Toinen makkabealaisten kirja
2710
39. Silloin kuningas vihastui suu-
resti ja kohteli tätä vielä jul-
memmin kuin toista, koska oli
niin katkeroitunut hänen pilkas-
taan.
40. Niin tämäkin siirtyi pois elä-
mästä puhtaana, pannen kaiken
luottamuksensa Herraan.
41. Viimeiseksi, poikiensa jäl-
keen, sai äitikin surmansa.
42. Nämä riittäkööt kuvauksiksi
uhriaterioista ja ylenmääräisistä
kidutuksista.
8 luku
Juudas Makkabilainen kokoaa
itselleen sotajoukon ja voittaa
Nikanorin. Vähää myöhemmin
hän voittaa Timoteuksen ja Bak-
kideen.
1. Mutta Juudas Makkabilainen
ja hänen kumppaninsa menivät
salaa kyliin ja kutsuivat luokseen
sukulaisensa; ja ottaen jouk-
koonsa ne, jotka olivat pysyneet
juutalaisuudessa, he saivat ko-
koon noin kuusituhatta miestä.
2. Ja he huusivat Herraa katso-
maan kansan puoleen, jota kaik-
ki sortivat, ja armahtamaan
temppeliä, jonka jumalattomat
ihmiset olivat saastuttaneet,
3. ja osoittamaan laupeuttansa
kaupungillekin, joka oli hävitetty
ja pian maan tasalle jaotettu, ja
kuulemaan huudon, joka kaikesta
vuodatetusta verestä nousi hä-
nen tykönsä,
4. ja muistamaan, kuinka viatto-
mia lapsia oli surmattu vastoin
kaikkea oikeutta, ja kuinka hä-
nen nimeänsä oli häväisty, ja
antamaan vihansa kohdata kaik-
kea pahuutta.
5. Kun sitten Makkabilainen oli
koonnut itsellensä sotajoukon,
eivät pakanat enää voineet hän-
tä vastustaa, koska Herran viha
oli kääntynyt laupeudeksi.
6. Hän tuli äkkiarvaamatta kau-
punkeihin ja kyliin ja sytytti ne
palamaan, otti haltuunsa sopivia
paikkoja ja ajoi suuria vihollis-
joukkoja pakoon.
7. Useimmiten hän käytti hyväk-
seen öitä sellaisten hyökkäysten
tekemiseen. Ja maine hänen
suuresta urhoollisuudestaan levi-
si kaikkialle.
8. Mutta kun Filippus näki, että
tämä mies lyhyenä aikana oli
päässyt niin pitkälle, ja että hä-
