1436
Markuksen evankeliumi
Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureu-
det, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus,
irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys. Kaikki tä-
mä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen." Ja hän nousi
ja lähti sieltä Tyyron ja Siidonin alueelle. Ja hän meni erääseen ta-
loon eikä tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää; mutta hän ei saa-
nut olla salassa, vaan heti kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttä-
ressä oli saastainen henki, kuuli hänestä, tuli hän ja lankesi hänen
jalkojensa juureen. Ja se vaimo oli kreikatar, syntyään syyrofoinikia-
lainen; ja hän pyysi häntä ajamaan ulos riivaajan hänen tyttäres-
tään. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Anna ensin lasten tulla ravituiksi;
sillä ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille." Mut-
ta hän vastasi ja sanoi hänelle: "Niin, Herra; mutta syöväthän peni-
katkin pöydän alla lasten muruja." Ja hän sanoi vaimolle: "Tämän
sanan tähden, mene; riivaaja on lähtenyt sinun tyttärestäsi." Ja
vaimo meni kotiinsa ja havaitsi lapsen makaavan vuoteella ja rii-
vaajan lähteneen hänestä. Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja
kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen
keskitse. Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja
he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen. Niin hän otti
hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja
koski hänen kieleensä ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi
hänelle: "Effata", se on: aukene. Niin hänen korvansa aukenivat, ja
hänen kielensä side irtautui, ja hän puhui selkeästi. Ja Jeesus kielsi
heitä sitä kenellekään sanomasta; mutta mitä enemmän hän heitä
kielsi, sitä enemmän he julistivat. Ja ihmiset hämmästyivät ylenmää-
rin ja sanoivat: "Hyvin hän on kaikki tehnyt: kuurot hän saa kuule-
maan ja mykät puhumaan."
Niinä päivinä, kun paljon kansaa taas oli koolla eikä heillä ollut mi-
tään syötävää, kutsui hän opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:
"Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet
minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää. Ja jos minä las-
ken heidät menemään syömättä kotiinsa, niin he nääntyvät matkal-
