402
Tuomarien kirja
läisillä näet on kultaiset nenärenkaat, koska ovat ismaelilaisia. Niin
he vastasivat: Annamme mielellämme. Ja he levittivät vaipan ja
heittivät siihen kukin saaliiksi saamansa nenärenkaan. Ja hänen
pyytämänsä kultaiset nenärenkaat painoivat tuhat seitsemänsataa
kultasekeliä, lukuunottamatta niitä puolikuukoruja, korvarenkaita ja
purppuravaatteita, joita midianilaisten kuninkaat olivat kantaneet, ja
heidän kameliensa kaulavitjoja. Ja Gideon valmisti niistä kasukan,
jonka hän sijoitti kaupunkiinsa Ofraan, ja koko Israel kulki haureu-
dessa siellä sen jäljessä. Ja se tuli ansaksi Gideonille ja hänen
perheellensä. Niin täytyi Midianin nöyrtyä israelilaisten edessä, eikä
se enää nostanut päätänsä. Ja maassa oli rauha neljäkymmentä
vuotta, niin kauan kuin Gideon eli. Ja Jerubbaal, Jooaan poika,
meni ja jäi asumaan taloonsa. Ja Gideonilla oli seitsemänkymmentä
poikaa, jotka olivat lähteneet hänen kupeistansa; sillä hänellä oli
monta vaimoa. Ja myös hänen sivuvaimonsa, joka hänellä oli Si-
kemissä, synnytti hänelle pojan, ja hän antoi tälle nimen Abimelek.
Ja Gideon, Jooaan poika, kuoli päästyään korkeaan ikään, ja hänet
haudattiin isänsä Jooaan hautaan abieserilaisten Ofraan. Mutta kun
Gideon oli kuollut, niin israelilaiset lähtivät haureudessa kulkemaan
baalien jäljessä ja ottivat Baal-Beritin jumalaksensa. Eivätkä israeli-
laiset enää muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut hei-
dät kaikkien heidän vihollistensa käsistä, jotka asuivat heidän ym-
pärillään. Eivät he myöskään tehneet Jerubbaalin, Gideonin, per-
heelle laupeutta kaiken sen hyvän tähden, mitä hän oli tehnyt Isra-
elille.
Mutta Abimelek, Jerubbaalin poika, meni Sikemiin äitinsä veljien luo
ja puhui heille sekä kaikille, jotka olivat sukua hänen äitinsä isän
perheelle, ja sanoi: Puhukaa kaikkien Sikemin miesten kuullen:
Kumpi teille on parempi, sekö, että teitä hallitsee seitsemänkym-
mentä miestä, kaikki Jerubbaalin pojat, vai että teitä hallitsee yksi
mies? Ja muistakaa, että minä olen teidän luutanne ja lihaanne.
Niin hänen äitinsä veljet puhuivat hänen puolestaan kaikkien Sike-
min miesten kuullen kaiken tämän. Ja heidän sydämensä taipui
Abimelekin puolelle, sillä he sanoivat: Hän on meidän veljemme. Ja
