Propheta Jeremia
1415
paennut sinust/ minun paimenen/ nijn
en minä ole myös himoinnut ihmisten
kehumista/ sen sinä tiedät/ mitä minä
Saarnannut olen/ se on oikia sinun
edesäs.
17:17 Älä sinä ole minulle cauhia/
minun turwan hädäsä.
17:18 Anna heidän häpiään tulla/ jotca
minua wainowat/ ja ei minun: anna
heidän peljästyä/ ja ei minun/ anna
onnetoin päiwä heille tulla/ ja lyö ricki
heitä caxikertaisest.
17:19 NIjn sano HERra minulle: mene ja
seiso Canssan portis/ josta Judan
Cuningat käywät ulos ja sisälle/ ja caikis
Jerusalemin porteis/ ja sano heille:
17:20 Cuulcat HERran sana te Judan
Cuningat/ ja caicki Judan ja Jerusalemin
asuwaiset/ jotca tästä portista käytte.
17:21 Näitä sano HERra: cawattacat
teitän/ ja älkät Sabbathina jotacuta
cuorma candaco Jerusalemin porttein
läpidze.
17:22 Ja älkät wiekö yhtän tacka
Sabbathina ulos teidän huoneistan/ ja
älkät tehkö työtä/ waan pyhittäkät
Sabbathin päiwä/ nijncuin minä teidän
Isillen käskenyt olen.
17:23 Mutta ei he cuule/ eikä callista
corwians/ waan tulewat cangiaxi/ ettei
heidän pidäis cuuleman ja salliman
heitäns neuwo.
17:24 Jos te cuuletta minua/ sano
HERra/ nijn et te yhtän cuorma canna
Sabbathin päiwänä tämän Caupungin
portin läpidze/ waan pyhitätte sen/ ja
et te myös työtä tee sinä päiwänä.
17:25 Nijn pitä myös tämän Caupungin
portista käymän Cuningat ja Förstit
ulos ja sisälle/ jotca Dawidin istuimella
istuwat/ radzastawat ja waeldawat sekä
waunuilla/ ja orehilla/ he ja heidän
pääruhtinans/ ja caicki ne jotca Judas ja
Jerusalemis asuwat/ ja täsä Caupungis
pitä ijancaickisest asuttaman.
17:26 Ja pitä tuleman Judan
Caupungeist/ ja nijstä jotca ymbäri
Jerusalemin owat/ ja BenJaminin
maasta/ laxoista ja wuorista/ ja
lounasta päin/ ne jotca pitä wiemän
edes polttouhrit/ uhrit/ ruocauhrit ja
suidzutuxen HERran huonesen.
17:27 Mutta jollet te minua cuule/ nijn
ettet te pyhitä Sabbathin päiwä/ ja ette
yhtän tacka canna/ Jerusalemin
porteista Sabbathin päiwänä/ nijn minä
sytytän tulen sen portteijn joca
Jerusalemin huonet culuttaman pitä/
jota ei pidä sammutettaman.
Vers.1. Judan syndi) se on/ heidän
epäjumalans palwelusta he nijn
kijnnittäwät ja wahwistawat/ että sen
pidäis pysymän heidän
jälkentulewaistens tykönä. v. 5. Luotta
idzens ihmiseen) Ei tästä seura/ ettei
HERra Christust pidä cumarrettaman
hänen ihmisen luondons puolesta: sillä
ei täsä puhuta Chistuxesta/ waan
epäjumalita wastan/ ja kieldän
turwamast paljaisijn ihmisijn/ mutta
Christus on sekä Jumala että ihminen/
hänen ihmisen luondons on yxi
persona jumaluden luonnon cansa/
