579
Ensimmäinen kuningasten kirja
ten kuninkaan Etbaalin tyttären, ja rupesi palvelemaan Baalia ja
kumartamaan sitä. Ja hän pystytti alttarin Baalille Baalin temppeliin,
jonka hän oli rakentanut Samariaan. Ahab teki myös aseran. Ja
Ahab teki vielä paljon muuta ja vihoitti Herraa, Israelin Jumalaa,
enemmän kuin kukaan niistä Israelin kuninkaista, jotka olivat olleet
ennen häntä. Hänen aikanansa beeteliläinen Hiiel rakensi uudelleen
Jerikon. Sen perustuksen laskemisesta hän menetti esikoisensa Abi-
ramin, ja sen ovien pystyttämisestä hän menetti nuorimpansa Se-
gubin, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Joosuan, Nuu-
nin pojan, kautta.
Tisbeläinen Elia, eräs Gileadiin asettuneita siirtolaisia, sanoi Ahabil-
le: Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, jonka edessä minä
seison: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin
minun sanani kautta. Ja hänelle tuli tämä Herran sana: Mene pois
täältä ja käänny itään päin ja kätkeydy Keritin purolle, joka on
Jordanin itäpuolella. Sinä saat juoda purosta, ja minä olen käske-
nyt kaarneiden elättää sinua siellä. Niin hän meni ja teki Herran
sanan mukaan: hän meni ja asettui Keritin purolle, joka on Jorda-
nin itäpuolella. Ja kaarneet toivat hänelle leipää ja lihaa aamuin
sekä leipää ja lihaa illoin, ja hän joi purosta. Mutta jonkun ajan ku-
luttua puro kuivui, koska siinä maassa ei ollut satanut. Ja hänelle
tuli tämä Herran sana: Nouse ja mene Sarpatiin, joka on Siidonin
aluetta, ja asetu sinne. Katso, minä olen käskenyt leskivaimon elät-
tää sinua siellä. Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli
kaupungin portille, niin katso, siellä oli leskivaimo keräilemässä pui-
ta. Hän huusi tälle ja sanoi: Tuo minulle vähän vettä astiassa juo-
dakseni. Kun hän meni hakemaan, huusi hän hänelle ja sanoi: Tuo
minulle myös palanen leipää kädessäsi. Mutta hän vastasi: Niin tot-
ta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole leipäkakkuakaan,
vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä asti-
assa. Ja katso, kerättyäni pari puuta minä menen leipomaan itsel-
leni ja pojalleni, syödäksemme ja sitten kuollaksemme. Niin Elia sa-
noi hänelle: Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet sanonut. Mutta
leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten
