ja pidä hänen lakins säätyns oikeudens ja käskyns nijncauwan cuin sinä elät.

1 Therefore you will love Jehovah your God and keep his charge and his statutes and his ordinances and his commandments, always.

1. Therefore thou shalt love the LORD thy God, and keep his charge, and his statutes, and his judgments, and his commandments, alway.

1. Og du skal elske Herren din Gud og tage Vare paa, hvad han vil have varetaget, og paa hans Skikke og hans Befalinger og hans Bud, alle Dage.

1. Så skall du nu älska Herran din Gud, och hålla hans lag, hans seder, hans rätter och hans bud, så länge du lefver.

1. Ja sa pead Jehowat omma Jummalat armastama ja piddama temma käskmissed ja ta seädmissed ja ta kohtoseädussed ja ta kässod keik ello aia.

1. ‘‘Mylėk Viešpatį, savo Dievą, visada vykdyk Jo įsakymus, įstatymus, nuostatus bei paliepimus.

1. So sollst du nun den HERRN, deinen Gott, lieben und sein Gesetz, seine Weise, seine Rechte halten dein Leben lang.

1. Aime donc l'Éternel ton Dieu, et garde toujours ce qu'il veut que tu gardes, ses statuts, ses lois et ses commandements.

1. AMARÁS pues a Jehová tu Dios, y guardarás su observancia, y sus estatutos y sus derechos, y sus mandamientos todos los dias.

1 Daarom zult gij den HEERE, uw God, liefhebben, en gij zult te allen dage onderhouden Zijn bevel, en Zijn inzettingen, en Zijn rechten, en Zijn geboden.

1. Miłujże tedy Pana, Boga twego, i przestrzegaj obrzędów jego, i ustaw jego, i sądów jego, i przykazaó jego, po wszystkie dni.

1. Szeresd azért az Urat, a te Istenedet, tartsd meg az ő megtartani valóit: rendeléseit, [1†] végzéseit és parancsolatait minden időben.

1 Итак люби Господа, Бога твоего, и соблюдай, что повелено Им соблюдать, и постановления Его и законы Его и заповеди Его во все дни.

1. Люби ж Господа, Бога твого, і сповняй повелїння його і встанови його і присуди його і заповідї його, по всї днї.

2. Ja huomatkaa tänä päivänä, etten minä nyt puhu teidän lapsillenne, jotka eivät ole kokeneet eivätkä nähneet Herran, teidän Jumalanne, kuritusta, hänen suuruuttansa, väkevää kättänsä ja ojennettua käsivarttansa,

2. Ja tuntekaat te tänäpänä; sillä en minä teidän lastenne kanssa puhu, jotka ei tiedä, eikä ole nähneet Herran teidän Jumalanne kuritusta, hänen jalouttansa, voimallista kättänsä ja ojennettua käsivarttansa,

2. Ja tietkä te tänäpänä nijtä joita teidän lapsen ei tietänet eikä nähnet ole nimittäin HERran teidän Jumalan curitust hänen jalouttans woimallista kättäns ja ojettua käsiwarttans.

2 And you* know this day, for (it is) not with your* sons who have not known and who have not seen the chastisement of Jehovah your* God, his greatness, his mighty hand and his outstretched arm,

2. And know ye this day: for I speak not with your children which have not known, and which have not seen the chastisement of the LORD your God, his greatness, his mighty hand, and his stretched out arm,

2. Og I skulle kende i Dag - thi jeg taler ikke med eders Børn, som ikke kende, og som ikke have set det - Herren eders Guds Tugtelse, hans Storhed, hans stærke Haand og hans udrakte Arm

2. Och förnimmer i dag det edor barn icke veta, eller sett hafva; nämliga Herrans edars Guds tuktan, hans härlighet, och hans mägtiga hand, och uträckta arm;

2. Ja teie teate tänna, et ma ei rägi mitte teie lastega, kes ei tea ja kes ei olle näinud Jehowa teie Jummala karristust, temma surust, ta tuggewat kät ja ta wälja sirrutud käewart.

2. Kalbu ne jūsų vaikams, kurie nematė ir nepažino Viešpaties, jūsų Dievo, drausmės ir Jo didybės, ir Jo ištiestos galingos rankos,

2. Und erkennet heute, was eure Kinder nicht wissen noch gesehen haben, nämlich die Züchtigung des HERRN, eures Gottes, seine Herrlichkeit, dazu seine mächtige Hand und ausgereckten Arm

2. Et reconnaissez aujourd'hui (car il ne s'agit pas de vos enfants, qui ne l'ont point connu et qui ne l'ont point vu), le châtiment de l'Éternel votre Dieu, sa grandeur, sa main forte, et son bras étendu,

2. Y sepáis hoy, que no hablo con vuestros hijos, que no han sabido ni visto el castigo de Jehová vuestro Dios, su grandeza, su mano fuerte, y su brazo extendido:

2 En gijlieden zult heden weten, dat ik niet spreek met uw kinderen, die het niet weten, en de onderwijzing des HEEREN, uws Gods, niet gezien hebben. Zijn grootheid, Zijn sterke hand en Zijn uitgestrekten arm;

2. A poznajcie dziś (bo nie mówię do synów waszych, którzy nie znali, ani widzieli karania Pana, Boga waszego); wielmożność jego, rękę jego mocną, i ramię jego wyciągnione;

2. És tudjátok meg ma (mert nem a ti fiaitokkal szólok, a kik nem tudják és nem látták) az Úrnak, a te Isteneteknek fenyítését, nagyságát, erős kezét és kinyújtott karját,

2 И вспомните ныне, – ибо я говорю не с сынами вашими, которые не знают и не видели наказания Господа Бога вашего, – Его величие Его крепкую руку и высокую мышцу его,

2. І признайте сьогоднї, - бо розмовляю не з дїтьми вашими, що не знають і не бачили, - кари від Господа, Бога вашого, славу його, потужну руку його і простягнуту правицю,

3. eivät hänen tunnustekojaan ja töitään, jotka hän teki Egyptissä faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja koko hänen maalleen,

3. Ja hänen ihmeitänsä, ja tekojansa jotka hän teki Egyptiläisten seassa, Pharaolle Egyptin kuninkaalle, ja kaikelle hänen maakunnallensa,

3. Ja hänen ihmeitäns ja tecojans cuin hän teki Egyptiläisten seas Pharaolle Egyptin Cuningalle ja caikelle hänen maacunnallens.

3 and his signs and his works, which he did in the midst of Egypt to Pharaoh the King of Egypt and to all his land,

3. And his miracles, and his acts, which he did in the midst of Egypt unto Pharaoh the king of Egypt, and unto all his land;

3. og hans Tegn og hans Gerninger, som han gjorde midt i Ægypten paa Farao, Kongen i Ægypten, og paa alt hans Land;

3. Och hans tecken och verk, som han gjorde ibland de Egyptier, på Pharao, Konungen i Egypten, och på allt hans land;

3. Ja ta immetähhed ja temma teud, mis ta teinud Egiptusses Warao Egiptusse kunningale ja keige ta male.

3. Jo ženklų ir darbų, padarytų faraonui, Egipto karaliui, ir visam jo kraštui,

3. und seine Zeichen und Werke, die er getan hat unter den Ägyptern, an Pharao, dem König in Ägypten, und am allem seinem Lande;

3. Et ses signes, et les œuvres qu'il fit au milieu de l'Égypte, contre Pharaon, roi d'Égypte, et contre tout son pays;

3. Y sus señales, y sus hechos que hizo en medio de Egipto a Faraón rey de Egipto, y a toda su tierra.

3 Daartoe Zijn tekenen en Zijn daden, die Hij in het midden van Egypte gedaan heeft, aan Farao, den koning van Egypte, en aan zijn ganse land;

3. I cuda jego, i sprawy jego, które uczynił w pośród Egiptu, Faraonowi, królowi Egipskiemu, i wszystkiej ziemi jego;

3. Jeleit és cselekedeteit, a melyeket Égyiptomban cselekedett a Faraóval, az égyiptombeliek királyával, és az ő egész földével;

3 знамения Его и дела Его, которые Он сделал среди Египта с фараоном, царем Египетским, и со всею землею его,

3. І знаки його і дїла його, що сотворив їх в Египтї над Фараоном, царем Египецьким, і над усією його землею;

4. eivätkä, mitä hän teki egyptiläisten sotajoukolle, heidän hevosillensa ja vaunuillensa, joiden päälle hän vyörytti Kaislameren vedet, kun he ajoivat teitä takaa, ja jotka Herra hukutti, niin ettei heitä enää ole,

4. Ja mitä hän teki Egyptiläisten sotaväelle, heidän hevosillensa ja vaunuillensa, kuin hän antoi Punaisen meren vedet juosta heidän päällensä, kuin he teitä ajoivat takaa, ja Herra hukutti heidät hamaan tähän päivään asti,

4. Ja mitä hän teki Egyptiläisten sotawäelle heidän hewoisillens ja waunuillens cosca hän punaisen meren wedet tuotti heidän päällens cosca he teitä ajoit taca ja HERra hucutti heidän haman tähän päiwän asti.

4 and what he did to the army of Egypt, to their horses and to their chariots, how he made the water of the Red Sea to overflow them as they pursued after you* and how Jehovah has destroyed them to this day,

4. And what he did unto the army of Egypt, unto their horses, and to their chariots; how he made the water of the Red sea to overflow them as they pursued after you, and how the LORD hath destroyed them unto this day;

4. og hvad han gjorde paa Ægypternes Hær, paa deres Heste og paa deres Vogne, der han lod Vandet i det røde Hav flyde over dem, medens de forfulgte eder, og Herren lod dem omkomme indtil denne Dag;

4. Och hvad han gjorde på de Egyptiers magt; på deras hästar och vagnar, då han lät komma vattnet af det röda hafvet öfver dem, när de foro efter eder, och Herren förgjorde dem, allt intill denna dag;

4. Ja mis ta teinud Egiptusse söawäele, temma hoostele ja ta söa wankrittele, kuida ta on lasknud körkiatte merre wet nende peäle joosta, kui nemmad teid tagga aiasid, ja Jehowa neid ärrahukkas tännapäwani.

4. visai egiptiečių kariuomenei, žirgams ir kovos vežimams, kai juos užliejo Raudonosios jūros vanduo, besivejant jus, ir Viešpats juos sunaikino,

4. und was er an der Macht der Ägypter getan hat, an ihren Rossen und Wagen, da er das Wasser des Schilfmeers über sie führte, da sie euch nachjagten und sie der HERR umbrachte bis auf diesen Tag;

4. Et ce qu'il fit à l'armée d'Égypte, à ses chevaux et à ses chars, quand il fit refluer contre eux les eaux de la mer Rouge, lorsqu'ils vous poursuivaient, et que l'Éternel les détruisit, jusqu'à ce jour;

4. Y lo que hizo al ejército de Egipto, a sus caballos, y a sus carros, que hizo ondear las aguas del mar Bermejo sobre sus faces cuando vinieron en pos de vosotros, y Jehová los destruyó hasta hoy.

4 En wat Hij gedaan heeft aan het heir der Egyptenaren, aan deszelfs paarden en aan deszelfs wagenen; dat Hij de wateren van de Schelfzee boven hun aangezicht deed overzwemmen, als zij ulieden van achteren vervolgden; en de HEERE verdeed hen, tot op dezen dag.

4. I co uczynił wojsku Egipskiemu, koniom jego, i wozom jego; który sprawił, że je okryły wody morza czerwonego, gdy was gonili, i wytracił je Pan aż do dnia tego;

4. És a melyeket cselekedett az égyiptombeliek seregével, lovaival és szekereivel, mivelhogy reájok árasztá a Veres tenger vizeit, mikor üldözének titeket, és elveszté őket az Úr mind e mai napig;

4 и что Он сделал с войском Египетским, с конями его и колесницами его, которых Он потопил в водах Чермного моря, когда они гнались за вами, – и погубил их Господь даже до сего дня;

4. І що він сотворив над войськовою потугою Египецькою, над кіньми їх і над колесницями їх; як затопив їх водами Червоного моря, коли вони гнались за вами; і погубив їх Господь по сей день;

5. eivätkä, mitä hän teki teille erämaassa, aina siihen saakka, kunnes te tulitte tähän paikkaan,

5. Ja mitä hän teille korvessa tehnyt on, siihenasti kuin te tähän paikkaan tulitte,

5. Ja mitä hän teille corwes tehnyt on sijhen asti cuin te tähän paickaan tulitta.

5 and what he did to you* in the wilderness, until you* came to this place,

5. And what he did unto you in the wilderness, until ye came into this place;

5. og hvad han har gjort ved eder i Ørken, indtiI I ere komne til dette Sted;

5. Och hvad han eder gjorde i öknene, intilldess I nu till detta rummet komne ären;

5. Ja mis ta teile teinud körbes, senni kui teie seie kohta saite.

5. ir kaip Jis jums padėjo dykumoje, iki atėjote į šitą vietą,

5. und was er euch getan hat in der Wüste, bis ihr an diesen Ort gekommen seid;

5. Et ce qu'il vous a fait dans le désert, jusqu'à votre arrivée en ce lieu;

5. Y lo que ha hecho con vosotros en el desierto hasta que habéis llegado a este lugar.

5 En wat Hij ulieden gedaan heeft in de woestijn, totdat gij gekomen zijt aan deze plaats.

5. Także co wam uczynił na puszczy, ażeście przyszli na to miejsce;

5. És a melyeket cselekedett veletek a pusztában, a míg e helyre jutátok;

5 и что Он делал для вас в пустыне, доколе вы не дошли до места сего,

5. І що він вчинив про вас у степу, аж покіль ви прийшли до сього врочища;

6. eivätkä, mitä hän teki Daatanille ja Abiramille, Eliabin, Ruubenin pojan, pojille, kun maa avasi kitansa ja koko Israelin keskeltä nielaisi heidät ja heidän perheensä ja majansa ja kaiken, mitä heillä oli mukanansa;

6. Ja mitä hän teki Datanille ja Abiramille Eliabin Rubenin pojan pojille, koska maa avasi suunsa ja nieli heidät, ja heidän perheensä ja majansa; niin myös kaikki heidän tavaransa, joka oli heidän hallussansa koko Israelin keskellä;

6. Ja mitä hän teki Dathanille ja Abiramille Eliabin Rubenin pojan pojille cosca maa awais suuns ja nieli heidän ja heidän perhens ja majans ja caicki heidän tawarans cuin oli heidän hallusans coca Israelin keskellä.

6 and what he did to Dathan and Abiram, the sons of Eliab, the son of Reuben, how the earth opened its mouth and swallowed them up and their households and their tents and every living thing that followed them, in the midst of all Israel,

6. And what he did unto Dathan and Abiram, the sons of Eliab, the son of Reuben: how the earth opened her mouth, and swallowed them up, and their households, and their tents, and all the substance that was in their possession, in the midst of all Israel:

6. og hvad han gjorde ved Datllan og Abiram, Sønner af Eliab, Rubens Søn, at Jorden oplod sin Mund og opslugte dem og deres Huse og deres Telte og alle Ting, som fulgte med dem, midt iblandt hele Israel.

6. Hvad han gjorde Dathan och Abiram, Eliabs sönom, Rubens sons; huru jorden öppnade sin mun, och uppsvalg dem med deras folk och tjäll, och alla deras ägodelar, som under dem voro, midt i hela Israel.

6. Ja mis ta teinud Tatanile ja Abiramile Eliabi poegadele, kes Rubeni poeg olli, kuida se Ma omma su lahti teinud ja ärranelanud neid ja nende perret ja nende telgid, ja keik se warrandusse, mis ial nende pärralt olli keige Israeli seas.

6. ir ką Jis padarė Rubeno sūnaus Eliabo dviem sūnums Datanui ir Abiramui, kuriuos atsivėrusi žemė prarijo su šeimomis, palapinėmis ir visu jų lobiu.

6. was er Dathan und Abiram getan hat, den Kindern Eliabs, des Sohnes Rubens, wie die Erde ihren Mund auftat und verschlang sie mit Gesinde und Hütten und allem ihrem Gut, das sie erworben hatten, mitten unter dem ganzen Israel.

6. Et ce qu'il fit à Dathan et à Abiram, fils d'Éliab, fils de Ruben; comment la terre ouvrit sa bouche et les engloutit, au milieu de tout Israël, avec leurs familles et leurs tentes, et tous les êtres qui les suivaient.

6. Y lo que hizo con Datán y Abirón, hijos de Eliab, hijo de Rubén, que abrió la tierra su boca, y tragó a ellos y a sus casas, y sus tiendas, y toda la hicienda, que tenían en pié en medio de todo Israel.

6 Daarboven, wat Hij gedaan heeft aan Dathan, en aan Abiram, zonen van Eliab, den zoon van Ruben; hoe de aarde haar mond opendeed, en hen verslond met hun huisgezinnen, en hun tenten, ja, al wat bestond, dat hun aanging, in het midden van gans Israel.

6. I co uczynił Datanowi, i Abironowi, synom Elijaba, syna Rubenowego, jako otworzywszy ziemia usta swe, pożarła je, i domy ich, i namioty ich, i wszystkę majętność, która była przy nich, w pośrodku wszystkiego Izraela.

6. És a melyeket cselekedett [2†] Dáthánnal és Abirámmal, Eliábnak a Rúben fiának fiaival, mikor a föld megnyitá az ő száját, és elnyelé őket háznépeikkel, sátoraikkal, és minden marhájokkal egyetemben, a mely az övék vala, az egész Izráel között.

6 и что Он сделал с Дафаном и Авироном, сынами Елиава, сына Рувимова,когда земля разверзла уста свои и среди всего Израиля поглотила их и семейства их, и шатры их, и все имущество их, которое было у них;

6. Та що він зробив з Датаном та з Абирамом, синами Єлїаба, Рубененка: як земля роззявила челюстї свої та й проковтнула їх посеред синів всього Ізраїля з їх домівками, з їх наметами і з усїм статком, який був вкупі з ними.

7. vaan minä puhun teille, jotka olette omin silmin nähneet kaikki Herran suuret teot, jotka hän on tehnyt.

7. Sillä teidän silmänne ovat nähneet kaikki ne suuret Herran teot, jotka hän tehnyt on.

7. SIllä teidän silmän owat nähnet ne suuret HERran tegot cuin hän tehnyt on.

7 but your* eyes have seen all the great work of Jehovah which he did.

7. But your eyes have seen all the great acts of the LORD which he did.

7. Thi eders Øjne have set alle Herrens store Gerninger, som han har gjort.

7. Ty edor ögon hafva sett de stora Herrans gerningar, som han gjort hafver.

7. Sest teie silmad on keik Jehowa sured tööd näinud, mis ta teinud.

7. Jūsų akys matė visus didingus Viešpaties darbus, kuriuos Jis padarė.

7. Denn eure Augen haben die großen Werke des HERRN gesehen, die er getan hat.

7. Car ce sont vos yeux qui ont vu toute la grande œuvre que l'Éternel a faite.

7. Mas vuestros ojos han visto todos los grandes hechos que Jehová ha hecho.

7 Want het zijn uw ogen, die gezien hebben al dit grote werk des HEEREN, dat Hij gedaan heeft.

7. A oczy wasze widziały wszystkie sprawy Paóskie wielkie, które czynił.

7. Mert saját szemeitekkel láttátok az Úrnak minden nagy cselekedetét, a melyeket cselekedett.

7 ибо глаза ваши видели все великие дела Господа, которые Он сделал.

7. Очі бо ваші бачили всї великі дїла Господнї, що сотворив їх.

8. Niin pitäkää kaikki käskyt, jotka minä tänä päivänä teille annan, että te tulisitte voimakkaiksi, menisitte ja ottaisitte omaksenne sen maan, jota nyt menette omaksenne ottamaan,

8. Sentähden pitäkäät kaikki ne käskyt, jotka minä teille tänäpänä käsken, että te vahvistuisitte tulemaan ja omistamaan sitä maata, jota te menette omistamaan.

8. Sentähden pitäkät caicki ne käskyt cuin minä teille tänäpänä käsken että te wahwistuisitte tuleman ja omistaman sitä maata cuin te menette omistaman.

8 Therefore you* will keep all the commandment which I command you this day, that you* may be strong and go in and possess the land, where you* go over to possess it,

8. Therefore shall ye keep all the commandments which I command you this day, that ye may be strong, and go in and possess the land, whither ye go to possess it;

8. Derfor skulle I holde alle de Bud, som jeg byder dig i Dag, at I maa blive stærke og komme ind og eje Landet, som I drage over til for at eje det,

8. Derföre skolen I hålla all de bud, som jag bjuder eder i dag, på det I skolen styrkte varda till att komma in, och intaga landet, dit I faren till att intaga det;

8. Sepärrast peate teie keik need kässud piddama, mis ma teid tänna kässin, et teie saaksite kinnitud ja tullete ja pärrite se Ma, kuhho teie lähhäte sedda pärrima.

8. Vykdykite visus Jo paliepimus, kuriuos jums šiandien skelbiu, kad būtumėte tvirti užimti ir paveldėti žemę, į kurią einate,

8. Darum sollt ihr alle die Gebote halten, die ich dir heute gebiete, auf daß ihr gestärkt werdet, hineinzukommen und das Land einzunehmen, dahin ihr ziehet, daß ihr's einnehmet;

8. Vous garderez donc tous les commandements que je vous donne aujourd'hui, afin que vous vous fortifiiez, et que vous entriez et vous empariez du pays où vous allez passer pour en prendre possession;

8. Guardád pues todos los mandamientos, que yo os mando hoy, para que seais esforzados, y entréis, y heredéis la tierra, a la cual pasáis para heredarla;

8 Houdt dan alle geboden, die ik u heden gebiede; opdat gij gesterkt wordt en inkomt, en erft het land, waarheen gij overtrekt, om dat te erven;

8. Strzeżcież tedy każdego przykazania, które ja przykazuję wam dziś, abyście się zmocnili, a wszedłszy posiedli ziemię, do której idziecie, abyście ją odziedziczyli;

8. Tartsátok meg azért mind a parancsolatokat, a melyeket én ma parancsolok néked, hogy megerősödjetek, bemenjetek és bírjátok a földet, a melyre átmentek, hogy bírjátok azt.

8 Итак соблюдайте все заповеди Его , которые я заповедую вам сегодня, дабы выукрепились и пошли и овладели землею, в которую вы переходите, чтоб овладеть ею;

8. Сповняйте ж усї заповідї, що сьогоднї заповідаю вам, щоб ви бувши потужними прийшли та заняли землю, куди переходите, щоб заняти її;

9. ja että te kauan eläisitte siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannotulla valalla on luvannut antaa heille ja heidän jälkeläisillensä, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.

9. Että te kauvan siinä maassa eläisitte, jonka Herra sinun Jumalas vannoi teidän isillenne, heille antaaksensa ja heidän siemenellensä: sen maan, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa.

9. Että te cauwan sijnä maasa eläisitte cuin HERra sinun Jumalas wannoi sinun Isilles heille andaxens ja heidän siemenellens sen maan josa riesca ja hunajata wuota.

9 and that you* may prolong your* days in the land, which Jehovah swore to your* fathers to give to them and to their seed, a land flowing with milk and honey.

9. And that ye may prolong your days in the land, which the LORD sware unto your fathers to give unto them and to their seed, a land that floweth with milk and honey.

9. og at I maa forlænge eders Dage i det Land, hvilket Herren tilsvor eders Fædre at give dem og deres Sæd, et Land, som flyder med Mælk og Honning.

9. Och att du skall länge lefva i landena, som Herren edra fäder svorit hafver att gifva dem och deras säd, ett land der mjölk och hannog uti flyter.

9. Ja et teie woiksite pitkendada ellopäwad seäl maal, mis Jehowa teie wannemattele wandunud, neile ja nende suggule anda, üks Ma mis pima ja met joseb.

9. ir kad ilgai gyventumėte žemėje, plūstančioje pienu ir medumi, kurią Viešpats su priesaika pažadėjo jūsų tėvams ir jų palikuonims.

9. und daß du lange lebest in dem Lande, das der HERR euren Vätern geschworen hat ihnen zu geben und ihrem Samen, ein Land, darin Milch und Honig fließt.

9. Et afin que vous prolongiez vos jours sur la terre que l'Éternel a juré à vos pères de leur donner, à eux et à leur postérité, pays où coulent le lait et le miel.

9. Y porque os sean prolongados los dias sobre la tierra, que juró Jehová a vuestros padres que había de dar a ellos y a su simiente, tierra que corre leche y miel.

9 En opdat gij de dagen verlengt in het land, dat de HEERE uw vaderen gezworen heeft, aan hen en aan hun zaad te geven; een land, vloeiende van melk en honig.

9. A żebyście dni swoich przedłużyli na ziemi, o którą przysiągł Pan ojcom waszym, że im ją da, i nasieniu ich, ziemię opływającą mlekiem i miodem.

9. És hogy sok ideig élhessetek a földön, a mely felől megesküdt az Úr a ti atyáitoknak, hogy nékik és az ő magvoknak adja azt a tejjel és mézzel folyó földet.

9 и дабы вы жили много времени на той земле, которую клялся Господь отцам вашим дать им и семени их, на земле, в которой течет молоко и мед.

9. І щоб ви продовжили вік свій у землї, що Господь клявся батькам вашим, дати їм і насїнню їх, землю, що тече молоком та медом.

10. Sillä se maa, jota sinä menet omaksesi ottamaan, ei ole niinkuin Egyptin maa, josta te olette lähteneet ja jota sinä, siemenesi siihen kylvettyäsi, jalalla polkien kastelit niinkuin vihannestarhaa.

10. Sillä se maa, johonkas menet omistamaan sitä, ei ole niinkuin Egyptin maa, josta te lähteneet olette; jossa sinä siemenes kylvit, ja kastoit sen jaloillas niinkuin kaalimaan.

10. Sillä se maa johongas menet omistaman sitä ei ole nijncuin Egyptin maa josta te lähtenet oletta josa sinä siemenes kylwit ja cannoit wettä nijncuin caalimaahan.

10 For the land, where you go in to possess it, is not as the land of Egypt, from where you* came out, where you sowed your seed and watered it with your foot, as a garden of herbs,

10. For the land, whither thou goest in to possess it, is not as the land of Egypt, from whence ye came out, where thou sowedst thy seed, and wateredst it with thy foot, as a garden of herbs:

10. Thi det Land som du kommer hen til for at eje det, er ikke som Ægyptens Land, som I ere dragne ud fra, hvor du saaede din Sæd og maatte selv gaa og vande den som en Urtehave.

10. Ty det landet, som du kommer till att intaga, är icke såsom Egypti land, der I utdragne ären, der man sår säd, och bär dit vatten till fots, såsom till en kålgård;

10. Sest se Ma, kuhho sa tulled sedda pärrima, ei olle mitte kui Egiptusse-ma, kust teie ollete wäljatulnud, mis sa külwasid omma seemnega, ja kastsid omma waewaga kui ühhe rohho-aia.

10. Žemė, kurios paveldėti einate, yra ne tokia kaip Egipto žemė, iš kurios išėjote, kurioje pasėtą sėklą laistėte savo rankomis atneštu vandeniu kaip daržą.

10. Denn das Land, da du hin kommst, ist nicht wie Ägyptenland, davon ihr ausgezogen seid, da du deinen Samen säen und selbst tränken mußtest wie einen Kohlgarten;

10. Car le pays où tu vas entrer pour le posséder, n'est pas comme le pays d'Égypte d'où vous êtes sortis, où tu semais ta semence, et que ton pied se fatiguait à arroser comme un jardin potager;

10. Que la tierra a la cual entras para heredarla, no es como la tierra de Egipto, de donde habéis salido, que sembrabas tu simiente, y regabas con tu pié, como huerto de legumbres.

10 Want het land, waar gij naar toe gaat, om dat te erven, is niet als Egypteland, van waar gij uitgegaan zijt, hetwelk gij bezaaidet met uw zaad, en bewaterdet met uw gang, als een kruidhof.

10. Albowiem ziemia, do której ty idziesz, abyś ją posiadł, nie jest jako ziemia Egipska, z którejście wyszli, w której posiawszy nasienie twoje, pokrapiaćeś musiał z pracą nóg twoich, jako ogród jarzyny.

10. Mert a föld, a melyre te bemégy, hogy bírjad azt, nem olyan az, mint Égyiptomnak földe, a honnan kijöttetek; a melyben elveted vala a te magodat és a te lábaddal kell vala megöntöznöd, mint egy veteményes kertet;

10 Ибо земля, в которую ты идешь, чтоб овладеть ею, не такова, как земля Египетская, изкоторой вышли вы, где ты, посеяв семя твое, поливал ее при помощи ног твоих, какмасличный сад;

10. Земля бо, куди прийдеш, щоб заняти її, не така, як земля Египецька, з котрої ви вийшли, де ти сїяв пашню та й поливав її, як городину, ворочаючи черпала ногами.

11. Vaan se maa, jota te menette omaksenne ottamaan, on maa, jossa on vuoria ja laaksoja ja joka juo vettä taivaan sateesta,

11. Vaan se maa, johonka te menette omistamaan sitä, on vuorinen ja laaksoinen maa, jonka sade taivaasta kastaa;

11. Waan se maa johonga te menettä omistaman sitä on wuorinen ja laxoinen maa jonga sade taiwast casta.

11 but the land, where you* go over to possess it, is a land of hills and valleys, (and) drinks water from the rain of heaven,

11. But the land, whither ye go to possess it, is a land of hills and valleys, and drinketh water of the rain of heaven:

11. Men det Land, som I drage over til for at eje det, er et Land med Bjerge og Dale, det drikker Vand af Himmelens Regn,

11. Utan det hafver berg, och slättmarker, hvilka regn af himmelen vattna måste;

11. Agga se Ma, kuhho teie lähhäte sedda pärrima, on üks mäggine ja orrune Ma: ta joob wet taewa wihmast;

11. Žemė, į kurią einate, yra kalnų ir slėnių šalis, kurią laisto dangaus lietus,

11. sondern es hat Berge und Auen, die der Regen vom Himmel tränkt,

11. Mais le pays où vous allez passer pour le posséder, est un pays de montagnes et de vallées, et il est abreuvé des eaux de la pluie du ciel.

11. La tierra a la cual pasáis para heredarla, es tierra de montes y de vegas: de la lluvia del cielo has de beber las aguas.

11 Maar het land, waarheen gij overtrekt, om dat te erven, is een land van bergen en van dalen; het drinkt water bij den regen des hemels;

11. Ale ziemia, do której idziecie, abyście ją posiedli, ziemia jest mająca góry i doliny, która dżdżem niebieskim odwilżana bywa:

11. Hanem az a föld, a melyre átmentek, hogy bírjátok azt, hegyes-völgyes föld, [3†] az égnek esőjéből iszik vizet.

11 но земля, в которую вы переходите, чтоб овладеть ею, есть земля с горами и долинами, и от дождя небесного напояется водою, –

11. Земля, що йдеш до неї заняти її, се земля з горами й долинами, напуває її вода дощів небесних:

12. maa, josta Herra, sinun Jumalasi, pitää huolen ja jota Herran, sinun Jumalasi, silmät aina katsovat, vuoden alusta sen loppuun saakka.

12. Josta maasta Herra sinun Jumalas pitää vaarin; ja Herran sinun Jumalas silmät aina näkevät sen, vuoden alusta niin vuoden loppuun asti.

12. Josta maasta HERra sinun Jumalas pitä waarin ja sinun HERras Jumalas silmät aina näkewät sen wuoden algusta nijn wuoden loppuun.

12 a land which Jehovah your God cares for. The eyes of Jehovah your God are always upon it, from the beginning of the year even to the end of the year.

12. A land which the LORD thy God careth for: the eyes of the LORD thy God are always upon it, from the beginning of the year even unto the end of the year.

12. et Land, som Herren din Gud har nøje Agt paa; Herren din Guds Øjne se stedse derpaa fra Aarets Begyndelse og indtil Aarets Ende.

12. Om hvilket land Herren din Gud låter sig vårda, och Herrans dins Guds ögon se alltid deruppå, ifrå begynnelsen på året, intill ändan.

12. Üks Ma, mis järrele Jehowa so Jummal kulab; Jehowa so Jummala silmad on allati seäl peäl aasta hakkatussest aasta löppetussest sadik:

12. Viešpats, jūsų Dievas, visada aprūpina ją, Jo akys stebi ją ištisus metus.

12. auf welch Land der HERR, dein Gott, acht hat und die Augen des HERRN, deines Gottes, immerdar sehen, von Anfang des Jahres bis ans Ende.

12. C'est un pays dont l'Éternel ton Dieu a soin; les yeux de l'Éternel ton Dieu sont continuellement sur lui, depuis le commencement de l'année jusqu'à la fin.

12. Tierra que Jehová tu Dios la procura: siempre están sobre ella los ojos de Jehová tu Dios desde el principio del año hasta el cabo del año.

12 Een land, dat de HEERE, uw God, bezorgt; de ogen des HEEREN, uws Gods, zijn gedurig daarop, van het begin des jaars tot het einde des jaars.

12. Ziemia, o której Pan, Bóg twój, pieczą ma, i na którą zawżdy oczy Pana, Boga twego, patrzą od początku roku, i aż do skoóczenia jego.

12. Oly föld az, a melyre az Úr, a te Istened visel gondot; mindenkor rajta függenek az Úrnak, a te Istenednek szemei az esztendő kezdetétől az esztendő végéig.

12 земля, о которой Господь, Бог твой, печется: очи Господа, Богатвоего, непрестанно на ней, от начала года и до конца года.

12. Се земля, про котру дбає сам Господь, Бог твій; очі Господа, Бога твого, пильнують її від початку року та й до кінця року.

13. Ja jos nyt tottelette minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne,

13. Ja pitää tapahtuman, jos te hyvin kuuliaiset olette minun käskyilleni, jotka minä tänäpänä teille käsken; niin että te rakastatte Herraa teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta teidän sydämestänne ja kaikesta sielustanne,

13. Jos te cuuliaiset oletta minun käskylleni cuin minä tänäpänä teille käsken nijn että te racastatte HERra teidän Jumalatan ja palwelette händä caikest teidän sydämestän ja caikest sielustan.

13 And it will happen, if you* will listen diligently to my commandments which I command you* this day, to love Jehovah your* God and to serve him with all your* heart and with all your* soul,

13. And it shall come to pass, if ye shall hearken diligently unto my commandments which I command you this day, to love the LORD your God, and to serve him with all your heart and with all your soul,

13. Og det skal ske, dersom I høre mine Bud, som jeg byder eder i Dag, at elske Herren eders Gud og at tjene ham af eders ganske Hjerte og af eders ganske Sjæl:

13. Om I nu hören min bud, som jag bjuder eder i dag, att I älsken Herran edar Gud, och tjenen honom af allt hjerta, och af allo själ;

13. Ja se peab sündima, kui teie öiete wöttate kuulda mo kässud, mis minna teid tänna kässin, et teie armastate Jehowat omma Jummalat ja tedda tenite keigest ommast süddamest ja keigest ommast hingest:

13. Jei klausysite mano įsakymų, kuriuos šiandien jums duodu, mylėsite Viešpatį, savo Dievą, ir Jam tarnausite visa širdimi ir visa siela,

13. Werdet ihr nun meine Gebote hören, die ich euch gebiete, daß ihr den HERRN, euren Gott, liebet und ihm dienet von ganzem Herzen und von ganzer Seele,

13. Il arrivera donc que si vous obéissez à mes commandements que je vous donne aujourd'hui d'aimer l'Éternel votre Dieu et de le servir de tout votre cœur et de toute votre âme,

13. Y será que si obedeciendo obedeciereis a mis mandamientos, que yo os mando hoy, amando a Jehová vuestro Dios, y sirviéndole con todo vuestro corazón, y con toda vuestra alma,

13 En het zal geschieden, zo gij naarstiglijk zult horen naar Mijn geboden, die Ik u heden gebiede, om den HEERE, uw God, lief te hebben, en Hem te dienen, met uw ganse hart en met uw ganse ziel;

13. A tak będziecieli pilnie słuchali przykazaó moich, które ja dziś przykazuję wam, żebyście miłowali Pana, Boga waszego, i służyli mu ze wszystkiego serca waszego, i ze wszystkiej duszy waszej:

13. Lészen azért, hogyha valóban engedelmeskedtek az én parancsolataimnak, a melyeket én ma parancsolok néktek, úgy hogy az Urat, a ti Istenteket szeretitek, és néki szolgáltok teljes szívetekből és teljes lelketekből:

13 Если вы будете слушать заповеди Мои, которые заповедую вам сегодня, любить Господа, Бога вашего, и служить Ему от всего сердца вашего и от всей души вашей,

13. І станеться, як слухати мете пильно повелїння мої, що вам сьогоднї заповідаю, любити Господа Бога вашого і служити йому всїм серцем вашим і всією душею вашою,

14. niin minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja kevätsateen, ja sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi.

14. Että minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, varhain ja hiljain; että sinä korjaat jyväs, viinas ja öljys.

14. Nijn minä annan teidän maallen saten ajallans warhain ja hiljain että sinä corjat sinun jywäs wijnas ja öljys.

14 that I will give the rain of your* land in its season, the former rain and the latter rain, that you may gather in your grain and your new wine and your oil.

14. That I will give you the rain of your land in his due season, the first rain and the latter rain, that thou mayest gather in thy corn, and thy wine, and thine oil.

14. Da vil jeg give eders Land Regn paa sin Tid, tidlig Regn og sildig Regn, at du kan indsamle dit Korn og din nye Vin og din Olie.

14. Så skall jag gifva edro lande regn i sinom tid, arla och serla, att du skall inberga din säd, ditt vin, och dina oljo;

14. Siis tahhan minna teie male wihma anda ommal aial, sedda warrast ja hillist wihma, ja sa pead kokkokorristama omma wilja ja omma wärske wina ja omma ölli.

14. Jis duos žemei lietaus reikiamu metu: ankstyvąjį lietų ir vėlyvąjį lietų; suvalysi javus, vynuoges ir aliejų.

14. so will ich eurem Land Regen geben zu seiner Zeit, Frühregen und Spätregen, daß du einsammelst dein Getreide, deinen Most und dein Öl,

14. Je donnerai en son temps la pluie à votre pays, la pluie de la première et de la dernière saison; et tu recueilleras ton froment, ton moût et ton huile.

14. Yo daré la lluvia de vuestra tierra en su tiempo, temprana y tardía, y cogerás tu grano, y tu vino, y tu aceite.

14 Zo zal Ik den regen uws lands geven te zijner tijd, vroegen regen en spaden regen, opdat gij uw koren, en uw most, en uw olie inzamelt.

14. Tedy dam deszcz ziemi waszej czasu swego, ranny i późny, i będziesz zbierał zboża twoje, i wino twoje, i oliwę twoję.

14. Esőt adok a ti földetekre alkalmatos időben: korai és kései esőt, hogy betakaríthasd [4†] a te gabonádat, borodat és olajodat;

14 то дам земле вашей дождь в свое время, ранний и поздний; и ты соберешь хлеб твой и вино твое и елей твой;

14. Так давати му дощ землї вашій свого часу, ранїшні і пізні дощі; так щоб ти зібрав пашню твою і виноград твій і олїю твою;

15. Ja minä annan sinun karjallesi ruohoa kedoillasi; ja sinä syöt ja tulet ravituksi.

15. Ja minä annan sinun karjalles ruohoa sinun kedoillas; että te syötte ja ravitaan.

15. Ja minä annan sinun carjalles ruoho sinun kedoillas että te syötte ja rawitan.

15 And I will give grass in your fields for your cattle and you will eat and be full.

15. And I will send grass in thy fields for thy cattle, that thou mayest eat and be full.

15. Og jeg vil give dit Kvæg Urter paa din Mark, og du skal æde og blive mæt.

15. Och skall gifva dinom boskap gräs på dine mark, att I mågen äta och varda mätte.

15. Ja ma tahhan rohto anda so wälja peäle so lojustele, ja sa pead söma ja so köht peab täis sama.

15. Jis duos tavo gyvuliams žolės laukuose; ir tu valgysi, ir pasisotinsi.

15. und will deinem Vieh Gras geben auf deinem Felde, daß ihr esset und satt werdet.

15. Je mettrai aussi dans ton champ de l'herbe pour ton bétail, et tu mangeras et tu seras rassasié.

15. Y daré yerba en tu campo para tus bestias, y comerás y hartarte has.

15 En Ik zal kruid geven op uw veld voor uw beesten; en gij zult eten en verzadigd worden.

15. Dam też trawę na polach twoich, dla bydła twojego, i będziesz jadł, a najesz się.

15. Füvet is adok a te meződre a te barmaidnak; te pedig eszel és megelégszel.

15 и дам траву на поле твоем для скота твоего, и будешь есть и насыщаться.

15. І дам я про скотину твою пашу на полях твоїх, і будеш живитись і будеш ситий.

16. Varokaa, ettei teidän sydämenne antaudu vieteltäväksi, niin että poikkeatte pois ja palvelette muita jumalia ja niitä kumarratte;

16. Varokaat ettei teidän sydämenne vieteltäisi, niin että poikkeette palvelemaan vieraita jumalia ja kumartamaan heitä.

16. Waan carttacat teitän ettei teidän sydämen wietelläis teisä nijn että te exytte palweleman wieraita jumalita ja cumartaman heitä.

16 Take heed to yourselves, lest your* heart be deceived and you* turn aside and serve other gods and worship them,

16. Take heed to yourselves, that your heart be not deceived, and ye turn aside, and serve other gods, and worship them;

16. Tager eder i Vare, at eders Hjerte ikke bliver bedaaret, saa at I vige af og tjene andre Guder og tilbede dem,

16. Men tager eder vara, att edart hjerta icke låter draga sig dertill, att I afträden, och tjenen andra gudar, och tillbedjen dem;

16. Hoidke ennast, et teie südda ei lasse ennast melitada, et teie ärratagganete, ja tenite teised jummalad ja nende ette kummardate.

16. Saugokitės, kad jūsų širdys nebūtų apgautos, nenuklyskite, netarnaukite svetimiems dievams ir jų negarbinkite.

16. Hütet euch aber, daß sich euer Herz nicht überreden lasse, daß ihr abweichet und dienet andern Göttern und betet sie an,

16. Prenez garde à vous, de peur que votre cœur ne se laisse séduire, et que vous ne vous détourniez, et ne serviez d'autres dieux, et ne vous prosterniez devant eux;

16. Guardáos pues, que vuestro corazón no se entontezca, y os apartéis, y sirváis a dioses ajenos, y os inclinéis a ellos;

16 Wacht uzelven, dat ulieder hart niet verleid worde, dat gij afwijkt, en andere goden dient, en u voor die buigt;

16. Strzeżcież się, by snać nie było zwiedzione serce wasze, abyście odstąpiwszy nie służyli bogom cudzym, i nie kłaniali się im;

16. Vigyázzatok azért, hogy a ti szívetek meg ne csalattassék, és el ne térjetek, [5†] és ne tiszteljetek idegen isteneket, és ne boruljatok le előttök.

16 Берегитесь, чтобы не обольстилось сердце ваше, и вы не уклонились и не стали служить иным богам и не поклонились им;

16. Остерегайтесь, щоб не звело вас серце ваше, і щоб ви, звернувши з дороги, не служили иншим богам і не покланялись перед ними,

17. muutoin Herran viha syttyy teitä kohtaan, ja hän sulkee taivaan, niin ettei tule sadetta eikä maa anna satoansa, ja te häviätte pian siitä hyvästä maasta, jonka Herra teille antaa.

17. Ja Herran viha julmistuis teidän päällenne, ja sulkis taivaan, ettei sadetta tulisi, ja maa ei antaisi hedelmäänsä: ja te kiiruusti hukkuisitte siitä hyvästä maasta, jonka Herra on teille antanut.

17. Ja HERran wiha julmistuis teidän päällen ja sulkis taiwan ettei sadetta tulis ja maa ei andais hedelmätäns ja te kijrust huckuisitte sijtä hywästä maasta cuin HERra on teille andanut.

17 and the anger of Jehovah be kindled against you* and he shut up the heavens, so that there will be no rain and the land will not yield its fruit and you* perish quickly from the good land which Jehovah gives you*.

17. And then the LORD'S wrath be kindled against you, and he shut up the heaven, that there be no rain, and that the land yield not her fruit; and lest ye perish quickly from off the good land which the LORD giveth you.

17. saa Herrens Vrede optændes imod eder, og han lukker Himmelen til, at der ingen Regn kommer, og Jorden ikke giver sin Grøde, og I snart udryddes fra det gode Land, som Herren giver eder.

17. Och Herrans vrede förgrymmar sig då öfver eder, och lycker himmelen till, att intet regn kommer, och jorden icke gifver sin växt, och I snarliga förgås utaf det goda landet, som Herren eder gifvit hafver.

17. Ja Jehowa wihha süttib pöllema teie wasto ja ta panneb taewast kinni, et mitte wihma ei saa, ja se Ma ei anna omma wilja, ja teie peate pea ärrakadduma se hea Ma peält, mis Jehowa teile annab.

17. Nes tada užsirūstinęs Viešpats uždarys dangų, kad nebebūtų lietaus, ir žemė neduos derliaus, ir jūs greitai pražūsite toje geroje žemėje, kurią Viešpats jums duoda.

17. und daß dann der Zorn des HERRN ergrimme über euch und schließe den Himmel zu, daß kein Regen komme und die Erde ihr Gewächs nicht gebe und ihr bald umkommt von dem guten Lande, das euch der HERR gegeben hat.

17. Et que la colère de l'Éternel ne s'allume contre vous, et qu'il ne ferme les cieux, en sorte qu'il n'y ait point de pluie, et que le sol ne donne plus son produit, et que vous ne périssiez bientôt de dessus ce bon pays que l'Éternel vous donne.

17. Y se encienda el furor de Jehová sobre vosotros, y cierre los cielos, y no haya lluvia, ni la tierra dé su fruto, y perezcáis presto de la buena tierra que Jehová os da.

17 Dat de toorn des HEEREN tegen ulieden ontsteke, en Hij den hemel toesluite, dat er geen regen zij, en het aardrijk zijn gewas niet geve; en gij haastelijk omkomt van het goede land, dat u de HEERE geeft.

17. Skąd by się zapalił gniew Paóski przeciwko wam, i zamknąłby nieba, i nie byłoby dżdżu, aniby ziemia wydawała urodzaju swego, i zginęlibyście prędko z ziemi tej wybornej, którą Pan dawa wam.

17. Különben az Úrnak haragja felgerjed reátok, és bezárja az eget, hogy eső ne legyen, és a föld az ő gyümölcsét meg ne teremje; és hamarsággal elvesztek a jó földről, a melyet az Úr ád néktek.

17 и тогда воспламенится гнев Господа на вас, и заключит Он небо, и не будет дождя, и земля не принесет произведений своих, и вы скоро погибнете с доброй земли, которую Господь дает вам.

17. Та щоб не запалав на вас гнїв Господа і він не замкнув небеса; тодї бо не буде дощу і земля не дасть врожаю, і ви швидко щезли б із землї, що дає вам Господь.

18. Painakaa siis nämä minun sanani sydämeenne ja mieleenne ja sitokaa ne merkiksi käteenne, ja ne olkoot muistolauseena otsallanne;

18. Niin pankaat nyt nämät minun sanani teidän sydämeenne, ja teidän mieleenne, ja sitokaat niitä merkiksi teidän käsiinne, että ne olisivat muistoksi teidän silmäinne edessä,

18. NIin pangat nyt nämät sanat teidän sydämijn ja teidän sieluin ja sitocat heitä merkixi teidän käsijn että he olisit muistoxi teidän silmäin edes.

18 Therefore you* will lay up these my words in your* heart and in your* soul. And you* will bind them for a sign upon your* hand and they will be for bands between your* eyes.

18. Therefore shall ye lay up these my words in your heart and in your soul, and bind them for a sign upon your hand, that they may be as frontlets between your eyes.

18. Men I skulle lægge disse mine Ord paa eders Hjerte og paa eders Sjæl. og binde dem til et Tegn paa eders Haand, at de kunne være til et Spand imellem eders Øjne.

18. Så fatter nu dessa orden i hjertat, och i edra själar, och binder dem för ett tecken på edra hand, att de äro till en åminnelse för edor ögon;

18. ¤ Ja teie peate needsinnatsed mo sannad omma süddamesse ja omma hingesse pannema, ja neid sidduma tähheks omma käe peäle, ja nemmad peawad peanaastuks otsa ollema teie silmade wahhel.

18. Įsidėkite šiuos žodžius į savo širdį ir sielą, nešiokite juos kaip ženklą ant rankų ir ant kaktos.

18. So fasset nun diese Worte zu Herzen und in eure Seele und bindet sie zum Zeichen auf eure Hand, daß sie ein Denkmal vor euren Augen seien.

18. Mettez donc mes paroles que voici, dans votre cœur et dans votre âme; liez-les comme un signe sur votre main, et qu'elles soient comme des fronteaux entre vos yeux;

18. Mas pondréis estas mis palabras en vuestro corazón y en vuestra alma: y atarlas heis por señal en vuestra mano, y serán por frontales entre vuestros ojos.

18 Legt dan deze mijn woorden in uw hart, en in uw ziel, en bindt ze tot een teken op uw hand, dat zij tot voorhoofdspanselen zijn tussen uw ogen;

18. Przetoż złóżcie te słowa moje do serca waszego, i do umysłu waszego, a uwiążcie je na znak na rękach waszych, i niech będą jako naczelniki między oczyma waszemi.

18. Vegyétek azért szívetekre [6†] és lelketekre e szavaimat, és kössétek azokat jegyül a ti kezetekre, és homlokkötőkül legyenek a ti szemeitek között;

18 Итак положите сии слова Мои в сердце ваше и в душу вашу, и навяжите их в знак на руку свою, и да будут они повязкою над глазами вашими;

18. Сї слова мої вложіть у серце ваше і в душу вашу, і привязуйте їх як знаки на руку вашу, і нехай будуть вони начільниками між очима вашими;

19. ja opettakaa ne lapsillenne, niin että puhut niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.

19. Ja opettakaat niitä teidän lapsillenne, niin että sinä puhut niistä, huoneessa istuissas, tiellä käydessäs, levätä pannessas ja noustessas.

19. Ja opettacat nijtä teidän lapsillen nijn että sinä puhut nijstä huones istuisas tiellä käydesäs lewätä pannesas ja nostesas.

19 And you* will teach them to your* sons, talking of them when you sit in your house and when you walk by the way and when you lie down and when you rise up.

19. And ye shall teach them your children, speaking of them when thou sittest in thine house, and when thou walkest by the way, when thou liest down, and when thou risest up.

19. Og I skulle lære eders Børn dem ved at tale derom, naar du sidder i dit Hus, og naar du gaar paa Vejen. Og naar du lægger dig, og naar du staa op,

19. Och lärer dem edor barn, så att du talar derom, när du sitter i dino huse, eller går på vägen; när du lägger dig neder, och när du uppstår.

19. Ja teie peate neid ommad lapsed öppetamma ja neist räkima, kui sa ommas koias istud, ja kui sa tee peäl käid, ja kui sa ennast mahhaheidad, ja kui sa üllestoused.

19. Mokykite jų savo vaikus, kalbėkite apie juos, sėdėdami namuose, eidami keliu, guldami ir keldamiesi.

19. Und lehret sie eure Kinder, daß du davon redest, wenn du in deinem Hause sitzest oder auf dem Wege gehst, wenn du dich niederlegst und wenn du aufstehst;

19. Et enseignez-les à vos enfants, en en parlant quand tu te tiens dans ta maison, quand tu marches par le chemin, quand tu te couches et quand tu te lèves.

19. Y enseñarlas heis a vuestros hijos, para que habléis de ellas, sentado en tu casa, andando por el camino, acostándote en la cama, y levantándote.

19 En leert die uw kinderen, sprekende daarvan, als gij in uw huis zit, en als gij op den weg gaat, en als gij nederligt, en als gij opstaat;

19. A nauczajcie ich synów waszych, rozmawiając o nich, gdy usiędziesz w domu twym, i gdy będziesz w drodze, i gdy się układziesz, i gdy wstaniesz.

19. És [7†] tanítsátok meg azokra a ti fiaitokat, szólván azokról, mikor házadban ülsz, mikor úton jársz, mikor fekszel és mikor felkelsz.

19 и учите им сыновей своих, говоря о них, когда ты сидишь в дометвоем, и когда идешь дорогою, и когда ложишься, и когда встаешь;

19. І навчайте їх синів ваших, промовляючи їх, як седиш у домівцї твоїй, і коли йдеш дорогою твоєю, лягаючи, і встаючи;

20. Ja kirjoita ne talosi pihtipieliin ja portteihisi,

20. Ja kirjoita ne sinun huonees pihtipieliin, ja sinun portteihis.

20. Ja kirjoita ne sinun huones pihtipieleen ja sinun porttijs.

20 And you will write them upon the door-posts of your house and upon your gates,

20. And thou shalt write them upon the door posts of thine house, and upon thy gates:

20. og du skal skrive dem paa Dørstolperne i dit Hus og paa dine Porte;

20. Och skrif dem på dörrträn i dino huse, och på dine dörr;

20. Ja sa pead neid kirjotama omma koia piitjalge peäle ja omma wärrawatte peäle,

20. Užrašykite juos ant savo namų durų staktų ir ant vartų,

20. und schreibe sie an die Pfosten deines Hauses und an die Tore,

20. Tu les écriras aussi sur les poteaux de ta maison et sur tes portes;

20. Y escribirlas has en los postes de tu casa, y en tus portadas.

20 En schrijft ze op de posten van uw huis, en aan uw poorten;

20. Napiszesz je też na podwojach domu twego, i na bramach twoich.

20. És írd fel azokat a te házadnak ajtófeleire és a te kapuidra;

20 и напиши их на косяках дома твоего и на воротах твоих,

20. І написуй їх на одвірках у домівки твоєї і на брамах твоїх,

21. että te ja teidän lapsenne kauan eläisitte siinä maassa, jonka Herra teidän isillenne vannotulla valalla lupasi antaa heille, niin kauan kuin taivas maan yli kaareutuu.

21. Että sinä ja sinun lapses kauvan eläisitte maan päällä, jonka Herra teidän isillenne vannoi antaaksensa heille, niinkauvan kuin päivät taivaasta maan päällä ovat.

21. Että sinä ja sinun lapses cauwan eläisit maan päällä cuin HERra teidän Isillen wannoi andaxens heille nijncauwan cuin päiwät taiwast maan päälle owat.

21 that your* days may be multiplied and the days of your* sons, in the land which Jehovah swore to your* fathers to give them, as the days of the heavens above the earth.

21. That your days may be multiplied, and the days of your children, in the land which the LORD sware unto your fathers to give them, as the days of heaven upon the earth.

21. at eders Dage og eders Børns Dage maa blive mangfoldige i det Land, som Herren tilsvor eders, Fædre at give dem, som Himmelens Dage ere over Jorden.

21. Att du och din barn mågen länge lefva i landena, som Herren dine fäder svorit hafver att gifva dem, så länge dagarna af himmelen på jordene vara.

21. Et teie päiwi ja teie laste päiwi paljo saab seäl maal, mis Jehowa teie wannemattele wandunud neile anda, nenda kui taewa päwad Ma peäl.

21. kad jūs ir jūsų vaikai gyventų krašte, kurį Viešpats jūsų tėvams prisiekė duoti, kol dangus bus virš žemės.

21. daß du und deine Kinder lange leben in dem Lande, das der HERR deinen Vätern geschworen hat ihnen zu geben, solange die Tage vom Himmel auf Erden währen.

21. Afin que vos jours et les jours de vos enfants, sur le sol que l'Éternel a juré à vos pères de leur donner, soient multipliés comme les jours des cieux sur la terre.

21. Para que sean aumentados vuestros dias, y los dias de vuestros hijos sobre la tierra que juró Jehová a vuestros padres que les había de dar, como los dias de los cielos sobre la tierra.

21 Opdat uw dagen, en de dagen uwer kinderen, in het land, dat de HEERE uw vaderen gezworen heeft hun te geven, vermenigvuldigen, gelijk de dagen des hemels op de aarde.

21. Aby się rozmnożyły dni wasze, i dni synów waszych na ziemi, o którą przysiągł Pan ojcom waszym, że ją im da, póki niebo nad ziemią trwać będzie.

21. Hogy megsokasodjanak a ti napjaitok és fiaitoknak napjai azon a földön, a mely felől megesküdt az Úr a ti atyáitoknak, hogy nékik adja mindaddig, a míg az [8†] ég a föld felett lészen.

21 дабы столько же много было дней ваших и дней детейваших на той земле, которую Господь клялся дать отцам вашим, сколько дней небо будет над землею.

21. Щоб у землї, що Господь клявся дати їм, множились днї ваші і днї дїтей ваших, як днї небесні над землею.

22. Sillä jos te pidätte kaikki nämä käskyt, jotka minä teille annan, ja seuraatte niitä, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja aina vaellatte hänen teitänsä ja riiputte hänessä kiinni,

22. Sillä te kaikki nämät käskyt pidätte, jotka minä teille käsken, että te sen jälkeen teette; niin että te rakastatte Herraa teidän Jumalaanne, ja vaellatte kaikissa hänen teissänsä, ja riiputte hänessä kiinni;

22. Sillä jos te caicki nämät käskyt pidätte cuin minä teille käsken että te senjälken teette nijn että te racastatte HERra teidän Jumalatan ja waellatte caikis hänen teisäns ja riputta hänes kijnni.

22 For if you* will diligently keep all this commandment which I command you*, to do it, to love Jehovah your* God, to walk in all his ways and to cling to him,

22. For if ye shall diligently keep all these commandments which I command you, to do them, to love the LORD your God, to walk in all his ways, and to cleave unto him;

22. Thi dersom I tage Vare paa alle disse Bud, som jeg byder eder at gøre efter, saa at I elske Herren eders Gud, vandre i alle hans Veje og hænge ved ham:

22. Ty om I alla dessa buden hållen, som jag bjuder eder, och derefter gören, så att I älsken Herran edar Gud, och vandren i alla hans vägar, och håller eder intill honom;

22. Sest kui teie öiete peate keik needsinnatsed kässud, mis ma teid käsknud, et teie nende järrele tete, et teie armastate Jehowat omma Jummalat ja käite keige ta tede peäl ja hoiate temma pole:

22. Jei uoliai laikysitės šių paliepimų, juos vykdysite, mylėsite Viešpatį, savo Dievą, vaikščiosite Jo keliais ir glausitės prie Jo,

22. Denn wo ihr diese Gebote alle werdet halten, die ich euch gebiete, daß ihr darnach tut, daß ihr den HERRN, euren Gott, liebet und wandelt in allen seinen Wegen und ihm anhanget,

22. Car si vous gardez avec soin tous ces commandements que je vous ordonne de pratiquer, aimant l'Éternel votre Dieu, marchant dans toutes ses voies et vous attachant à lui,

22. Porque si guardando guardareis todos estos mandamientos, que yo os mando, para que los hagáis, que améis a Jehová vuestro Dios andando en todos sus caminos, y os allegareis a él:

22 Want zo gij naarstiglijk houdt al deze geboden, die ik u gebiede om die te doen, den HEERE, uw God, liefhebbende, wandelende in al Zijn wegen, en Hem aanhangende;

22. Bo jeźliż z pilnością strzedz będziecie każdego przykazania tego, które ja wam rozkazuję, abyście je czynili, żebyście miłowali Pana, Boga waszego, i chodzili we wszystkich drogach jego, trwając przy nim:

22. Mert ha szorosan megtartjátok mind e parancsolatot, a melyet én parancsolok néktek, hogy a szerint cselekedjetek; ha szeretitek az Urat, a ti Istenteket, ha minden ő útain jártok, és ő hozzá ragaszkodtok:

22 Ибо если вы будете соблюдать все заповеди сии, которые заповедую вам исполнять, будете любить Господа, Бога вашего, ходить всеми путями Его и прилепляться к Нему,

22. Бо, як будете пильно сповняти всї заповіди сї, що вам заповідаю чинити, як будете любити Господа, Бога вашого, ходити всїма дорогами його і прихилятись до його,

23. niin Herra karkoittaa kaikki nämä kansat teidän tieltänne, ja te laskette valtanne alle kansoja, jotka ovat teitä suuremmat ja väkevämmät.

23. Niin Herra ajaa kaikki nämät kansat pois teidän kasvoinne edestä; niin että te omistatte suuremmat ja voimallisemmat kansat, kuin te olette.

23. Nijn HERra aja caicki nämät Canssat pois teidän caswon edest nijn että te omistatte suuremmat ja woimallisemmat Canssat cuin te oletta.

23 then will Jehovah drive out all these nations from before you* and you* will dispossess nations greater and mightier than yourselves.

23. Then will the LORD drive out all these nations from before you, and ye shall possess greater nations and mightier than yourselves.

23. Da skal Herren fordrive alle disse Folk fra eders Ansigt, og I skulle eje større og stærkere Folk, end I selv ere.

23. Så skall Herren fördrifva allt detta folket för eder, så att I skolen intaga större och starkare folk än I ären.

23. Siis aiab Jehowa keik neid rahwast teie eest ärra, ja teie peate rahwast pärrima, mis suremad ja wäggewamad teid on.

23. Viešpats išvys visas šitas tautas pirma jūsų. Jūs nugalėsite jas, nors jos už jus didesnės ir galingesnės.

23. so wir der HERR alle diese Völker vor euch her ausstoßen, daß ihr größere und stärkere Völker vertreibt, denn ihr seid.

23. L'Éternel dépossédera devant vous toutes ces nations, et vous vous rendrez maîtres de nations plus grandes et plus puissantes que vous.

23. Jehová también echará todas estas gentes de delante de vosotros, y poseeréis gentes grandes y fuertes más que vosotros.

23 Zo zal de HEERE al deze volken voor uw aangezicht uit de bezitting verdrijven, en gij zult erfelijk bezitten groter en machtiger volken, dan gij zijt.

23. Tedyć wypędzi Pan one wszystkie narody przed wami, i posiądziecie narody większe, i możniejsze, niżeście wy sami.

23. Akkor kiűzi az Úr mind azokat a nemzeteket ti előletek, és úrrá lesztek nálatoknál nagyobb és erősebb nemzeteken.

23 то изгонит Господь все народы сии от лица вашего, и вы овладеете народами, которые больше и сильнее вас;

23. То Господь прожене перед вами всї ті народи; і ви запануєте над народами, що більші й потужнїщі за вас.

24. Mihin paikkaan te jalkanne astutte, se on oleva teidän. Erämaasta ja Libanonista, virrasta, Eufrat-virrasta, aina Länsimereen saakka on teidän alueenne ulottuva.

24. Kaikki paikat, mihin teidän jalkanne astuu, pitää teidän oleman: korvesta ja Libanonista ja Phrathin virrasta, ärimäiseen mereen asti, pitää teidän rajanne oleman.

24. Caicki paicat cuin teidän jalcan astu pitä teidän oleman corwesta ja Libanonin wuoresta ja Phrathin wirrasta ärimmäisen meren asti on sinun rajas.

24 Every place on which the sole of your* foot will tread will be yours*, from the wilderness and Lebanon, from the river, the river Euphrates, even to the hinder sea will be your* border.

24. Every place whereon the soles of your feet shall tread shall be yours: from the wilderness and Lebanon, from the river, the river Euphrates, even unto the uttermost sea shall your coast be.

24. Hvert Sted, som I med eders Fodsaaler skulle træde paa, skal høre eder til: Fra Ørken og Libanon, fra Floden, den Flod Frat, og indtil det yderste Hav skal eders Landemærke være.

24. All rum, som edar fot på träder, skola vara edor; ifrån öknene och ifrå berget Libanon, och ifrån älfvene Phrath, allt intill det yttersta hafvet, skall edart landamäre vara.

24. Keik kohhad, kus teie jalge tallad peäle astuwad, peawad teie pärralt ollema, siit körwest ja Libanonist, se jöe Wratti jöe jurest taggumissest merrest sadik peab teie raia ollema.

24. Kiekviena vieta, kur jūsų koja atsistos, bus jūsų. Nuo dykumų ir Libano, nuo didžiosios Eufrato upės iki Vakarų jūros tęsis jūsų sienos.

24. Alle Orte, darauf eure Fußsohle tritt, sollen euer sein; von der Wüste an und von dem Berge Libanon und von dem Wasser Euphrat bis ans Meer gegen Abend soll eure Grenze sein.

24. Tout lieu que foulera la plante de votre pied, sera à vous; votre frontière sera depuis le désert et le Liban, depuis le fleuve, le fleuve de l'Euphrate, jusqu'à la mer occidentale.

24. Todo lugar que pisare la planta de vuestro pié, será vuestro: desde el desierto, y el Líbano: desde el río, el río Éufrates hasta la mar postrera será vuestro término.

24 Alle plaats, waar uw voetzool op treedt, zal de uwe zijn; van de woestijn en den Libanon, van de rivier, de rivier Frath, tot aan de achterste zee, zal uw landpale zijn.

24. Wszelkie miejsce, po którem deptać będzie stopa nogi waszej, wasze będzie; od puszczy i Libanu, od rzeki, rzeki Eufrates, aż do morza ostatniego będzie granica wasza.

24. Minden [9†] hely, a melyet lábatok talpa megnyom, tiétek lesz, a pusztától a Libanonig, és a folyóvíztől, az Eufrátes folyóvizétől a nyugoti tengerig lesz a ti határotok.

24 всякое место, на которое ступит нога ваша, будет ваше; от пустыни и Ливана, от реки, реки Евфрата, даже до моря западного будут пределы ваши;

24. Всяка країна, на яку ступить ваша стопа, буде ваша; від степу і від гір Либанських, від ріки, ріки Евфрату та аж до західнього моря, все те буде ваше займище.

25. Ei kukaan kestä teidän edessänne. Kauhuun ja peljästykseen teidän edessänne on Herra saattava koko sen maan, johon te astutte, niinkuin hän on teille puhunut.

25. Ei yksikään voi olla teitä vastaan: teidän pelkonne ja vavistuksenne antaa Herra tulla kaikkein niiden maiden päälle, kussa te vaellatte; niinkuin hän teille on sanonut.

25. Ei yxikän woi olla teitä wastan teidän pelcon ja wapistuxen anda HERra tulla caickein nijden maiden päälle cusa te waellatte nijncuin hän teille on sanonut.

25 There will no man be able to stand before you*. Jehovah your* God will lay the fear of you* and the dread of you* upon all the land that you* will tread upon, as he has spoken to you*.

25. There shall no man be able to stand before you: for the LORD your God shall lay the fear of you and the dread of you upon all the land that ye shall tread upon, as he hath said unto you.

25. Der skal ingen Mand kunne staa for eders Ansigt; Herren eders Gud skal lade Rædsel for eder og Frygt for eder komme over alt Landet, som I træde paa, ligesom han har sagt eder.

25. Ingen skall kunna stå eder emot; edar räddhåga och förfärelse skall Herren låta komma öfver all de land, der I inresen, såsom han eder sagt hafver.

25. Ei pea ükski jäma teie ette seisma: teie hirmo ja teie kartust tahhab Jehowa teie Jummal panna keige se Ma peäle, mis peäle teie astute, nenda kui ta teile räkinud.

25. Nė vienas neatsilaikys prieš jus; Viešpats, jūsų Dievas, sukels baimę ir išgąstį visuose kraštuose, į kuriuos tik įžengsite, kaip jums pažadėjo.

25. Niemand wird euch widerstehen können. Furcht und Schrecken vor euch wird der HERR über alles Land kommen lassen, darauf ihr tretet, wie er euch verheißen hat.

25. Nul ne subsistera devant vous; l'Éternel votre Dieu répandra la terreur et l'effroi qu'on aura de vous, par tout le pays où vous marcherez, comme il vous l'a dit.

25. Nadie parará delante de vosotros: vuestro miedo y vuestro temor pondrá Jehová vuestro Dios sobre la haz de toda la tierra que hollareis, como él os ha dicho.

25 Niemand zal voor uw aangezicht bestaan; de HEERE, uw God, zal uw schrik en uw vreze geven over al het land, waarop gij treden zult, gelijk als Hij tot u gesproken heeft.

25. Nie ostoi się żaden przed wami; lękanie wasze, i strach wasz puści Pan, Bóg wasz, na oblicze wszystkiej ziemi, którą będziecie deptać, jako wam powiedział.

25. Nem állhat meg senki előttetek; azt míveli az Úr, a ti Istenetek, hogy féljenek és rettegjenek titeket [10†] az egész föld színén, a melyre rátapostok, a mint megmondotta néktek.

25 никто не устоит против вас: Господь, Бог ваш, наведет страх и трепет пред вами на всякую землю, на которую вы ступите, как Он говорил вам.

25. Нїхто не встоїть перед вами; страх і жах перед вами нагшле Господь, Бог ваш, на всю землю, на яку ви поступите, як обіцяно вам.

26. Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen:

26. Katso, minä asetan tänäpänä teidän eteenne, sekä siunauksen että kirouksen.

26. CAdzo minä asetan tänäpänä teidän eteen sekä siunauxen että kirouxen.

26 Behold, I set before you* this day a blessing and a curse:

26. Behold, I set before you this day a blessing and a curse;

26. Se, jeg lægger i Dag for eders Ansigt Velsignelse og Forbandelse:

26. Si, jag lägger eder före i dag välsignelse och förbannelse:

26. Wata ma pannen tänna teie ette önnistust ja ärrawandumist.

26. Štai aš padedu prieš jus šiandien palaiminimą ir prakeikimą.

26. Siehe, ich lege euch heute vor den Segen und den Fluch:

26. Voyez, je mets aujourd'hui devant vous la bénédiction et la malédiction;

26. Mira: Yo pongo hoy delante de vosotros la bendición, y la maldición:

26 Ziet, ik stel ulieden heden voor, zegen en vloek:

26. Oto, ja dziś wam przedkładam błogosławieóstwo, i przeklęstwo;

26. Lásd, én adok ma előtökbe áldást és átkot!

26 Вот, я предлагаю вам сегодня благословение и проклятие:

26. Ось, я кладу сьогоднї перед вами благословеннє і прокляттє:

27. siunauksen, jos te tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan,

27. Siunauksen, jos te kuuliaiset olette Herran teidän Jumalanne käskylle, jonka minä tänäpänä teille käsken.

27. Siunauxen jos te cuuliaiset oletta HERran teidän Jumalan käskylle cuin minä tänäpänä teille käsken.

27 the blessing, if you* will listen to the commandments of Jehovah your* God, which I command you* this day,

27. A blessing, if ye obey the commandments of the LORD your God, which I command you this day:

27. Velsignelsen, naar I lyde Herren eders Guds Bud, som jeg byder eder i Dag;

27. Välsignelse, om I lyden Herrans edars Guds bud, som jag bjuder eder i dag;

27. Sedda önnistust, kui teie wöttate kuulda Jehowa omma Jummala kässud, mis ma teid tänna kässin.

27. Palaiminimą­jei klausysite Viešpaties, savo Dievo, įsakymų, kuriuos šiandien jums skelbiu;

27. den Segen so ihr gehorchet den Geboten des Herrn, eures Gottes, die ich euch heute gebiete;

27. La bénédiction, si vous obéissez aux commandements de l'Éternel votre Dieu, que je vous prescris aujourd'hui;

27. La bendición, si oyereis los mandamientos de Jehová vuestro Dios, que yo os mando hoy:

27 Den zegen, wanneer gij horen zult naar de geboden des HEEREN, uws Gods, die ik u heden gebiede;

27. Błogosławieóstwo, będziecieli posłuszni przykazaniu Pana Boga waszego, które ja przykazuję wam dziś;

27. Az áldást, ha engedelmeskedtek az Úrnak, a ti Istenetek parancsolatainak, a melyeket én e mai napon parancsolok néktek;

27 благословение, если послушаете заповедей Господа, Бога вашего, которые я заповедую вам сегодня,

27. Благословеннє, як будете слухати заповідей Господа, Бога вашого, що заповідаю вам їх сьогоднї,

28. mutta kirouksen, jos te ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette tunne.

28. Kirouksen, jos ette tottele Herran teidän Jumalanne käskyjä, ja poikkeette siitä tiestä, jonka minä teille tänäpänä käsken; niin että te vaellatte muiden jumalain jälkeen, joita ette tunne.

28. Kirouxen jos et te cuule HERran teidän Jumalan käskyjä ja exytte sijtä tiestä cuin minä teille tänäpänä käsken nijn että te waellatte muiden jumalain jälken joita et te tunne.

28 and the curse, if you* will not listen to the commandments of Jehovah your* God, but turn aside out of the way which I command you* this day to go after other gods, which you* have not known.

28. And a curse, if ye will not obey the commandments of the LORD your God, but turn aside out of the way which I command you this day, to go after other gods, which ye have not known.

28. og Forbandelsen, dersom I ikke lyde Herren eders Guds Bud, men vige fra den Vej, som jeg byder eder i Dag, saa at I vandre efter andre Guder, som I ikke kende.

28. Förbannelse, om I icke lyden Herrans edars Guds bud, och afträden ifrå den vägen, som jag bjuder eder i dag, så att I vandren efter andra gudar, de I icke kännen.

28. Ja sedda ärrawandumist, kui teie mitte ei wötta kuulda Jehowa omma Jummala käskusid, kui teie ärralahkute se tee peält, mis ma teid tänna kässin, et teie wöttate teiste jummalatte järrel käia, mis teie ep olle tunnud.

28. prakeikimą­jei neklausysite Viešpaties, savo Dievo įsakymų, nukrypsite nuo kelio, kurį šiandien jums rodau, ir seksite svetimus dievus, kurių nepažįstate.

28. den Fluch aber, so ihr nicht gehorchen werdet den Geboten des HERRN, eures Gottes, und abweichet von dem Wege, den ich euch heute gebiete, daß ihr andern Göttern nachwandelt, die ihr nicht kennt.

28. Et la malédiction, si vous n'obéissez point aux commandements de l'Éternel votre Dieu, et si vous vous détournez de la voie que je vous prescris aujourd'hui, pour marcher après d'autres dieux que vous n'avez point connus.

28. Y la maldición, si no oyereis los mandamientos de Jehová vuestro Dios, mas os apartareis del camino, que yo os mando hoy para andar en pos de los dioses ajenos que no conocisteis.

28 Maar den vloek, zo gij niet horen zult naar de geboden des HEEREN, uws Gods, en afwijkt van den weg, dien ik u heden gebiede, om andere goden na te wandelen, die gij niet gekend hebt.

28. A przeklęstwo, jeźli posłuszni nie będziecie przykazaniom Pana Boga waszego, i ustąpicie z drogi, którą ja wam dziś rozkazuję, udawając się za bogami obcymi, których nie znacie,

28. Az átkot pedig, ha nem engedelmeskedtek az Úrnak, a ti Istenetek parancsolatainak, és letértek az útról, a melyet én ma parancsolok néktek, és idegen istenek után jártok, a kiket nem ismertetek.

28 а проклятие, если не послушаете заповедей Господа, Бога вашего, и уклонитесь от пути, который заповедую вам сегодня, и пойдете вслед богов иных, которых вы не знаете.

28. Прокляттє, як не будете слухати заповідей Господа, Бога вашого, та й позвертаєте з дороги, що вам сьогоднї заповідаю, та будете ходити за иншими богами, яких не знаєте.

29. Ja kun Herra, sinun Jumalasi, on vienyt sinut siihen maahan, jota sinä nyt menet omaksesi ottamaan, niin tee Garissimin vuoresta siunauksen paikka ja Eebalin vuoresta kirouksen paikka.

29. Koska Herra sinun Jumalas johdattaa sinun siihen maahan, johonkas tulet omistamaan sitä; niin anna siunaus sanottaa Grisimin vuorella, ja kirous Ebalin vuorella.

29. Cosca HERra sinun Jumalas johdatta sinun sijhen maahan johongas tulet omistaman sitä nijn anna siunaus Grisimin wuorella ja kirous Ebalin wuorella.

29 And it will happen, when Jehovah your God will bring you into the land where you go to possess it, that you will set the blessing upon Mount Gerizim and the curse upon Mount Ebal.

29. And it shall come to pass, when the LORD thy God hath brought thee in unto the land whither thou goest to possess it, that thou shalt put the blessing upon mount Gerizim, and the curse upon mount Ebal.

29. Og det skal ske, naar Herren din Gud fører dig; ind i det Land, som du kommer hen til for at eje det, da skal du lyse Velsignelsen paa det Bjerg Garizim og Forbandelsen paa det Bjerg Ebal.

29. När Herren din Gud förer dig in i det land, der du inkommer till att intagat, så skall du låta tala välsignelsen på det berget Grisim, och förbannelsen på det berget Ebal;

29. Ja se peab sündima, kui Jehowa so Jummal sind saab senna male winud, kuhho sa lähhäd sedda pärrima: siis pead sa sedda önnistamist andma Krisimi mäe peäl, ja ärrawandumist Ebali mäe peäl.

29. Kai Viešpats, jūsų Dievas, įves jus į žemę, kurią dabar einate užimti, paskelbkite palaiminimą nuo Garizimo, o prakeikimą­ nuo Ebalo kalno,

29. Wenn dich der HERR, dein Gott, in das Land bringt, da du hineinkommst, daß du es einnehmest, so sollst du den Segen sprechen lassen auf dem Berge Garizim und den Fluch auf dem Berge Ebal,

29. Or, quand l'Éternel ton Dieu t'aura fait entrer au pays où tu vas, pour le posséder, alors tu prononceras les bénédictions sur le mont Garizim et les malédictions sur le mont Ébal.

29. Y será, que cuando Jehová tu Dios te metiere en la tierra a la cual entras para heredarla, pondrás la bendición sobre el monte Garizim, y la maldición sobre el monte Hebal:

29 En het zal geschieden, als u de HEERE, uw God, zal hebben ingebracht in het land, waar gij naar toe gaat, om dat te erven; dan zult gij den zegen uitspreken op den berg Gerizim, en den vloek op den berg Ebal.

29. A gdy cię wprowadzi Pan, Bóg twój, do ziemi, do której idziesz, abyś ją posiadł, tedy dasz błogosławieóstwo to na górze Garyzym, a przeklęstwo na górze Hebal.

29. És mikor bevisz téged az Úr, a te Istened arra a földre, a melyre te bemégy, hogy bírjad azt: akkor mondd el az áldást a Garizim hegyén, [11†] az átkot pedig az Ebál hegyén.

29 Когда введет тебя Господь, Бог твой, в ту землю, в которую ты идешь, чтоб овладеть ею, тогда произнеси благословение на горе Гаризим, а проклятие на горе Гевал:

29. І як приведе тебе Господь, Бог твій, у землю, куди ти йдеш, щоб заняти її, тодї принеси благословеннє на Геризім горі а прокляттє на Ебаль горі.

30. Ne ovat toisella puolella Jordanin, länteen päin auringonlaskun tiestä, kanaanilaisten maassa, niiden, jotka asuvat Aromaassa, vastapäätä Gilgalia, Mooren tammiston luona.

30. Eikö he ole tuolla puolella Jordania tien perällä, auringon laskemiseen päin Kanaanealaisten maalla, jotka asuvat lakeudella, Gilgalin kohdalla, Moren tammiston tykönä?

30. Jotca sillä puolen Jordanin owat tiellä länden päin Cananerein maalla cuin asuwat sillä lakialla maalla Gilgalis Moren lakeuden tykönä.

30 Are they not beyond the Jordan, behind the way of the going down of the sun, in the land of the Canaanites who dwell in the Arabah, opposite Gilgal, beside the oaks of Moreh?

30. Are they not on the other side Jordan, by the way where the sun goeth down, in the land of the Canaanites, which dwell in the champaign over against Gilgal, beside the plains of Moreh?

30. Ere disse ikke paa hin Side Jordanen bag Vejen imod Solens Nedgang, i Kananiternes Land; som bo paa den slette Mark, tværs over for Gilgal ved More Lund?

30. Hvilke äro på hinsidon Jordan, på den vägen vesterut, i de Cananeers lande, som bo på den slättmarkene in emot Gilgal, vid den lunden More.

30. Eks need olle teile pool Jordani se tee tagga päwa waundusse pool Kanaanide maal, kes laggeda peäl ellawad, Kilgali kohhal More tammikko jures?

30. kurie yra vakarinėje Jordano pusėje, kanaaniečių žemėje, ties Gilgalu, slėnyje prie Morės ąžuolo.

30. welche sind jenseit des Jordans, der Straße nach gegen der Sonne Niedergang, im Lande der Kanaaniter, die auf dem Blachfelde wohnen, Gilgal gegenüber, bei dem Hain More.

30. Ne sont-ils pas au delà du Jourdain, vers le chemin du soleil couchant, au pays des Cananéens qui demeurent dans la campagne, vis-à-vis de Guilgal, près des chênes de Moré?

30. Los cuales están de la otra parte del Jordán, tras el camino del occidente en la tierra del Cananeo, que habita en la campaña delante de Galgal, junto a los llanos de More.

30 Zijn zij niet aan gene zijde van de Jordaan, achter den weg van den ondergang der zon, in het land der Kanaanieten, die in het vlakke veld wonen, tegenover Gilgal, bij de eikenbossen van More?

30. Azaż nie są za Jordanem, za drogą na zachód słoóca, w ziemi Chananejczyków, którzy w polach mieszkają, przeciwko Galgal, przy równinie Morech?

30. Nemde azok túl vannak a Jordánon, a napnyugoti út megett, a Kananeusok földén, a kik a síkságon laknak Gilgálnak átellenében, a Móré tölgyei mellett?!

30 вот они за Иорданом, по дороге к захождению солнца, в земле Хананеев, живущих на равнине, против Галгала, близ дубравы Море.

30. Чи не вони ж стоять по онтім боцї Йорданї, за шляхом, що йде на захід соньця у землї Канаанїїв, що живуть на поділлї, проти Гілгаля, коло дубрави Море?

31. Sillä te kuljette Jordanin yli ja menette ottamaan omaksenne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Kun sitten olette ottaneet sen omaksenne ja asettuneet siihen,

31. Sillä teidän pitää menemän Jordanin yli, tuleman ja omistaman maan, jonka Herra teidän Jumalanne teille antaa, sen omistaaksenne, ja asuaksenne siinä.

31. Sillä sinun pitä menemän Jordanin ylidze tuleman ja omistaman maan cuin HERra teidän Jumalan teille andanut on omistaxen ja asuaxen sijnä.

31 For you* are to pass over the Jordan to go in to possess the land which Jehovah your* God gives you* and you* will possess it and dwell in it.

31. For ye shall pass over Jordan to go in to possess the land which the LORD your God giveth you, and ye shall possess it, and dwell therein.

31. Thi I gaa over Jordanen for at komme ind at eje Landet, som Herren eders Gud giver eder; og I skulle eje det og bo i det.

31. Ty du måste gå öfver Jordan, att du inkommer, och tager landet in, som Herren edar Gud eder gifvit hafver, att I det intaga och deruti bo skolen.

31. Sest teie lähhäte ülle Jordani, et teie sate pärrida se Ma, mis Jehowa teie Jummal teile annab, ja teie peate sedda pärrima ja seäl ellama.

31. Jūs pereisite per Jordaną užimti žemes, kurias Viešpats, jūsų Dievas, jums duos, ir jūs užimsite jas ir apsigyvensite jose.

31. Denn ihr werdet über den Jordan gehen, daß ihr hineinkommet, das Land einzunehmen, das euch der HERR, euer Gott, gegeben hat, daß ihr's einnehmet und darin wohnet.

31. Car vous allez passer le Jourdain, pour entrer en possession du pays que l'Éternel votre Dieu vous donne; et vous le posséderez, et vous y habiterez.

31. Porque vosotros pasáis el Jordán para ir a heredar la tierra que Jehová vuestro Dios os da: la cual heredaréis: y habitaréis en ella.

31 Want gijlieden zult over de Jordaan gaan, dat gij inkomet om te erven dat land, dat de HEERE, uw God, u geven zal; en gij zult het erfelijk bezitten, en daarin wonen.

31. Albowiem wy przejdziecie za Jordan, abyście wszedłszy odziedziczyli tę ziemię, którą wam dawa Pan, Bóg wasz, a posiądziecie ją i mieszkać w niej będziecie.

31. Mert ti átmentek a Jordánon, hogy bemenvén bírhassátok a földet, a melyet az Úr, a ti Istenetek ád néktek. Ha bírni fogjátok azt, és lakni fogtok abban:

31 Ибо вы переходите Иордан, чтобы пойти овладеть землею, которую Господь, Бог ваш, дает вам, и овладеете ею и будете жить на ней.

31. Бо вам треба перейти через Йордань, щоб увійти і заняти землю, що Господь, Бог ваш, дає вам; і ви займете її і осядетесь на їй.

32. niin noudattakaa tarkoin kaikkia niitä käskyjä ja oikeuksia, jotka minä tänä päivänä teille annan.

32. Niin pitäkäät ja tehkäät kaikki ne säädyt ja oikeudet, jotka minä tänäpänä panen teidän eteenne.

32. Nijn pitäkät sijs nyt ja tehkät caickein käskyin ja oikeutten jälken cuin minä tänäpänä panen teidän eteen.

32 And you* will observe to do all the statutes and the ordinances which I set before you* this day.

32. And ye shall observe to do all the statutes and judgments which I set before you this day.

32. Saa skulle I tage Vare paa at gøre efter alle de Skikke og Bud, som jeg lægger for eders Ansigt paa denne Dag.

32. Så ser nu till, att I gören efter all de bud och rätter, som jag eder i dag förelägger.

32. Katsuge nüüd tehha, keik nende seädmiste ja kohtoseäduste järrele, mis ma tänna teie ette pannen.

32. Vykdykite įsakymus ir paliepimus, kuriuos šiandien skelbiu jums’‘.

32. So haltet nun, daß ihr tut nach allen Geboten und Rechten, die ich euch heute vorlege.

32. Vous prendrez donc garde de pratiquer tous les statuts et toutes les lois que je mets devant vous aujourd'hui.

32. Guardaréis pues que hagáis todos los estatutos, y derechos, que yo doy delante de vosotros hoy.

32 Neemt dan waar te doen al de inzettingen en de rechten, die ik u heden voorstel.

32. Pilnujcież tedy, abyście czynili wszystkie ustawy i sądy, które ja wam dziś przedkładam.

32. Vigyázzatok, hogy mind e rendelések és végzések szerint cselekedjetek, a melyeket én ma adok ti előtökbe.

32 Итак старайтесь соблюдать все постановления и законы Его , которые предлагаю я вам сегодня.

32. Оце ж старайтесь сповняти всї встанови і закони, що викладаю перед вами сьогоднї.