958
Sananlaskut
tutkii kaikki hänen polkunsa. Jumalattoman vangitsevat hänen ri-
koksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin. Kurittomuuteensa
hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;
jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista
kiinni, niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut
lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäis-
täsi; älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa. Pelastaudu
käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä. Mene,
laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. Vaikka sillä
ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa, se kuitenkin
hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi? Nuku
vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, niin köyhyys
käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies. Kelvo-
ton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä, sil-
mää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo, kavaluus
mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa. Sentähden hänen
turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua
ole. Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhis-
tuu: ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat via-
tonta verta, sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kii-
ruusti juoksevat pahaan, väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja
riidan rakentajaa veljesten kesken. Säilytä, poikani, isäsi käsky älä-
kä hylkää äitisi opetusta. Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri
ne kaulasi ympärille. Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi
sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot. Sillä käsky on
lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie, että var-
jeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä. Älköön
sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseil-
laan vangitko. Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja
naitu nainen pyydystää kallista sielua. Voiko kukaan kuljettaa tulta
helmassaan, puvun häneltä palamatta? Voiko kukaan kävellä hiillok-
sella, jalkain häneltä kärventymättä? Samoin käy sen, joka menee
