409
Tuomarien kirja
asuivat siinä maassa. Ja he ottivat omakseen koko amorilaisten
alueen Arnonista Jabbokiin asti ja erämaasta Jordaniin saakka.
Näin siis Herra, Israelin Jumala, karkoitti amorilaiset kansansa Isra-
elin tieltä. Ja nyt sinä ottaisit omaksesi heidän maansa! Eikö ole
niin: minkä sinun jumalasi Kemos antaa sinun omaksesi, sen sinä
otat omaksesi; ja kenen hyvänsä Herra, meidän Jumalamme, kar-
koittaa meidän tieltämme, sen maan me otamme omaksemme? Vai
oletko sinä parempi kuin Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas?
Rakensiko hän riitaa Israelin kanssa, tahi ryhtyikö hän sotaan heitä
vastaan? Israel on nyt asunut Hesbonissa ja sen tytärkaupungeissa,
Aroerissa ja sen tytärkaupungeissa ja kaikissa Arnonin varrella ole-
vissa kaupungeissa kolmesataa vuotta. Miksi te ette sen ajan kulu-
essa ole ottaneet niitä pois? Minä en ole rikkonut sinua vastaan,
mutta sinä teet pahasti minua kohtaan, kun ryhdyt sotimaan minua
vastaan. Herra, joka on tuomari, tuomitkoon tänä päivänä israeli-
laisten ja ammonilaisten välillä. Mutta ammonilaisten kuningas ei
ottanut kuuloonsa, mitä Jefta lähetti hänelle sanomaan. Silloin Her-
ran henki tuli Jeftaan, ja hän kulki Gileadin ja Manassen läpi ja
kulki edelleen Gileadin Mispeen, ja Gileadin Mispestä hän lähti am-
monilaisia vastaan. Ja Jefta teki lupauksen Herralle ja sanoi: Jos
sinä annat ammonilaiset minun käsiini, niin tulkoon kuka tulkoonkin
minua vastaan taloni ovesta, kun minä voittajana palaan ammoni-
laisten luota, hän on oleva Herran, ja minä uhraan hänet polttouh-
riksi. Sitten Jefta lähti ammonilaisia vastaan, sotimaan heitä vas-
taan, ja Herra antoi heidät hänen käsiinsä. Ja hän tuotti heille hy-
vin suuren tappion, valloittaen maan Aroerista Minnitiin ja Aabel-
Keramimiin asti, kaksikymmentä kaupunkia. Niin täytyi ammonilais-
ten nöyrtyä israelilaisten edessä. Kun Jefta sitten tuli kotiinsa Mis-
paan, niin katso, hänen tyttärensä tuli ulos häntä vastaan vaski-
rumpua lyöden ja karkeloiden. Ja hän oli hänen ainoa lapsensa;
paitsi tätä ei hänellä ollut poikaa eikä tytärtä. Nähdessään hänet
hän repäisi vaatteensa ja sanoi: Voi, tyttäreni, nyt sinä masennat
minut maahan, nyt sinä syökset minut onnettomuuteen! Sillä minä
avasin suuni Herralle enkä voi sanaani peruuttaa. Niin hän vastasi
