583
Ensimmäinen kuningasten kirja
hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeetta Elia esille ja sanoi:
Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä
tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun
palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän.
Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näke-
mään, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän
sydämensä takaisin. Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouh-
rin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa. Kun
kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat:
Herra on Jumala! Herra on Jumala! Mutta Elia sanoi heille: Ottakaa
Baalin profeetat kiinni; älköön yksikään heistä pääskö pakoon. Ja
he ottivat heidät kiinni. Ja Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi
heidät siellä. Ja Elia sanoi Ahabille: Nouse, syö ja juo, sillä sateen
kohina kuuluu. Niin Ahab nousi syömään ja juomaan. Mutta Elia
nousi Karmelin huipulle, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polvi-
ensa väliin. Ja hän sanoi palvelijallensa: Nouse ja katso merelle
päin. Tämä nousi ja katsoi, mutta sanoi: Ei näy mitään. Hän sanoi:
Mene takaisin. Näin seitsemän kertaa. Seitsemännellä kerralla palve-
lija sanoi: Katso, pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen, nousee
merestä. Niin Elia sanoi: Nouse ja sano Ahabille: 'Valjasta ja lähde
alas, ettei sade sinua pidättäisi'. Ja tuossa tuokiossa taivas kävi
mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade. Mutta Ahab
nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin. Ja Herran käsi tuli Elian päälle,
ja niin hän vyötti kupeensa ja juoksi Ahabin edellä Jisreeliin saak-
ka.
Mutta kun Ahab kertoi Iisebelille kaiken, mitä Elia oli tehnyt ja
kuinka hän oli tappanut miekalla kaikki profeetat, lähetti Iisebel sa-
nansaattajan Elian luo ja käski sanoa: Jumalat rangaiskoot minua
nyt ja vasta, jollen minä huomenna tähän aikaan tee sinulle sa-
maa, mikä jokaiselle näistä on tehty. Kun tämä näki sen, nousi hän
ja lähti matkaan pelastaakseen henkensä ja tuli Beersebaan, joka
on Juudan aluetta. Sinne hän jätti palvelijansa, mutta meni itse
erämaahan päivänmatkan päähän. Hän tuli ja istuutui kinsteripen-
saan juureen. Ja hän toivotti itsellensä kuolemaa ja sanoi: Jo riit-
