1437
Markuksen evankeliumi
la; sillä muutamat heistä ovat tulleet kaukaa." Niin hänen opetus-
lapsensa vastasivat hänelle: "Mistä täällä erämaassa kukaan voi
saada leipää näiden ravitsemiseksi?" Hän kysyi heiltä: "Montako lei-
pää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän." Silloin hän käski kansan
asettua maahan. Ja hän otti ne seitsemän leipää, kiitti, mursi ja
antoi opetuslapsillensa, että he panisivat ne kansan eteen. Ja he
panivat. Heillä oli myös joitakuita kalasia; ja siunattuaan ne hän
käski panna nekin kansan eteen. Niin he söivät ja tulivat ravituiksi.
Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän vasullista. Ja heitä
oli noin neljätuhatta. Ja hän laski heidät luotansa. Ja kohta hän
astui opetuslapsineen venheeseen ja meni Dalmanutan seuduille. Ja
fariseukset lähtivät sinne ja rupesivat väittelemään hänen kanssaan
ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta, kiusaten häntä. Niin hän huo-
kasi hengessään ja sanoi: "Miksi tämä sukupolvi vaatii merkkiä? To-
tisesti minä sanon teille: tälle sukupolvelle ei anneta merkkiä." Ja
hän jätti heidät ja astui taas venheeseen ja lähti pois toiselle ran-
nalle. Ja he olivat unhottaneet ottaa mukaansa leipää, eikä heillä
ollut muassaan venheessä enempää kuin yksi leipä. Ja hän käski
heitä sanoen: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten hapatusta ja He-
rodeksen hapatusta." Niin he puhuivat keskenään siitä, ettei heillä
ollut leipää. Kun Jeesus huomasi sen, sanoi hän heille: "Mitä pu-
hutte siitä, ettei teillä ole leipää? Ettekö vielä käsitä ettekä ymmär-
rä? Onko teidän sydämenne paatunut? Silmät teillä on, ettekö näe?
Ja korvat teillä on, ettekö kuule? Ja ettekö muista: kun minä mur-
sin ne viisi leipää viidelletuhannelle, kuinka monta vakan täyttä pa-
lasia te keräsitte?" He sanoivat hänelle: "Kaksitoista." "Ja kun minä
mursin ne seitsemän leipää neljälletuhannelle, kuinka monta vasun
täyttä palasia te keräsitte?" He sanoivat: "Seitsemän." Niin hän sa-
noi heille: "Ettekö vieläkään ymmärrä?" Ja he tulivat Beetsaidaan.
Ja hänen tykönsä tuotiin sokea, ja he pyysivät, että hän koskisi
häneen. Niin hän tarttui sokean käteen, talutti hänet kylän ulkopuo-
lelle, sylki hänen silmiinsä ja pani kätensä hänen päälleen ja kysyi
häneltä: "Näetkö mitään?" Tämä katsahti ylös ja sanoi: "Näen ihmi-
set, sillä minä erotan käveleviä, ne ovat puiden näköisiä." Sitten
